Kertokaa miksi yh-äiti ei kelpaa...

Iskä hei, ihan ekaks, sä taidat nyt ottaa noi arvostelut liiankin henkilökohtaisesti, kun tässähän vaan arvostellaan asioita eikä henkilöitä. Sä olet varmasti hyvä isä ja aviomies, en epäile hetkeäkään ja ironinen ainakin osaat olla, toivon todella ettet ota näistä palstojen piikeistä ihoosi yhtäkään, ei kannata, vaikka nää jutut monesti pistääkin mielen mustaksi..

Mutta mun mielestäni asia on niin, ettei ole vain yhdenlaisia yksinhuoltajia, ei ole vain yhdenlaisia isiä, ei äitejä, ei isäpuolia, ei äitipuolia, ei lapsia jne jne... joten mielipiteitä on varmaan lähes yhtä monenlaisia kuin on lausujiakin, ei ole yhtä ja oikeaa..

Mielettömän ihanaa elämää ja aurinkoa kevääseen, kesään ja sydämiinne !

=) :flower:
 

Mä haluan vain kertoa, että tajusin isäpuolen pointin, ja olen aika lailla samoilla linjoilla. Lisäksi muo risoo, kun ihmiset lukee toistensa tekstejä pilkun tarkasti, eivätkä ilmeisesti ymmärrä viestien fiilistä laisinkaan.
 
kato tää

Eikä joudu. Eihän Suomessa mies edes ekoilla treffeillä tarjoa deitilleen illallista, vaan odottaa, että daami maksaa oman osuutensa. Siinä asiassa mies on pilkulleen "tasa-arvoinen".

Edes monissa avioliitoissa mies ei juuri kustanna biologisille lapsilleen mitään, vaan vaimon pussista menevät.

[/quote]

NAISETHAN NE KAIKEN MAKSAA JOO JOO.

Tää tasa-arvo höpinä on laittanut naisten päät seksisin.
Tasa-arvosta puhutaan juuri silloin kun se sattuu naisille sopimaan.

JA mitä tulee yh-mammoihin, niin en huolisi ikinä.
Yleensä aivan sekoja ja en ihmettele että äijä on lähteny.
Hetken voi mennä hyvin,mutta sitte ruvetaan huutamaan rahaa ja RAHAA ja RAHAA.

Mä en ala toisten kakasoita hoitaan ja maksaan jollekin plösömuijalle rahojani. Niin ja se exä ja nyksän nyksät pöris jaloissa.

LUUSERI YH-T

NIIN TAI HUOLISIN JOS SILLÄ OLIS TULOT väh 4000?/kk ja
omaisuutta yli 400 000? muut saa pysyä kaukana.

Mutta yleensä ne on täysin pe vaikka sdaavat exältään 200 - 400 ? /kk.

HAH HA

:LOL:
 


NIIN TAI HUOLISIN JOS SILLÄ OLIS TULOT väh 4000?/kk ja
omaisuutta yli 400 000? muut saa pysyä kaukana.

Mutta yleensä ne on täysin pe vaikka sdaavat exältään 200 - 400 ? /kk.

HAH HA

:LOL:
[/quote]

Joo ja ne ex-miehet ovat ihan pa maksettuaan yhdestä minimit. En ottaisi ikinä miestä, jolla etälapsia. Huh, ja pakko olisi vielä tavata niiden luusereitten kakaroita.
 

