Kesäaika pysyväksi

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Voi luoja mitä ääliöitä. Mitään tuntia pidempään nukkumista ei ole paitsi urpologiikalla. On vaan kello, joka näyttää jotain ja valoisuus, joka menee ihan samalla tavalla, riippumatta mitä me sovimme kellojen olevan. Vain kellojen siirtelystä seuraa, että talviaikaan mentäessä nukutaan yhtenä yönä tunnin pidempään ja keväällä toisinpäin.
Se mihin tämä asia vaikuttaa on, että onko enemmän valoa aamuissa vai illoissa.
Nimenomaan näin! Tätä mäkin sanoin, että kun on sama aika ympäri vuoden niin ei tule mitään tuntia aiemmin tai myöhemmin heräämisiä. Mulle vain mussutettiin sisäisestä kellosta.
 
vierailija
Voi luoja mitä ääliöitä. Mitään tuntia pidempään nukkumista ei ole paitsi urpologiikalla. On vaan kello, joka näyttää jotain ja valoisuus, joka menee ihan samalla tavalla, riippumatta mitä me sovimme kellojen olevan. Vain kellojen siirtelystä seuraa, että talviaikaan mentäessä nukutaan yhtenä yönä tunnin pidempään ja keväällä toisinpäin.
Se mihin tämä asia vaikuttaa on, että onko enemmän valoa aamuissa vai illoissa.
Niin ja juuri talviaikaa himoavat perustelevat sillä, että haluavat nukkua tunnin pidempään. Eli kun tajunta on tätä tasoa, voitaneen unohtaa heidän kantansa kokonaan.
 
vierailija
Jep. Tässä oli tolkun kirjoitus:

Kommentti: Tässä on kesäaikakeskustelun pahin vale – lisävaloa ei todellakaan tule 400 tuntia
(KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS, ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA)

Julkaistu: 19.4. 6:55

KOMMENTTI
Kesäajan valaiseva vaikutus olisi vain murto-osa väitetystä. Laskelmat osoittavat, että vaikutus olisi vain joitakin kymmeniä tunteja, kirjoittaa Lari Vesander.

Kun tunne alkaa viedä, ensimmäinen uhri ovat yleensä faktat. Näin on käynyt myös kesäaikakeskustelussa.

Valtakunnan uutisvälineet toistelevat – yksi toisensa jälkeen – että kesäaikaan siirtymisellä Suomeen saataisiin 400 tuntia lisää valoisaa aikaa. Tuossa väittämässä on niin paljon pielessä, että on vaikea päättää mistä aloittaa.

400 tuntia on kesäaikakeskustelun pahin vale. Se on rajamuuri, jonka Trump väitti Meksikon maksavan. Se on satojen miljoonien viikkosäästöt, jotka Brexitin ajajat lupasivat äänestäjilleen. 400 tunnin argumentin aukot ovat nimittäin niin pahoja, että ne huomaa jo alakoulun matematiikalla.


Nykyiseen kellojensiirtokäytäntöön verrattuna erot olisivat liki olemattomia.

Kun kyse on tunnin aikaerosta ja vuodessa on 365 päivää, lisätuntien maksimimäärä on 365. Lisäksi totuus ”lisätunneista” on vain murto-osa tästä. Teoriassa valoisia tunteja tulisi sopivaan aikaan Etelä-Suomeen maksimissaan 79, käytännössä jopa alle 30 tuntia. Nykyiseen kellojensiirtokäytäntöön verrattuna erot olisivat liki olemattomia. Luvuista ja niiden laskutavoista lisää myöhemmin.


Sitä ennen pitää ymmärtää jotain olennaista auringonvalosta. Lähinnä se, että sitä ei voi lisätä viisarien asennolla. Aurinko paistaa tiettyyn kohtaan maapalloa tietyn aikaa riippumatta siitä, onko tämän kohdan aikamittarit väännetty Siperian tai Kalifornian aikaan. Viisarien sijaan auringonpaisteisten tuntien määrään vaikuttaa pilvisyys. Siihenkin pääsemme myöhemmin.



Valoisaa aikaa ei voi lisätä. Sitä voi vain siirtää halutulle aikavälille. Ja jotta eri aikojen todellisia vaikutuksia voi verrata, pitää valita sopiva aikaväli.


