Kesäaika pysyväksi

Äänestän kumpaa tahansa joka takaa enemmän valoisaa aikaa välillä 8.00 - 24.00

 

Mä kävin kannattamassa kansalaisaloitetta kesäajan puolesta. T: iltavirkku vuorotyöläinen

 

Minäkin kävin kannattamassa sitä aloitetta kesäajan puolesta.
Inhottaa jo valmiiksi, jos kallisarvoista valoisaa aikaa menee illoilta hukkaan.

 

Äänestän kumpaa tahansa joka takaa enemmän valoisaa aikaa välillä 8.00 - 24.00

No se olisi sitten se kesäaika. Siinä nimittäin on vuositasolla enemmän valoisaa aikaa tuossa kellonaikahaarukassa.

 

Talviaikafanit haluavat aurinkoa klo 03 yöllä. Mietityttää mihin sitä niin kaipaavat silloin..

 

No se olisi sitten se kesäaika. Siinä nimittäin on vuositasolla enemmän valoisaa aikaa tuossa kellonaikahaarukassa.

Onko tästä jotain laskelmaa jossakin?

 

Onko tästä jotain laskelmaa jossakin?

No josko ihan järjellä? Etelässä on talvella valoisaa noin 9-16 tai 10-17 ajasta riippuen, eli molemmissa sama määrä haluamallasi aikavälillä. Tasauksen aikaan 6-18 talviajassa, 7-19 kesäajassa eli kesäajassa enemmän valoa haluamallasi aikavälillä. Keskikesällä talviajassa 02-22, kesäajassa 03-23. Taas voitti kesäaika.

Ota mikä tahansa päivä noin maaliskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, niin kesäaika voittaa. Ja sen jälkeen ne ovat sinun kriteerilläsi samanarvoiset.

Ole hyvä.

 

Kansalaisaloite.fi palvelussa kerätään nimiä talviajan ja kesäajan puolesta. Nyt tilanne on 228 talviajan puolesta ja 39 605 kesäajan puolesta. Kansa on puhunut. Pulinat pois ja kesäaika on suomalaisten valinta.

 

Kesäaika ehdottomasti, kannatin.

 

Kansalaisaloite.fi palvelussa kerätään nimiä talviajan ja kesäajan puolesta. Nyt tilanne on 228 talviajan puolesta ja 39 605 kesäajan puolesta. Kansa on puhunut. Pulinat pois ja kesäaika on suomalaisten valinta.

Kansa puhunut 5,5 miljoonaa ei ole vielä kantaansa käynyt ilmoittamassa, eikä suurin osa tule sitä aloitteissa ilmoittamaankaan.

Tuskin tätä millään kansalaisaloitteilla päätetään. Suurimmat meuhkaajat niissä mielipiteensä ilmoittaa.

 

Ehdottomasti on siirryttävä pysyvään kesäaikaan. Valoa tarvitaan päivällä eikä yöllä.

 

Äänestän kumpaa tahansa joka takaa enemmän valoisaa aikaa välillä 8.00 - 24.00

Talviajan valitsemalla saamme vuodessa 482 tuntia enemmän valoisaa aikaa

 

Ehdottomasti on siirryttävä pysyvään kesäaikaan. Valoa tarvitaan päivällä eikä yöllä.

Ymmärrätkö itse, miten epäloogiselta ja hiukan yksinkertaiselta tuo kuulostaa?
Puhutaan tunnin siirrosta. Tällöin ei voi olla mitään ”joko yö tai päivä”-valintaa.

 

Talviaikafanit haluavat aurinkoa klo 03 yöllä. Mietityttää mihin sitä niin kaipaavat silloin..

Varmaan samaan, mihin ne kesäaikafanit haluavat aurinkoa 04 yöllä...

 

Jep. Tässä oli tolkun kirjoitus:

Kommentti: Tässä on kesäaikakeskustelun pahin vale – lisävaloa ei todellakaan tule 400 tuntia
(KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS, ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA)

Julkaistu: 19.4. 6:55

• Jaa52
• Twiittaa

KOMMENTTI
Kesäajan valaiseva vaikutus olisi vain murto-osa väitetystä. Laskelmat osoittavat, että vaikutus olisi vain joitakin kymmeniä tunteja, kirjoittaa Lari Vesander.

Kun tunne alkaa viedä, ensimmäinen uhri ovat yleensä faktat. Näin on käynyt myös kesäaikakeskustelussa.

