Kerro arjesta vauvan + alle3v:n kanssa!

  • Viestiketjun aloittaja ff
  • Ensimmäinen viesti
ff
Millaista arki on verrattuna aikaan ennen vauvan syntymää, no joo toki varmasti nyt kiireisempää ja täynnä touhua :) Kerro silti millaisesksi koet sen kun vastuulla on 2 pientä.

Meidän nyt reilu 1v. täyttää päiväni niin että aivan hirvittää ajatella millaista olis jos tulis vauva tässä "lähiaikoina" (-tai edes 3 vuoden sisällä!). Tuo on niin huomionkipeä sekä viihdytettävä..

Osasitko odotusaikana kuvitella millaista elämä tulee olemaan ja osuiko kuvitelmat oikeaan?
 
"vieras"
Klo 7.15 seison pihallani, josta poikani poimii minut työpakullaan.

Toivotan miniälleni huomenet ja juon heidän kanssaan kahvit.

Noin klo 8.00 herää 75-senttinen työnantajani. Sitä ennen on isi jo lähtenyt töihin. Äiti lähtee 8.30.

Syömme vauvan kanssa aamupuuroa ja sitten vähäsen leikitään.

10.30 lähdemme ulkoilemaan ja siinä sitten toinen meistä nukahtaa ja nukkuu noin kaksi tuntia.

Sen jälkeen leikkimistä ja syömistä.

15.15 äiti tulee kotiin ja isikin vähän ajan päästä.

Sitten minut viedään kotiini.

Siinäpä se.
 
"sama"
[QUOTE="vieras";23502785]Klo 7.15 seison pihallani, josta poikani poimii minut työpakullaan.

Toivotan miniälleni huomenet ja juon heidän kanssaan kahvit.

Noin klo 8.00 herää 75-senttinen työnantajani. Sitä ennen on isi jo lähtenyt töihin. Äiti lähtee 8.30.

Syömme vauvan kanssa aamupuuroa ja sitten vähäsen leikitään.

10.30 lähdemme ulkoilemaan ja siinä sitten toinen meistä nukahtaa ja nukkuu noin kaksi tuntia.

Sen jälkeen leikkimistä ja syömistä.

15.15 äiti tulee kotiin ja isikin vähän ajan päästä.

Sitten minut viedään kotiini.

Siinäpä se.[/QUOTE]

Edit: mun ei olisi kuulunutkaan vastata, kun on vain tuo vauva eikä isompaa lasta lisänä. Sori.
 
salainen have
Kertokaa ihmeessä.
Minullakin reilu vuotias ja samaan aikaan pukkaa hirveästi vauvakuumetta. Puhukaa mulle järkeä että en yritä hankkia toista vaikka hirveästi tekisi mieli antaa lapselle sisko tai veli. Biologinen kello se tikittää, mittarissa nyt 36.
Huomaan koko ajan ajattelevani että menisihän tuossa toinenkin melkein samoilla vaivoilla, kun tuo ainokainen on ollut ainakin tähän asti niin helppo lapsi. Luulisi että kahdesta olisi vaippaikäisenä kovastikin työtä äidille, mutta vähän myöhemmin niistä olisi seuraa toisilleen ja lapsella voisi olla kovinkin kivaa jos olisi sisko tai veli.

Lisääkö toinen lapsi työmäärää 100% vai vain 50%?
 
"mimmu"
Niin, toinen lapsi ei mene siinä missä yksi - heti on 100% enemmän organisoimista ja hoitamista. Koskaan ei voi tietää onko tuleva lapsi terve ja vaikka olisikin terve niin kuinka haastava temperamentti hänellä on - ei voi koskaan myöskään tietää, miten elämä menee - pysyykö esikoinen terveenä tai miten vanhemmat - työt jne. Elämä antaa ja ottaa - mutta jos näitä kaikkia oikeasti miettii niin jäisi varmaan ne lapset kokonaan tekemättä. Tottakai työmäärä lisääntyy, mutta mitä sitä sitten kukanenkin elämältänsä haluaa. Toiset haluaa kasvattaa lapsia, joka on ihan sairaan kova homma, mutta...:) ja kyllä, sisarukset on kiva asia, mutta voi myös olla, että sisarukset eivät voi sietää toisiaan vaikka olisivat kuinka pienellä ikäerolla :). Elämä on.
 