No voi #&%?$!* mitä kommentteja!!!!
Mä olen ollu vähän aikaa yh, erosin kolmen lapseni isästä tämän oltua mulle uskoton oltiin naimisissa kuitenkin useita vuosia ja vielä ton miehen suhteen jälkeen yritettiin mutta ei siitä mitään tullu enää, mä huomasin etten rakasta sitä enää ja se oli sitte sen loppu. Minä ainakin tulin lasteni kanssa toimeen paremmin kuin silloin kun oltiin naimisissa. Huomasin että osaan hoitaa omat raha-asiani paljon paremmin kun entinen mieheni ja tämä vielä niin että en saa penniäkään lapsista niiden isältä, asuvat vuoroviikoin minulla ja isällään.
Lapsilisillä ostan niiden vaatteet, isä joskus jotakin.
Minä tulin loistavasti toimeen omilla palkkatuloillani ja muutenkin elämä alkoi erosurun jälkeen menemään tosi mukavasti, opettelin elämään itsenäisesti lasteni kanssa ja se tuntui hyvältä, olinhan ollut ex-mieheni kanssa ihan teinistä.
Minulla on sieltä ajoilta sellainen tuntu et kyllä monet tapaamistani miehistä olisivat halunneet muutakin kuin yhdenillan suhteita, mutta minä en vähään aikaan ollut valmis muutakuin sinkkuseksiin. En ennenkuin tuli mies joka vei jalat alta...
Miehellä ei ollut lapsia ja minä tein kyllä selväksi hänellä että lapset ovat minulle tärkeimmät koska tarvitsevat minua ja sanoin hänelle että harkitsee tarkkaan mihin ryhtyy koska helppoa se ei tule olemaan!
Nyt ollaan oltu naimisissa puoltoista vuotta ja meille syntyi muutamia kuukausia sitten vauva joka on koko perheen lemmikki...
Voistteko ystävällisesti lopettaa ton hirvittävän yleistyksen yh-äideistä jotka muka ovat sekoja ja vievät miesten rahat... voi #&%?$!* minkälaista lapsellisuutta! Sekoja on kaikissa ihmisryhmissä ja rahoja vaanivia munahaukkoja varmasti enemmän lapsettomissa ihmisissä kuin niissää joilla on lapsia ennestään.
Mutta noist kirjoituksista näkee mielenköyhyyden tai sitten katkeroituneen ihmisen...Hyvää toisin kuitenkin heillekin ja annetaan kaikkien kukkien kukkia niin elämä on itselläkin helpompaa :)
 
mies lahdesta
Ihmettelen todellakin näitä mitä juttuja oli. Miksei Yh-äippä kelpaisi? mitä siitä vaikka on 4 lasta, joskerran naisesta pitää. Ja kyllä jokaisen miehen pitäisi tajuta että lapset ovat aina ja iänkaiken äitien silmäteriä. ja kyllä sitä aikaa löytyy niille miehillekkin, se on varma. Ja joku sanoi mitä sitä ruokkimaan toisen lapsia, se on todellakin luolamiehen ajatusmailmaa. Ja eikös se olekkin niin että RAKKAUS EI TUNNE RAJOJA!!!
 
Hei "mies lahdesta" sulla olis edellytykset vaihtaa nimimerkkisi "ihana mies lahdesta" =)
Tunnut olevan fiksu kuin mikä. Se on just noin. Mä olin neljän lapsen yksinhuoltaja ja ajatella että minuun rakastui lapseton mies ! Tästä on jo kymmenen vuotta ja onnellisia ollaan edelleen eikä ole ollut edes mitään isompia ongelmia =) rakkaus voittaa !
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.03.2007 klo 15:43 mies lahdesta kirjoitti:
Ihmettelen todellakin näitä mitä juttuja oli. Miksei Yh-äippä kelpaisi? mitä siitä vaikka on 4 lasta, joskerran naisesta pitää. Ja kyllä jokaisen miehen pitäisi tajuta että lapset ovat aina ja iänkaiken äitien silmäteriä. ja kyllä sitä aikaa löytyy niille miehillekkin, se on varma. Ja joku sanoi mitä sitä ruokkimaan toisen lapsia, se on todellakin luolamiehen ajatusmailmaa. Ja eikös se olekkin niin että RAKKAUS EI TUNNE RAJOJA!!!
ihana että kaltaisiasi miehiäkin on! onhan toki seurusteleminen ihan erilaista lapsettoman ihmisen kanssa, kuin sellaisen jolla on jo lapsia. ne kun tulee kuitenkin olemaan aina silmäteriä kuten sanoit. mutta jos oikeasti tykkää.. tai no rakastaa niin ei se mielestäni mikään este ole. sopeutumista vaativaa vaan.. ja eiköhän kaikki suhteet vaadi jonkinlaisia kompromisseja ja sopeutumisia toimiakseen.<br><br>
 
kummajainen
mua ottaa pattiin tollaset yh-äidit haluavat vaan rahaa kommentit. joo, niin mäkin halusin, maksaakseni laskut. teinkin sitten kolmea duunia joista kahta AINA kun lapsi oli isällään. samaa tahtia sitten tulojen kanssa nousivat pv-hoitomaksut ja veroprossat. hieno yhteiskunta.