Valtakunnan uutisvälineet toistelevat – yksi toisensa jälkeen – että kesäaikaan siirtymisellä Suomeen saataisiin 400 tuntia lisää valoisaa aikaa. Tuossa väittämässä on niin paljon pielessä, että on vaikea päättää mistä aloittaa.

400 tuntia on kesäaikakeskustelun pahin vale. Se on rajamuuri, jonka Trump väitti Meksikon maksavan. Se on satojen miljoonien viikkosäästöt, jotka Brexitin ajajat lupasivat äänestäjilleen. 400 tunnin argumentin aukot ovat nimittäin niin pahoja, että ne huomaa jo alakoulun matematiikalla.


Nykyiseen kellojensiirtokäytäntöön verrattuna erot olisivat liki olemattomia.

Kun kyse on tunnin aikaerosta ja vuodessa on 365 päivää, lisätuntien maksimimäärä on 365. Lisäksi totuus ”lisätunneista” on vain murto-osa tästä. Teoriassa valoisia tunteja tulisi sopivaan aikaan Etelä-Suomeen maksimissaan 79, käytännössä jopa alle 30 tuntia. Nykyiseen kellojensiirtokäytäntöön verrattuna erot olisivat liki olemattomia. Luvuista ja niiden laskutavoista lisää myöhemmin.


Sitä ennen pitää ymmärtää jotain olennaista auringonvalosta. Lähinnä se, että sitä ei voi lisätä viisarien asennolla. Aurinko paistaa tiettyyn kohtaan maapalloa tietyn aikaa riippumatta siitä, onko tämän kohdan aikamittarit väännetty Siperian tai Kalifornian aikaan. Viisarien sijaan auringonpaisteisten tuntien määrään vaikuttaa pilvisyys. Siihenkin pääsemme myöhemmin.



Valoisaa aikaa ei voi lisätä. Sitä voi vain siirtää halutulle aikavälille. Ja jotta eri aikojen todellisia vaikutuksia voi verrata, pitää valita sopiva aikaväli.


Aurinko paistaa pilvien takana keskimäärin 12 tuntia päivässä. Siksi meidän pitää valita sopiva 12 tunnin aikaväli. Ongelma tässä tarkastelussa on tietysti se, että sopivasta aikavälistä on paljon mielipiteitä. Aamuvirkku saattaisi haluta valoisan ajan aamukuuden ja iltakuuden välille. Yökukkujalle taas aamukymmenen ja iltakymmenen olisi mukavampi väli.


Tähän tarkasteluun valitsin aikaväliksi aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Se ottaa jokseenkin sopivassa suhteessa huomioon sekä yhteiskunnan aamupainotteisuuden että iltapuolelle painottuvat vapaa-ajan harrastukset. Vertailukohdaksi valitsin Espoon ja Vantaan korkeuden, jotta erot olisivat mahdollisimman suuria. Pätevyyttäni laskentaurakkaan perustelen sillä, että ennen toimittajaksi kouluttautumista opiskelin useamman vuoden yliopistossa matematiikka ja pääaineenani tilastotiedettä.

Näin se laskettiin
Tarkastelu tapahtui seuraavasti: Tarkistin auringon nousu- ja laskuajat ja vertailin, miten kesä- ja talviaika vaikuttaisivat. Ensimmäinen huomioni tuli nopeasti: kaksi kolmasosaa vuodesta oli kesäaikakeskustelun osalta täysin merkityksetöntä aikaa. Neljä valoisinta kuukautta ovat niin valoisia, että aurinko on taivaalla koko tarkkailuajan oli kello tunnin normaalia enemmän tai ei. Neljä pimeintä kuukautta taas ovat niin pimeitä, että valoa ei riitä tarkkailuajan ulkopuolelle mitenkään.

Valoisan ajan lisäämisen maksimi ei ollutkaan 365 tuntia vaan hieman yli 120 tuntia. Tosin siihenkään ei yllettäisi. Suuria vaikutuksia kesäajalla olisi lähinnä vain syys- ja maaliskuuhun.


Muina kuukausina vaikutukset olivat paljon pienempiä. Elokuun illoista on pidetty paljon meteliä, mutta käytännössä pysyvä normaaliaika veisi tarkkailuväliltä valoa maksimissaan 2 tuntia ja 46 minuuttia. Lokakuulta lähtisi runsaat neljä tuntia, helmikuulta vajaat neljä tuntia.