"menni"
Meillä on lapsilla ikäeroa 1v5kk. Kyllä se työtä on aamusta iltaan,vaikka meillä oli tosi helppo vauva joka söi ja nukkui päivät ja yöt. Isompi reagoi vahvasti vauvaan,ja hänen kanssaan valvottiinkin sitten yöllä. Ensimmäisistä kuukausista en muista oikeastaan juuri mitään, illalla aina huomasin että tämäkin päivä on selätetty. Paljon se vaatii organisointia,että hommat toimii ja lapset tulee hoidettua. Itse teen ruoat valmiiksi jo edellisenä päivänä,niin se helpottaa kun ei tarvitse kuin lämmittää. Kyllä toinen lapsi tuo 100% työtä lisää,mutta ainakin on seuraa kunhan kasvavat. Nyt kun pienempi on jo yli vuoden,niin alkaa helpottamaan..paitsi nyt se on yhtä kiusaamista ja tappelua koko ajan.:)
 
"vieras"
minä olen melkein lomalla silloin kun on vain vauva ja tuo vajaa 2v. kotona. On ihanan rauhallista ja kerkeää touhuta isomman kanssa ja tehdä kotitöitä. Onhan se vauvan kanssa aina aika rankkaa, yövalvomisia ja kaikenlaisia vaivoja vielä synnytyksestä johtuen. Ei tämä kuitenkaan ihan ylivoimaisen vaikeaa ole, minulla on lisäksi vielä 3,5 v ja 5 v.
 
"lissu"
Meillä lapsilla 1v5kk ikäeroa eli toinen oli vielä taapero kun vauva syntyi. Onneksi osasi jo syödä itse, kävellä ja käydä potalla. Aika rankkaa oli kun vauvalla oli koliikki ja isompi nukkui huonosti yönsä.

Oltiin paljon ulkona (heti aamiaisen jälkeen ulos )
päivärytmi heti kummallekin samanlaiseksi
päiväunet ym. ehdottomasti samaan aikaan.

eipä tuosta ajasta oikein mitään muista.

Nyt meille tulossa kolmas lapsi (toukokuun alussa la ) ja isommat ovat 6v ja melkein 5v )
Odotan jo kovasti vauva-aikaa jos siitä kerrankin osaisi nauttia :)
 
...........
[QUOTE="vieras";23503510]Kukaan jaksa lukea tuommosta yhteen pötköön kirjoitettua viestiä.

Tosin kotimammoilta ei voi odottaakaan muuta.[/QUOTE]

Semmoset ei jaksa lukea,joilla lukihäiriö :D
 
rankkaa oli vaikka esikoinen hirveen omatoiminen ja helppo lapsi. kakkonen sit puolestaan oli erittäin vaativa ja valvotti öitä, tekee sitä edelleen vaikka on jo 3-vee. onneksi pääsääntösesti kuitenki suht hyvin nukkuu. kesäkuussa meille on tulossa kolmas ja ootan jos nyt nauttis enempi vauva-arjesta ku isommat vähä vanhempia ja leikkivät keskenään.
 
hyvää yötä
Päivähän alkaa jo yöllä, koska vauva heräilee vähän väliä (allergioita, refluksia jne.). Jos nyt kymmenkunta heräämistä on yössä, niin se on hyvä yö. Taapero (2,5 v.) tulee herättämään viimeistään klo 7. Jos on hyvä tuuri, vauva nukkuu hetken tässä vaiheessa ja saan taaperon käytettyä potalla ja ehkä aamupuuronkin alulle ennen vauvan aamupesuja. Jos on huono tuuri, taapero lastenohjelmien eteen hetkeksi ja vauvalle aamupesut ja -maidot ensin.