Aurinko paistaa pilvien takana keskimäärin 12 tuntia päivässä. Siksi meidän pitää valita sopiva 12 tunnin aikaväli. Ongelma tässä tarkastelussa on tietysti se, että sopivasta aikavälistä on paljon mielipiteitä. Aamuvirkku saattaisi haluta valoisan ajan aamukuuden ja iltakuuden välille. Yökukkujalle taas aamukymmenen ja iltakymmenen olisi mukavampi väli.


Tähän tarkasteluun valitsin aikaväliksi aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Se ottaa jokseenkin sopivassa suhteessa huomioon sekä yhteiskunnan aamupainotteisuuden että iltapuolelle painottuvat vapaa-ajan harrastukset. Vertailukohdaksi valitsin Espoon ja Vantaan korkeuden, jotta erot olisivat mahdollisimman suuria. Pätevyyttäni laskentaurakkaan perustelen sillä, että ennen toimittajaksi kouluttautumista opiskelin useamman vuoden yliopistossa matematiikka ja pääaineenani tilastotiedettä.

Näin se laskettiin
Tarkastelu tapahtui seuraavasti: Tarkistin auringon nousu- ja laskuajat ja vertailin, miten kesä- ja talviaika vaikuttaisivat. Ensimmäinen huomioni tuli nopeasti: kaksi kolmasosaa vuodesta oli kesäaikakeskustelun osalta täysin merkityksetöntä aikaa. Neljä valoisinta kuukautta ovat niin valoisia, että aurinko on taivaalla koko tarkkailuajan oli kello tunnin normaalia enemmän tai ei. Neljä pimeintä kuukautta taas ovat niin pimeitä, että valoa ei riitä tarkkailuajan ulkopuolelle mitenkään.

Valoisan ajan lisäämisen maksimi ei ollutkaan 365 tuntia vaan hieman yli 120 tuntia. Tosin siihenkään ei yllettäisi. Suuria vaikutuksia kesäajalla olisi lähinnä vain syys- ja maaliskuuhun.


Muina kuukausina vaikutukset olivat paljon pienempiä. Elokuun illoista on pidetty paljon meteliä, mutta käytännössä pysyvä normaaliaika veisi tarkkailuväliltä valoa maksimissaan 2 tuntia ja 46 minuuttia. Lokakuulta lähtisi runsaat neljä tuntia, helmikuulta vajaat neljä tuntia.

Yhteensä kesäajan teoreettinen maksimivaikutus olisi koko vuodelta vajaat 79 tuntia. Sen verran valoisaa aikaa siirtyisi Etelä-Suomessa halutulle aikavälille, mutta vain teoriassa.

Valoisasta ajasta puhumisessa kun on se ongelma, että sen toteutuminen riippuu sääolosuhteista. Keskellä kesäpäivää voi olla valoisaa rankkasateen keskelläkin, syysillan viimeisenä tuntina taas ei. Siksi käytäntö on aivan muuta kuin teoria. Huomattava osa lisääntyneestä valosta pitäisi tulla syys- ja lokakuulle, jotka eivät ole kuukausina sieltä aurinkoisimmasta päästä.


Talviaika - kesäaika timelapse.





Miten säävaihtelun vaikutukset saisi sitten parhaiten huomioitua valoisassa ajassa? Paras tapa olisi luultavasti pitää vuosikymmenten ajan päiväkirjaa siitä, miten valonmäärä keskimäärin käyttäytyy illan viimeisenä tuntina missäkin kuussa. Valitettavasti en ole tullut tällaista päiväkirjaa pitäneeksi. Siksi käytän korvikkeena auringonpaistetunteja, jotka kertovat kuinka paljon aurinko on paistanut milloinkin. Ratkaisu ei ole tieteellisesti täydellinen, mutta antaa vahvasti suuntaa. Lisäksi paistetunneista selviää, että Suomi ei ole hirveän aurinkoinen maa.


Tässä vaiheessa juttuun tulee matemaattista jorinaa, jonka lukeminen ei ole erityisen viihdyttävää. Pahoittelut siitä. Olisin kuitenkin surkea toimittaja, jos kritisoisin muita hatusta vedettyjen lukujen julkaisusta enkä sitten avaisi kunnolla omia lukujani.