Yhteensä kesäajan teoreettinen maksimivaikutus olisi koko vuodelta vajaat 79 tuntia. Sen verran valoisaa aikaa siirtyisi Etelä-Suomessa halutulle aikavälille, mutta vain teoriassa.

Valoisasta ajasta puhumisessa kun on se ongelma, että sen toteutuminen riippuu sääolosuhteista. Keskellä kesäpäivää voi olla valoisaa rankkasateen keskelläkin, syysillan viimeisenä tuntina taas ei. Siksi käytäntö on aivan muuta kuin teoria. Huomattava osa lisääntyneestä valosta pitäisi tulla syys- ja lokakuulle, jotka eivät ole kuukausina sieltä aurinkoisimmasta päästä.


Talviaika - kesäaika timelapse.





Miten säävaihtelun vaikutukset saisi sitten parhaiten huomioitua valoisassa ajassa? Paras tapa olisi luultavasti pitää vuosikymmenten ajan päiväkirjaa siitä, miten valonmäärä keskimäärin käyttäytyy illan viimeisenä tuntina missäkin kuussa. Valitettavasti en ole tullut tällaista päiväkirjaa pitäneeksi. Siksi käytän korvikkeena auringonpaistetunteja, jotka kertovat kuinka paljon aurinko on paistanut milloinkin. Ratkaisu ei ole tieteellisesti täydellinen, mutta antaa vahvasti suuntaa. Lisäksi paistetunneista selviää, että Suomi ei ole hirveän aurinkoinen maa.


Tässä vaiheessa juttuun tulee matemaattista jorinaa, jonka lukeminen ei ole erityisen viihdyttävää. Pahoittelut siitä. Olisin kuitenkin surkea toimittaja, jos kritisoisin muita hatusta vedettyjen lukujen julkaisusta enkä sitten avaisi kunnolla omia lukujani.


Kesäaika ja talviaika taistelevat, kumpi voittaa?





Paistetuntien teoreettinen maksimi on 4 380 tuntia (12 tuntia x 365). Se, kuinka paljon teoreettisesta maksimista muuttuu valaisevaksi käytännöksi, riippuu paikkakunnasta. Osuudet vaihtelevat Pohjois-Suomen vajaasta 30 prosentista lounaisrannikon runsaaseen 45 prosenttiin. Käytin laskelmissani Vantaan lukemia. Siellä keskiarvo on suurimmasta päästä: 40,6 prosenttia. Valitsemalla paikkakunta aurinkoisemmasta päästä varmistan jälleen sen, että lopulliset lukemat ovat mahdollisimman suuria. Keskiarvon sijaan käytän kuukausittaisia, jotka suhteutan kuukausi kohtaiseen maksimiin. Kuukausittaiset luvut ja keskiarvot ovat peräisin Ilmatieteen laitokselta. (Ne näkee esimerkiksi täältä.)


Helmikuussa auringonpaisteen toteutunut osuus teoreettisesta maksimista oli 28,6 prosenttia, maaliskuussa 36 prosenttia, huhtikuussa 44,8 prosenttia, elokuussa 44,9 prosenttia, syyskuussa 36,9 prosenttia ja lokakuussa 26,4 prosenttia. Kun otin tämän huomioon laskelmissani, kesäajan vaikutus kutistui merkittävästi. Helmikuulle sitä jäi 68 minuuttia, maaliskuulle 615, huhtikuulle 285 minuuttia, elokuulle 74 minuuttia, syyskuulle 637 minuuttia ja lokakuulle 68 minuuttia.

Tällä kaavalla kesäajan käytännön hyödyksi tulisi koko vuodelta 1 747 minuuttia eli 29 tuntia ja 7 minuuttia. Samalla paljastui se, että pysyvän kesäajan ero vielä käytössä olevaan kellojen siirtämiseen olisi lähes olematon. Huhtikuu, elokuu, syyskuu sekä lähes koko lokakuu ja osa maaliskuusta kun ovat kuuluneet jo nyt kesäajan piiriin.

Siksi pysyvän kesäajan käytännön hyöty toivotulle aikavälille jäisi vain noin kymmeneen tuntiin.