Sitten taapero leikkii hetken ja minä kanniskelen vauvaa ja petaan sängyt, siivoan keittiön jne. Kun vauva alkaa väsähtää, aletaan tehdä lähtöä ulos. Se onkin projekti. En jaksa sitä tässä selostaa, mutta projektin aloittamisesta n. 30-40 minuuttia myöhemmin olemme vihdoinkin ulkona. Projektiin liittyy mm. taaperon uhmaa ja vauvan haluttomuutta tulla puetuksi ulkovaatteisiin sekä nukahtamisvaikeuksia.

Puistoilua mahdollisimman kauan, eli niin kauan kuin vauva nukkuu/on tyytyväinen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun vauva huutaa pää punaisena, on pakko tulla takaisin sisälle. Yleensä taapero alkaa huutaa siinä vaiheessa, koska ei haluaisi vielä sisälle. Vauvalle maitoa ja sitten taaperolle lounasta. Lounaan jälkeen usein askarrellaan taaperon kanssa, jos vauva sallii eli mun ei tarvitse koko ajan kantaa vauvaa. (Viihtyis edes liinassa, niin arki olisi ehkä helpompaa).

Sitten taaperon päiväunet. ONNEKSI menee kiltisti nukkumaan ja nukahtaa yleensä muutamassa minuutissa. Jos mulla on oikein hyvä tuuri, saan vauvankin nukkumaan muutaman minuutin samaan aikaan. Silloin keitän itselleni kahvit.

Taapero herää, syö välipalaa ja sitten leikitään. JOskus laitan vaan lastenohjelmia menemään. Kun mies tulee töistä kotiin, alan tehdä päivällistä. Ilta menee leikkiessä, joskus vähän ulkoillessa. Ja sitten iltapuuhat ja iltapalat ja -pesut ja nukkumaan. Molemmat menee n. klo 21 nukkumaan.

Ja äiti pääsee joksikin aikaa koneelle, ennen kuin vauvan heräilyt alkaa.

Ja nyt äiti lähtee nukkumaan. Jos saisi vaikka pari tuntia nukkua pötköön, jaksan taas saman ruljanssin huomenna paremmin.
 
"meimei"
Kertokaa ihmeessä.
Minullakin reilu vuotias ja samaan aikaan pukkaa hirveästi vauvakuumetta. Puhukaa mulle järkeä että en yritä hankkia toista vaikka hirveästi tekisi mieli antaa lapselle sisko tai veli. Biologinen kello se tikittää, mittarissa nyt 36.
Huomaan koko ajan ajattelevani että menisihän tuossa toinenkin melkein samoilla vaivoilla, kun tuo ainokainen on ollut ainakin tähän asti niin helppo lapsi. Luulisi että kahdesta olisi vaippaikäisenä kovastikin työtä äidille, mutta vähän myöhemmin niistä olisi seuraa toisilleen ja lapsella voisi olla kovinkin kivaa jos olisi sisko tai veli.

Lisääkö toinen lapsi työmäärää 100% vai vain 50%?
Sanoisin, että lisää 150% ;) Eli jos sinulla 2v:n hoitamiseen menee 100%, vauvan 100% niin 50% menee siihen, että se 2v vähän koko ajan hankaloittaa vauvan hoitamista ja toisin päin. Voi olla uhmaa, huomionhakua tai pelkkää tahatonta olemista.

Juuri kun olet esim. saanut vauvan rauhoittumaan tulee 2v ja keksii jotain... Juuri kun olet pesemässä kainaloihin asti kakassa olevaa vauvaa kaataa 2v potan lattialle... Jne. Suoraan sanottuna kannattaa varautua rankkaan alkuun. Mutta äkkiähän se helpottaa!

Meillä isommilla ikäeroa 2v ja aika pienestä leikkivät jo yhdessä. Myös vauvan kasvaessa lapset menee enemmän "siinä samassa" kuin ihan alkuun, tietenkin. Meillä on nyt kolmas vauva 6kk ja haluaisin neljännen, mutta en haluaisi enää koskaan pienellä ikäerolla lapsia. Jätän mielummin tekemättä. Kertoo ehkä sen miten minä koin kaksi pientä... ;) Toisaalta sinuna en jättäisi nyt yrittämättä, koska haluaisin kuitenkin enemmän kuin yhden lapsen ja ikääkin sinulla alkaa jo olemaan.