Kesäaika ja talviaika taistelevat, kumpi voittaa?





Paistetuntien teoreettinen maksimi on 4 380 tuntia (12 tuntia x 365). Se, kuinka paljon teoreettisesta maksimista muuttuu valaisevaksi käytännöksi, riippuu paikkakunnasta. Osuudet vaihtelevat Pohjois-Suomen vajaasta 30 prosentista lounaisrannikon runsaaseen 45 prosenttiin. Käytin laskelmissani Vantaan lukemia. Siellä keskiarvo on suurimmasta päästä: 40,6 prosenttia. Valitsemalla paikkakunta aurinkoisemmasta päästä varmistan jälleen sen, että lopulliset lukemat ovat mahdollisimman suuria. Keskiarvon sijaan käytän kuukausittaisia, jotka suhteutan kuukausi kohtaiseen maksimiin. Kuukausittaiset luvut ja keskiarvot ovat peräisin Ilmatieteen laitokselta. (Ne näkee esimerkiksi täältä.)


Helmikuussa auringonpaisteen toteutunut osuus teoreettisesta maksimista oli 28,6 prosenttia, maaliskuussa 36 prosenttia, huhtikuussa 44,8 prosenttia, elokuussa 44,9 prosenttia, syyskuussa 36,9 prosenttia ja lokakuussa 26,4 prosenttia. Kun otin tämän huomioon laskelmissani, kesäajan vaikutus kutistui merkittävästi. Helmikuulle sitä jäi 68 minuuttia, maaliskuulle 615, huhtikuulle 285 minuuttia, elokuulle 74 minuuttia, syyskuulle 637 minuuttia ja lokakuulle 68 minuuttia.

Tällä kaavalla kesäajan käytännön hyödyksi tulisi koko vuodelta 1 747 minuuttia eli 29 tuntia ja 7 minuuttia. Samalla paljastui se, että pysyvän kesäajan ero vielä käytössä olevaan kellojen siirtämiseen olisi lähes olematon. Huhtikuu, elokuu, syyskuu sekä lähes koko lokakuu ja osa maaliskuusta kun ovat kuuluneet jo nyt kesäajan piiriin.

Siksi pysyvän kesäajan käytännön hyöty toivotulle aikavälille jäisi vain noin kymmeneen tuntiin.

Ei minuutintarkka totuus
Vähänkään tieteellisemmän tekstin tai tutkimuksen tekemiseen kuuluu myös kritiikki. Harrastan sitä nyt tässä, vaikka iltapäivälehden nettikommentti ei tiedettä olekaan. Ovatko yllä olevat luvut absoluuttinen totuus kesäajan vaikutuksista? Eivät. Valitsemalla myöhemmän välin (esim. klo 9–21), tulokset vaikutukset olisivat hieman suurempia. Valitsemalla aikaisempi väli ne olisivat vastaavasti hieman nykyistäkin pienempiä.

Absoluuttisen aikavälin löytäminen on mahdotonta, koska ihmisten arki ja tottumukset ovat erilaisia. Vuorotöissä käyvillä vapaa-aika voi olla yhtä hyvin aamulla kuin illalla. Yhdet tykkäävät käydä iltalenkillä ja toiset aamulenkillä.


Auringonpaistetunnitkaan eivät ole absoluuttinen käytännön valon mittari, vaikka ne toimivatkin illan viimeisinä tunteina sellaisina huomattavan paljon paremmin kuin keskipäivällä.

Siksi laskelmia ei voi ottaa minuutin tarkkoina totuutena. Sen ne kuitenkin kertovat, että valoisan ajan siirtämisessä vaikutukset ovat vain murto-osa väitetystä. Niissä puhutaan satojen tuntien sijaan vain kymmenistä tunneista, jotka nekin sijoittuvat pitkälti pariin kuukauteen.

Näistä syyskuu nousee vahvimmin esille. Urheiluseurat ovat huolissaan siitä, että kesäajan poistuminen vaikeuttaisi pelien ja urheilukisojen järjestämistä syyskuun lopun arki-iltoina, jos kentällä ei ole keinovalaistusta. Se on ihan perusteltu huoli ja pätee tavalliseenkin liikkujaan, jos valaistuja ulkoliikuntapaikkoja ei ole tarjolla. Kokonaan eri asia on, kannattaako koko vuotta ja koko kansaa koskevaa päätöstä tehdä sen pohjalta.