no niin, sitten tapasin miehen. hän muutti meille kassinsa ja kotiteatterinsa kanssa. olin todella onnellinen tästä elintason noususta koska mulla ei ollut varaa kotiteatteriin. ja ennenkaikkea olin onnellinen kun en joutunut ottamaan erinäköistä valikoimaa lapsettoman poikamiehen huonekaluja! olin maksanut autoni ja asuin omistusasunnossa joka tosin vieläkin on suurimmaksi osaksi pankin.
hänen äitinsä oli huolissaan, ettei poika nyt käytä minua hyväkseen kun olin meistä varakkaampi :D

elämä muuttui, olin pikkuhiljaa hyväksynyt sen tosiasian että vakipanoa en vaan löydä. kaikki miehet haluavat isukki-puoleksi tai ainakin jonkin tunnesiteen. itse en halunnut ketään meidän tyttöjen kotiin. enkä ainakaan raaskisi luopua tyttäreni täydestä huomiosta.. toisin kävi. kalliiksi käy tunnepuolella tuo jatkuva rakastaminen. hän kun rakastaa myös tytärtäni. :kieh:

muutettiin siis yhteen. hän opiskeli, minä maksoin pääsääntöisesti viulut. myin paperilla hänelle vajaa puolet kämpästä, naimisiin mentyä hän sai lopustakin omaisuudestani puolet. ja voi kauheata, nyt kun hän on valmistunut, omistamme kämpästämme jo ison osan, hänen työkaverinsa tuumailevat että vitsi mitkä kaupat teit! siis mä olen vaan naitua rahaa..

nyt hänellä on omaisuuden riippakivenä täysin rakastuneet vaimo ja tytärpuoli sekä vauvakin tulossa.

on se elämä täynnä kummajaisia! ja mä halusin vaan seksiä. noh, aina joutuu tekee kompromisseja mutta seksin määrästä en kyllä tingi!
kyllä me yh-äidit ollaan (olin) sitten ihan [/i]hirveitä :whistle:
 
Ap:n kysymykseen en oikein osaa vastata. Mutta muistan kun tapasin mieheni niin mua vähän jännitti aloittaa seurustelu miehen kanssa jolla on jo lapsi. Ehkä eniten jännitti se, että jos jutusta ei tuukaan mitään niin lapsi ehkä pettyy kun ei enää koskaan nää äitipuoltaan. Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin ja nyt naimisissa ollaan ja kohta on jo kaksi yhteistäkin lasta.
 
Isäpuoli
Onko muuten kenenkään mieleen juolahtanut että kyse ei olekkaan aina välttämättä siitä että miehet ovat niin sikoja yms ettei yh kelpaa, vaan siitä että he ajattelevat liikaa ja pelkäävät?

Pelkäävät sitä että he kiintyvät noihin lapsiin kuin omiinsa ja sitten homma ei toimikkaan ja suhde päättyy....,(miesystävä kun ei voi vaatia tapaamis oikeutta) ja ehkä he voivat myös ajatella sitä kuinka kamalalta se tuntuisi niistä lapsista jotka saattaisivat häneen kiintyä enemmän kuin biologiseen isäänsä (kaikki isät kun eivät valitettavasti niin häävejä ole) ja sitten yhtäkkiä hän joutisikin poistumaan näiden lasten elämästä, EHKÄ siinä voi olla joidenkin miesten mielestä LIIAN MONTA SYDÄNTÄ JOTKA VOIVAT SÄRKYÄ!! Ja siitä syystä eivät vaan kerta kaikkiaan uskalla aloittaa suhdetta yh:n kanssa!?
 
KYLLÄ KELPAA,JOS OIKEE SATTUU KOHDALLE!!!Mieheni otti minut ja 5 lasta ja nyt yksi yhteinenkin.ja hyvin on mennyt!raitis ja kaikin puolin kultainen mies.arvostan raittiutta ja huolenpitoa,koska itsekkin olen raitis!!!
 