Jos ajattelet elämää ihan kokonaisuutena niin mieti miten lyhyt aika se vauvavuosi on. Varmaa on ainakin se, että et tule katumaan toista lastasi ja uskon myös, että lapsillekin sisarus on rikkaus.
 
"torsti"
Millaista arki on verrattuna aikaan ennen vauvan syntymää, no joo toki varmasti nyt kiireisempää ja täynnä touhua :) Kerro silti millaisesksi koet sen kun vastuulla on 2 pientä.

Meidän nyt reilu 1v. täyttää päiväni niin että aivan hirvittää ajatella millaista olis jos tulis vauva tässä "lähiaikoina" (-tai edes 3 vuoden sisällä!). Tuo on niin huomionkipeä sekä viihdytettävä..

Osasitko odotusaikana kuvitella millaista elämä tulee olemaan ja osuiko kuvitelmat oikeaan?
Kuvittelin että kahdel alle 3v:n kanssa olisi kiireistä, mutta ei.

Aamulla esikoinen herää klo 7 ja herättää isänsä kanssaan leikkimään. Minä herään klo 9 vauvan kanssa ja annan esikoiselle aamupalan. Käyn lasten kanssa suihkussa ja jatketaan touhuja sisällä. Laitan vauvan nukkumaan klo 11 ja mies antaa esikoiselle klo 12 ruokaa. Lähdemme ulkoilemaan ja sitten n. klo 14 kotiin välipalalle ja esikoinen nukkumaan. Mies lähtee töihin ja minäkin lepäilen. Sitten alan valmistella ruokaa ja esikoinen tulee auttamaan. Klo 17 syödään ja mennään ulos, jos hyvä ilma. Sisälle ennen seitsemää ja salkkareiden jälkeen esikoiselle iltapala ja iltapesut molemmille lapsille. Klo 20:30 esikoinen nukkumaan ja vauva menee nukkumaan 19-22 aikoihin.

Esikoinen auttaa paljon vauvan hoidossa ja joka pv laitan olkkarin lattialle ison viltin minkä päällä leikitään lasten kanssa. Esikoinen on reilu 2v ja vauva 3kk. Silloin kun imetän niin esikoinen tekee omia juttujaan, muuten saa olla kaikissa kodin askareissa ja vauvan hoidossa mukana.

Vauvan tulo vaikutti ensimmäisinä viikkoina esikisen rytmeihin ym, mutta nyt emme päästä lipsumaan, kun esikoinenkin on vielä pieni. Meillä vauva nukkuu yöt ja se on ollut suuri helpotus, kun olin varautunut siihen että hän valvottaa paljon. :) Meillä molempia lapsia sylitellään ja halaillaan paljon ja se on vaikuttanut siihen ettei esikoinen ole lainkaan mustasukkainen.
 
"juups"
[QUOTE="torsti";23506222]Kuvittelin että kahdel alle 3v:n kanssa olisi kiireistä, mutta ei.

Aamulla esikoinen herää klo 7 ja herättää isänsä kanssaan leikkimään. Minä herään klo 9 vauvan kanssa ja annan esikoiselle aamupalan. Käyn lasten kanssa suihkussa ja jatketaan touhuja sisällä. Laitan vauvan nukkumaan klo 11 ja mies antaa esikoiselle klo 12 ruokaa. Lähdemme ulkoilemaan ja sitten n. klo 14 kotiin välipalalle ja esikoinen nukkumaan. Mies lähtee töihin ja minäkin lepäilen. Sitten alan valmistella ruokaa ja esikoinen tulee auttamaan. Klo 17 syödään ja mennään ulos, jos hyvä ilma. Sisälle ennen seitsemää ja salkkareiden jälkeen esikoiselle iltapala ja iltapesut molemmille lapsille. Klo 20:30 esikoinen nukkumaan ja vauva menee nukkumaan 19-22 aikoihin.

Esikoinen auttaa paljon vauvan hoidossa ja joka pv laitan olkkarin lattialle ison viltin minkä päällä leikitään lasten kanssa. Esikoinen on reilu 2v ja vauva 3kk. Silloin kun imetän niin esikoinen tekee omia juttujaan, muuten saa olla kaikissa kodin askareissa ja vauvan hoidossa mukana.