Varsinkaan, jos haittapuolina olisi jo valmiiksi huonosti nukkuvien suomalaisten yöunien heikkeneminen ja Suomen mahdollinen ajallinen etääntyminen vielä kauemmas Keski-Euroopasta. Näiden haittojen kanssa, kun pitäisi elää koko vuosi.
Lari Vesander
Tuo viimeinen kappale syökin sitten koko uskottavuuden sinänsä varmaan ihan perustelluista luvuista. Kauemmas emme mene muusta Euroopasta mitenkään, koska muu Eurooppa haluaa pääosin kesäaikaa. Toinen asia on, että valon määrä illalla vaikuttaa maksimissaan noin tunnin ennen nukkumaanmenoa, koska melatoniini on maksimissaan puoli tuntia-tunti hämärän alkamisen jälkeen. Ei ole siis mitään syytä, miksi keskiverto aikuiselle pitäisi tulla pimeää ennen puoli yhdeksää koskaan. Ja aamulla taas valo herättää hyvinkin tehokkaasti, pahimmillaan kesällä jo aamu kahdelta mutta tähänkin aikaan vuodesta noin aamuviideltä. Eli enemmän unia huonontaa yli puolet vuodesta valoisat aamut kuin valoisat illat.
 
vierailija
Suomen kannalta olisi paras, jos Keskieurooppa valitsisi omani kesäajan ja me yksi aikavyöhyke keskieuroopalaisesta ajasta itään olevat valtiot normaaliaikamme, näin suurin osa Eurooppaa olisi pysyvässä ajassa samassa vyöhykkeessä. Euroopan sisäistä matkustelua tämä helpottaisi huomattavasti.

Pahin vaihtoehto Suomen kannalta olisi, että keskieurooppalaisen aikavyöhykkeen maat ottaisivat käyttöön pysyvän normaaliaikansa ja Suomi pysyvän kesäaikansa. Näin aikaero kasvaisi esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä 2 tuntiin.
 
vierailija
Suomen kannalta olisi paras, jos Keskieurooppa valitsisi omani kesäajan ja me yksi aikavyöhyke keskieuroopalaisesta ajasta itään olevat valtiot normaaliaikamme, näin suurin osa Eurooppaa olisi pysyvässä ajassa samassa vyöhykkeessä. Euroopan sisäistä matkustelua tämä helpottaisi huomattavasti.

Pahin vaihtoehto Suomen kannalta olisi, että keskieurooppalaisen aikavyöhykkeen maat ottaisivat käyttöön pysyvän normaaliaikansa ja Suomi pysyvän kesäaikansa. Näin aikaero kasvaisi esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä 2 tuntiin.
No mutta keskieurooppalaiset ovat valitsemassa kesäaikaa.
 
vierailija
Aamun valo hyödyttää pääasiassa maanviljelijöitä. Samalla ne on kuitenkin ryhmä jotka eivät oikeastaan ole riippuvaisia kellosta ja voivat tehdä työt silloin kun ne on paras tehdä riippumatta mihin viisari osoittaa.
 
vierailija
Suomen kannalta olisi paras, jos Keskieurooppa valitsisi omani kesäajan ja me yksi aikavyöhyke keskieuroopalaisesta ajasta itään olevat valtiot normaaliaikamme, näin suurin osa Eurooppaa olisi pysyvässä ajassa samassa vyöhykkeessä. Euroopan sisäistä matkustelua tämä helpottaisi huomattavasti.
Minusta Euroopassa matkustelua nimenomaan helpottaa aikaero, koska saapuessa on tavallaan "aikaisemmin" perillä. Eli kohteessa on ekana päivänä enemmän aikaa, mikä tarkoittaa sitä, että myös muulloin kuin aamulennoilla lähtiessä on hyvin aikaa siirtyä hotellille ja ehtii samana päivänä vielä tehdäkin jotain paikallisten aukioloaikojen ja valon puitteissa.
 