Vierastelija
Hmm, luin koko ketjun läpi. Välillä poikettiin kyllä ikävästi aiheesta ja ruvettiin syyttelemään toisia omista mielipiteistä ja näkökulmista. Eikös Suomessa kaikilla ole oikeudet omiin mielipiteisiin.. Luulisi ainakin aikuisten tämän oivaltavan!

Vuosia sivusta seuranneena yh-ystävääni ja tämän mainion mamman miesasioita kuunnellen, on tullut asiaa pohdittua useammaltakin kannalta, myös miesten. Yleistää en missään nimessä halua, mutta tuntuu, että laajemmaltikin yh:lla on vaikeampi saada pysyvä, kunnon suhde pystyyn. Enkä usko, että kaikki on kiinni rahasta! Lapset ovat vanhemmalleen silmäteriä (tottakai), mutta tuovat myös vastuuasioita kehiin.

Miehet voivat pelätä yhteisen ajan puutetta ja varsinkin tapailun/seurustelun alkutaipaleella, miehet voivat kokea lapset olevan "tiellä". Leffailtana lapset saattavat pyöriä jaloissa tai herätä kesken yöunien huutamaan, lapsi on vietävä päiväkotiin pitkien kuhertelu-aamujen sijasta, lapselle pitää laittaa ruokaa/mahdollisesti syöttää sen sijaan että syötäisiin kahdestaan sohvalla kotiin tilattua ruokaa, lapsi sitä lapsi tätä.. Jotkut miehet vain voivat ajatella, että lapsi on tutustumisen ja tapailun este, lapsi vie "kaiken" huomion ja on tiellä. Eihän lasta voi koko ajan hoidossakaan pitää.

Se, miksi edellämainitusti miehet voivat käyttäytyä/ajatella voi syitä olla useampia, esimerkiksi se, että miehelle yh:n lapset ovat vieraita ja minkäänlaista kiintymyssuhdetta ei ole kerennyt muovautumaan. Tämä voi siis olla vain yksi mahdollinen syy, miksi heti alkutaipaleena äidin mainittuaan lapset koko juttu lösähtää kuin lehmän häntä. Ei kaikki ole valmiita yh:n kanssa tapailemaan, mutta eivät he ole sen huonompia ihmisiä kuin netkään, joita asia ja tilanne ei haittaa. Ap viestissä siis kysyttiin, miksi yh-äiti ei kelpaa, uskon vahvasti, että kelpaa, mutta sellaista miestä ei ole vielä kohdalle sattunut, joka pystyy ja on valmis hyväksymään sinut koko pakkauksena (mikäli syy on vain lapsissa). Mutta toivottavasti sait uutta uskoa tämän keskustelun miehiltä, jotka ovat nyt yhdessä yh:n kanssa! :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.03.2007 klo 12:15 Yh-isi27v kirjoitti:
Minulle olisi vain plussaa, jos naisella olisi lapsi jo valmiina. B) Kahden yh:n on helpompi ymmärtää toisiaan ja elämäntilanteitaan.
näin mäkin olen ajatellut. ei olisi sitten niin kamala shokki se perhe-elämä.. lapsettoman on ehkä hankalampi sopeutua valmiiseen perheeseen ja oppia hyväksymään lapsien ehdoilla elämisen.
 
En lukenut koko ketjua, mutta sen verran mitä luin niin tuntuu, että naiset nyt unohtaa yhden asian: rakkaus ei välttämättä syty heti sillä ensi katseella. Usein ihmiset etsivät hauskaa seuraa, ja heti ei haluta olla kuolemanvakavissaan. Siksi varmaan miehetkin karsivat helpommin yh-äidit pois treffilistalta, kun ne lapset kuitenkin "hankaloittavat" tapailua ja muutenkin koko kuviota. Ihan sama esim. jos mies tapaa naisen josta pitää, mutta sitten selviääkin, että nainen on paikkakunnalla vain kyläilemässä ja tosiasiassa asuu 900 km päässä. Kyllä siinä helposti jää toiset treffit tekemättä jos ei ole ihan korviaan myöten rakastunut. Eikä kyse toisaan välttämättä ole mistään kusipäisyydestä vaan ihan käytännön asioista. Ja sama toisinpäin, ei me naisetkaan mitään yli-ihmisiä olla. Ei noita miehiä tarvis koko ajan joka asiasta haukkua...