Vauvan tulo vaikutti ensimmäisinä viikkoina esikisen rytmeihin ym, mutta nyt emme päästä lipsumaan, kun esikoinenkin on vielä pieni. Meillä vauva nukkuu yöt ja se on ollut suuri helpotus, kun olin varautunut siihen että hän valvottaa paljon. :) Meillä molempia lapsia sylitellään ja halaillaan paljon ja se on vaikuttanut siihen ettei esikoinen ole lainkaan mustasukkainen.[/QUOTE]

Sanosimpa,että sulla on ollut helpotus tuo,kun on ollut mies aamulla kaverina! aamut oli yleensä täynnä äksöniä,kun molemmilla oli nälkä ja kun molemmat oli pestävä,puettava,syötettävä(meillä isompi ei syönyt itse). Ja ei puhettakaan että olisin saanut nukkua aamusta :) vauvan kanssa valvoin harva se yö 02 ja sitten aamusta isompi heräs jo 06,ei siinä auttanut kuin toivoa että saisin molemmat yhtäaikaa päiväunille,että pääsis itekkin hetkeksi lepäämään. Työtä se on,ja siihen saa varautua. Onhan niistä sitten kaveria toisilleen kunhan kasvavat :D
 
Mulla on varmaan aika kullannut muistot. Kun kolmonen syntyi, esikoinen oli 2v ja keskimmäinen 10kk. On sen täytynyt olla raskasta ainakin toisinaan, mutta pelkkiä hyviä muistoja on nyt vuosien jälkeen. :)
 
"Jenis"
Oon varmaan jotenkin poikkeava, mutta mun mielestä kahden kans on helpompaa kuin yhden. Vauva oppii aika nopeasti seurailemaan sen isomman touhuja, eikä tarvi itse olla samalla tavalla pääasiallinen viihdyttäjä kuin yhden kanssa... meillä on 2v6kk ikäeroa. Tietty on päiviä, ja monessa päivässä hetkiä, kun tuntuu että kädet ja hermot ei riitä, mutta keskimäärin tää on kyllä leppoisammin mennyt kuin esikoisen vauvavuosi.
 
rv 29
[QUOTE="Jenis";23516128]Oon varmaan jotenkin poikkeava, mutta mun mielestä kahden kans on helpompaa kuin yhden. Vauva oppii aika nopeasti seurailemaan sen isomman touhuja, eikä tarvi itse olla samalla tavalla pääasiallinen viihdyttäjä kuin yhden kanssa... meillä on 2v6kk ikäeroa. Tietty on päiviä, ja monessa päivässä hetkiä, kun tuntuu että kädet ja hermot ei riitä, mutta keskimäärin tää on kyllä leppoisammin mennyt kuin esikoisen vauvavuosi.[/QUOTE]

Kiitos tästä. Luin näitä juttuja kauhuissani, meillä on juuri 2 v täyttänyt esikoinen ja heinäkuussa syntyy vauva. Ihanaa, että edes joku on kokenut, että kaikki voi sujua hyvinkin. Ehkäpä meillekin tulee helppo ja tyytyväinen vauva. Esikoinen oli sellainen ja toivon vain että lottovoitto osuu kahdesti samaan taloon...
 
"Jenis"
Kiitos tästä. Luin näitä juttuja kauhuissani, meillä on juuri 2 v täyttänyt esikoinen ja heinäkuussa syntyy vauva. Ihanaa, että edes joku on kokenut, että kaikki voi sujua hyvinkin. Ehkäpä meillekin tulee helppo ja tyytyväinen vauva. Esikoinen oli sellainen ja toivon vain että lottovoitto osuu kahdesti samaan taloon...
Meillä oli aika leppoisa vauva tosiaan, ja kantoliina tms. kantoväline on korvaamaton apu :D Ne ekat kuukaudet menee tosi nopeasti, ja sitten sisaruksille alkaa jo tulla omia leikkejä yms. Kuopus on kohta 1v6kk ja esikoinen kohta 4v, ja vaikka nahistelevat tietty päivittäin niin myös pitävät toisilleen kivasti seuraa :)
 
kolmen pienen äippä
Voisin kertoa paljonkin arjesta, johon vauvan syntyessä kuului kolme alle kolmevuotiasta. Tällä hetkelllä perheeseen kuuluu vauva (6kk), keskimmäinen 1v7kk ja esikoinen 3v1kk.
Mietittyäni asiaa hetken sanonkin vain lyhyesti: tämä on raskasta mutta IHANAA!!!!!!!!!!!!!
 