vierailija
Jos aikoo matkustaa jonnekin, kannattaa hyödyntää maapallon pyörimistä: pysyttelee vaan sopivassa paikassa ilmassa, maat vaihtuu siellä alapuolella. Eri asia, miten sen isomman merialueen selviää:whistle:
 
vierailija
Jep. Tässä oli tolkun kirjoitus:

Kommentti: Tässä on kesäaikakeskustelun pahin vale – lisävaloa ei todellakaan tule 400 tuntia
Vielä linkki alkuperäiseen juttuun, niin voimme tukea ilmaista mediaa edes mainoksia katsomalla.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006077899.html

Pätevyyttäni laskentaurakkaan perustelen sillä, että ennen toimittajaksi kouluttautumista opiskelin useamman vuoden yliopistossa matematiikka ja pääaineenani tilastotiedettä.
Ullatus. Tolkun ihminen ei ollutkaan opiskellut feminististä kirjallisuusteoriaa ja kehitysmaatutkimusta.
 
vierailija
Tuo viimeinen kappale syökin sitten koko uskottavuuden sinänsä varmaan ihan perustelluista luvuista. Kauemmas emme mene muusta Euroopasta mitenkään, koska muu Eurooppa haluaa pääosin kesäaikaa.
Verrattuna talviaikaan emme mene kauemmas muusta Euroopasta? Olemme nykyään Ruotsia ja suurinta osaa Euroopasta tunnin edellä. Jos Ruotsi ja muu Eurooppa ottaa kesäajan ja me otamme normaaliajan, olemme kaikki samassa ajassa. Jos me sen sijaan otamme kesäajan, olemme Moskovan kanssa samassa ajassa ja Eurooppaa tunnin edellä.
 
vierailija
Aamun valo hyödyttää pääasiassa maanviljelijöitä. Samalla ne on kuitenkin ryhmä jotka eivät oikeastaan ole riippuvaisia kellosta ja voivat tehdä työt silloin kun ne on paras tehdä riippumatta mihin viisari osoittaa.
Miksi maanviljelijöitä? Miten ihmeessä se hyödyttää ketään, jos aurinko nousee pimeinä kuukausina vasta puoli yhdeltätoista päivällä. Jossain paikoissa se on lounasaika. Esimerkiksi raksat pyörivät 07:00-15:00. Samoin ne kaverit, jotka ilmaantuvat ärsyttävästi käyttelemään lehtipuhaltimiaan pihoille juuri aamukahvin aikaan tekevät yleensä työtään 7-15 rytmissä. Nämä tyypit siis saisivat jatkossa aamuaurinkonsa lounasaikaan. Mutta pääasia, että maanviljelijät eivät pääse hyötymään.
 
Niin ja juuri talviaikaa himoavat perustelevat sillä, että haluavat nukkua tunnin pidempään. Eli kun tajunta on tätä tasoa, voitaneen unohtaa heidän kantansa kokonaan.
Enpä ole montaa tuollaista perustelua nähnyt, aamuaika ihmisillä vaan tuppaa oleen perusteluina kun MINÄ ulkoilen silloin ja MINÄ tykkään ja MINUSTA olisi kiva perusteluita. Normaaliajasta sen sijaan on ihan kunnon perusteluja. Mulle on periaatteessa ihan sama kumpi tulee mutta en ole kesäajasta nähnyt yhtään sellaista järkiperäistä faktaa mikä puoltaisi kantaa sen puolelle. Sen sijaan normaaliajan puolesta niitä on vaikka kuinka.
 
vierailija
Enpä ole montaa tuollaista perustelua nähnyt, aamuaika ihmisillä vaan tuppaa oleen perusteluina kun MINÄ ulkoilen silloin ja MINÄ tykkään ja MINUSTA olisi kiva perusteluita. Normaaliajasta sen sijaan on ihan kunnon perusteluja. Mulle on periaatteessa ihan sama kumpi tulee mutta en ole kesäajasta nähnyt yhtään sellaista järkiperäistä faktaa mikä puoltaisi kantaa sen puolelle. Sen sijaan normaaliajan puolesta niitä on vaikka kuinka.
Niin no, kesäajasta on ollut esim. valoisan ajan maksimointi hereilläoloaikaan vuositasolla, ja koska valoisia tunteja on silloin enemmän yhä voi useampi niitä hyödyntää, liikenneturvallisuus (tähän oli joku tilasto ja tämä oli tietyn tahon argumentti). Jokaisella on omat mieltymyksensä, eikä ne omat lempijutut olekaan hyvä argumentti. Pitäisi katsoa kokonaisuuden kannalta. Tässä on kyllä sekin, että yhteiskunnan rytmi on siirtynyt aiempaa myöhäisemmäksi, ja aina välillä puhutaan siitäkin, pitäisikö koulujen alkamisaikaa siirtää myöhemmäksi, mikä taas tukee kesäaikaa.