Ja sitäpaitsi jotkut (en tosiaan väitä, että kaikki, mutta jotkut tietämäni) yh-äidit haluavat hyvin pian tapailun alettua tietää, missä mennään, eivätkä halua (toisaalta ymmärrettävästi) mitään kevyttä treffailua, jos mies ei ole tosissaan. Sekoittaahan se lasten elämää, jos mies haluaa vain tapailla, muttei osallistua perhe-elämään eikä mitään vakavaa. Tämänkin vuoksi varmaan jotkut miehet katsovat parhaaksi treffailla lapsettomia naisia, käytännönläheisiä kun tuppaavat nuo miehet olemaan... :)
 
no six
että ne on yleensä tavoittelemassa
pelkkää hyötyä, jota on vain naamioitu rakkaudeksi.

Mä oon mieluummin ilman ku huolin jonkun mitättömyyden
ja vielä sen vanhat makookset.


 
Daddy-O
Öh... Aika ikävää luettavaa. Se osa ketjusta minkä luin. Tekis mieli haukkua moni ketjuun kirjoittanut mutta eipä tuo mitään hyödyttäisi.
Mikä niissä lapsissa on niin kauheeta? Se, että ne ei oo omia? Että ne vie äidin tai isän huomiota osakseen? Ettei ne oo hallittavissa? Tai ettei niitä voi heittää pois kun alkaa kyllästyttää?
Jos hylkää mielenkiintoisen tai jopa ihastuttavan ihmisen sen takia, että sillä on lapsi(a), on todella syytä harkita haluaako itse koskaan edes omia. Mun mielestä osoittaa erittäin suurta itsekkyyttä, jos lapset on esteenä suhteelle. Jos joku ei ymmärrä miten, voin vastata siihen myöhemmin.
Lapset on siitä erikoisia otuksia, että jos olet sen arvoinen saat niiltä vilpittömintä mahdollista ihailua. Tietysti se pätee vain "pikkulapsiin". Murrosikäisten on varmasti jo vaikeampi suhtautua uuteen tulokkaaseen. Siinä taas pitää sen äidin tai isän uuden "ystävän" tehdä vähän enemmän töitä arvostuksensa eteen.
Jos on valmis jakamaan elämänsä toisen ihmisen kanssa, pitäisi olla valmis myös hyväksymään tämän toisen ihmisen historia kuten omansakin.
 
hieno kirjoitus
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.03.2007 klo 04:00 Daddy-O kirjoitti:
Öh... Aika ikävää luettavaa. Se osa ketjusta minkä luin. Tekis mieli haukkua moni ketjuun kirjoittanut mutta eipä tuo mitään hyödyttäisi.
Mikä niissä lapsissa on niin kauheeta? Se, että ne ei oo omia? Että ne vie äidin tai isän huomiota osakseen? Ettei ne oo hallittavissa? Tai ettei niitä voi heittää pois kun alkaa kyllästyttää?
Jos hylkää mielenkiintoisen tai jopa ihastuttavan ihmisen sen takia, että sillä on lapsi(a), on todella syytä harkita haluaako itse koskaan edes omia. Mun mielestä osoittaa erittäin suurta itsekkyyttä, jos lapset on esteenä suhteelle. Jos joku ei ymmärrä miten, voin vastata siihen myöhemmin.
Lapset on siitä erikoisia otuksia, että jos olet sen arvoinen saat niiltä vilpittömintä mahdollista ihailua. Tietysti se pätee vain "pikkulapsiin". Murrosikäisten on varmasti jo vaikeampi suhtautua uuteen tulokkaaseen. Siinä taas pitää sen äidin tai isän uuden "ystävän" tehdä vähän enemmän töitä arvostuksensa eteen.
Jos on valmis jakamaan elämänsä toisen ihmisen kanssa, pitäisi olla valmis myös hyväksymään tämän toisen ihmisen historia kuten omansakin.
Kerrassaan kypsän ihmisen kirjoitus. Olen sanaton moisen miehen edessä. Ei voi muuta kuin ihailla ja onnitella sitä naista, joka on se onnellinen kumppanisi =) Upeeta Daddy-O !!! :flower:
 

Yhteistyössä