esikoinen oli 2v5kk kun pikkuveli syntyi. pelkäsin että esikoinen on mustasukkainen kun oli tottunut olemaan mun kanssa tiiviisti kaiket päivät. mutta mitään ongelmia ei sen suhteen ollut. esikoinen antoi imettää vauvaa rauhassa ja touhusi omiaan sillä aikaa. aina kohteli veljeä hyvin. esikoinen viihdytti vauvaa ja auttoi minkä osasi :) reipas-tyttö <3 <3
olihan siinä opettelemista kuinka talvipakkasilla pukea kaksi ulos lähtöön niin että sinne päästiinkin joskus :) omat syömiset yms siinä kärsi mutta lapset sai molemmat mitä tarvitsivat. kuopus on nyt 1v3kk ja kovatsi leikkivät ja tappelevat yhdessä 3,5v siskon kanssa. helpompaa kahden kanssa on oikeastaan ollut koko ajan, lapsista kun on seuraa toisilleen. kuopus kehittyi ihan hurjaa vauhtia kun piti siskon perään päästä niin nopeasti. tuntu ettei se paria kuukautta kauempaa vauva ollutkaan. itse olin väsynyt yöheräilyjen takia mutta sama se on monesko lapsi se herättäjä on..
 
"vieras"
Meille lottovoitto ei osunu kahta kertaa. Tokan kaa oli supervaikeaa, ei torkkunu ku 10 min pätkissä päivisin ja sai selittämättömiä huutokohtauksia ja heräili öisin. Vauvaa piti kantaa ja vatkata kokoajan, puklua lens miljoona litraa päivässä. Niin vaikeaa oli tokan vauvan eka vauvavuosi, että kolmoshaaveet tyssäs sit tähän.
 
"vieras"
[QUOTE="Jenis";23516128]Oon varmaan jotenkin poikkeava, mutta mun mielestä kahden kans on helpompaa kuin yhden. Vauva oppii aika nopeasti seurailemaan sen isomman touhuja, eikä tarvi itse olla samalla tavalla pääasiallinen viihdyttäjä kuin yhden kanssa... meillä on 2v6kk ikäeroa. Tietty on päiviä, ja monessa päivässä hetkiä, kun tuntuu että kädet ja hermot ei riitä, mutta keskimäärin tää on kyllä leppoisammin mennyt kuin esikoisen vauvavuosi.[/QUOTE]

Et varmastikaan ole poikkeava. Useimmat sanoo samaa. Olkaa oikeasti siitä onnellisia! Mä kuvittelin, että se menis noin, mutta mun allergikkovauva ei todellakaan tyydy vain katselemaan isoveljensä touhuamista, ehei. Viihdyttämisestäkään ei ole hyötyä, vaan häntä täytyy kantaa. Ihan koko päivä. Jos edes viihtyisi kantoliinassa ja -repussa, niin mikäs siinä, mutta kun ei. Huutoa on ollut pakko oppia sietämään, koska esikoinenkin täytyy kuitenkin minimissään ruokkia jne. Vauva ei nuku päivisin juuri lainkaan, ehkä vartin pätkän maksimissaan (nyt on mennyt jo 10 minuuttia, saa nähdä tehdäänkö sopivasti enkat). Öisin, jos satttuu hyvä yö, saattaa nukkua jopa 2h yhteen pötköön. Mä olen ihan rikki jo ihan fyysisestikin tästä kanniskelusta. Ja vauva on vasta puolivuotias, monta tuskaista kuukautta vielä edessä.
 

Yhteistyössä