Molemmista ajoista on ihan hyviä perusteluja, johtuen siitä, että tämä kellonsiirtely alunperin aloitettiin juuri siksi, että haluttiin hyödyntää valoa ympäri vuoden, mutta valon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina.
 
vierailija
Miksi maanviljelijöitä? Miten ihmeessä se hyödyttää ketään, jos aurinko nousee pimeinä kuukausina vasta puoli yhdeltätoista päivällä. Jossain paikoissa se on lounasaika. Esimerkiksi raksat pyörivät 07:00-15:00. Samoin ne kaverit, jotka ilmaantuvat ärsyttävästi käyttelemään lehtipuhaltimiaan pihoille juuri aamukahvin aikaan tekevät yleensä työtään 7-15 rytmissä. Nämä tyypit siis saisivat jatkossa aamuaurinkonsa lounasaikaan. Mutta pääasia, että maanviljelijät eivät pääse hyötymään.
Ei se ketään hyödytäkään, että aurinko nousee aikaisin. Ongelma on vaan se, että talven pimeä aika vähäisine valon tuntineen ei vaan hyödytä meitä ihmisiä ollenkaan, minkäänlaisessa ajassa. Meidän on vaan osattava elää talven kanssa. Meitä ei siis hyödytä se, että aurinko nousee myöhään, mutta ei myöskään se, että se laskee aikaisin. Joka tapauksessa se nousee myöhään ja laskee aikaisin, oli aika mikä tahansa.

Tässä on katsottava kokonaisuutta vuositasolla - millaisia haluamme eri vuodenaikojen olevan ja millä lailla saisimme hyödynnettyä valoa mahdollisimman paljon.
 
vierailija
Verrattuna talviaikaan emme mene kauemmas muusta Euroopasta? Olemme nykyään Ruotsia ja suurinta osaa Euroopasta tunnin edellä. Jos Ruotsi ja muu Eurooppa ottaa kesäajan ja me otamme normaaliajan, olemme kaikki samassa ajassa. Jos me sen sijaan otamme kesäajan, olemme Moskovan kanssa samassa ajassa ja Eurooppaa tunnin edellä.
Ei tätä aikaa pidä sen mukaan päättää, mitä muut päättävät tai millainen todellisuus tai aika jossain Ruotsissa tai vaikka Pariisissa on. Pitää tehdä päätös sen mukaan, millaista meillä on täällä ja millasta ihmisten elämä on täällä kotimaassa, ihan riippumatta läntisestä Euroopasta tai Moskovan ajasta.
 
vierailija
Ei tätä aikaa pidä sen mukaan päättää, mitä muut päättävät tai millainen todellisuus tai aika jossain Ruotsissa tai vaikka Pariisissa on. Pitää tehdä päätös sen mukaan, millaista meillä on täällä ja millasta ihmisten elämä on täällä kotimaassa, ihan riippumatta läntisestä Euroopasta tai Moskovan ajasta.
Mutta kuitenkin on hyvä argumentti kesäajan puolesta, että muualla otetaan kesäaika käyttöön?
 
vierailija
vierailija
Minusta Euroopassa matkustelua nimenomaan helpottaa aikaero, koska saapuessa on tavallaan "aikaisemmin" perillä. Eli kohteessa on ekana päivänä enemmän aikaa, mikä tarkoittaa sitä, että myös muulloin kuin aamulennoilla lähtiessä on hyvin aikaa siirtyä hotellille ja ehtii samana päivänä vielä tehdäkin jotain paikallisten aukioloaikojen ja valon puitteissa.
Ei, vaan pääsee illalla oikeaan aikaan nukkumaan ei tarvitse väkisin valvoa tuntia pidempään.
 

Yhteistyössä