Ei minuutintarkka totuus
Vähänkään tieteellisemmän tekstin tai tutkimuksen tekemiseen kuuluu myös kritiikki. Harrastan sitä nyt tässä, vaikka iltapäivälehden nettikommentti ei tiedettä olekaan. Ovatko yllä olevat luvut absoluuttinen totuus kesäajan vaikutuksista? Eivät. Valitsemalla myöhemmän välin (esim. klo 9–21), tulokset vaikutukset olisivat hieman suurempia. Valitsemalla aikaisempi väli ne olisivat vastaavasti hieman nykyistäkin pienempiä.

Absoluuttisen aikavälin löytäminen on mahdotonta, koska ihmisten arki ja tottumukset ovat erilaisia. Vuorotöissä käyvillä vapaa-aika voi olla yhtä hyvin aamulla kuin illalla. Yhdet tykkäävät käydä iltalenkillä ja toiset aamulenkillä.


Auringonpaistetunnitkaan eivät ole absoluuttinen käytännön valon mittari, vaikka ne toimivatkin illan viimeisinä tunteina sellaisina huomattavan paljon paremmin kuin keskipäivällä.

Siksi laskelmia ei voi ottaa minuutin tarkkoina totuutena. Sen ne kuitenkin kertovat, että valoisan ajan siirtämisessä vaikutukset ovat vain murto-osa väitetystä. Niissä puhutaan satojen tuntien sijaan vain kymmenistä tunneista, jotka nekin sijoittuvat pitkälti pariin kuukauteen.

Näistä syyskuu nousee vahvimmin esille. Urheiluseurat ovat huolissaan siitä, että kesäajan poistuminen vaikeuttaisi pelien ja urheilukisojen järjestämistä syyskuun lopun arki-iltoina, jos kentällä ei ole keinovalaistusta. Se on ihan perusteltu huoli ja pätee tavalliseenkin liikkujaan, jos valaistuja ulkoliikuntapaikkoja ei ole tarjolla. Kokonaan eri asia on, kannattaako koko vuotta ja koko kansaa koskevaa päätöstä tehdä sen pohjalta.

Varsinkaan, jos haittapuolina olisi jo valmiiksi huonosti nukkuvien suomalaisten yöunien heikkeneminen ja Suomen mahdollinen ajallinen etääntyminen vielä kauemmas Keski-Euroopasta. Näiden haittojen kanssa, kun pitäisi elää koko vuosi.
Lari Vesander

Kiitos Lari Vesanderille
Vihdoinkin joku korjasi tuon naurettavan väitteen

Olen oikeasti ihmetellyt, eivätkö tyypit iltsikassa ja iltalehdessä hallitse ekaluokkalaisten tason matikkaa ja/tai eivätkö edes lue omaa lehteään. Luulisi, että joku olisi näistä täysin epäloogisista luvuista jo juttujen ilmestyttyä toimittajille huomauttanut.

 

Kiitos Lari Vesanderille
Vihdoinkin joku korjasi tuon naurettavan väitteen

Olen oikeasti ihmetellyt, eivätkö tyypit iltsikassa ja iltalehdessä hallitse ekaluokkalaisten tason matikkaa ja/tai eivätkö edes lue omaa lehteään. Luulisi, että joku olisi näistä täysin epäloogisista luvuista jo juttujen ilmestyttyä toimittajille huomauttanut.

Jankutijankuti. Kun mielekästä on tarkastella vain keskiverto vapaa-ajan tunteja. Eli vaikkapa 16-22. 8-20 on aivan typerä tarkasteluväli, suurin osa siitä ollaan töissä, tai perustavistyöntekijä on.

 

Jankutijankuti. Kun mielekästä on tarkastella vain keskiverto vapaa-ajan tunteja. Eli vaikkapa 16-22. 8-20 on aivan typerä tarkasteluväli, suurin osa siitä ollaan töissä, tai perustavistyöntekijä on.

Mikä kellekin.
Itse lasken kyllä aamutkin vapaa-aikaan. Samoin viikonloput.
Ja toisaalta valtaosa ihmisistä on sisällä enivei jo ennen yhdeksää, oli kuinka valoisaa tahansa.
Eniten ihmisiä pakottamalla pakotetaan ulos aamuisin, joten silloin kaivataan valobuustia. Iltaisin vapaalla jaksaa hillua vähän hämärässäkin.

 

Paljon enemmän uniongelmia kuin luonnonvalo aiheuttaa kännyjen yms sininen valo. Se estää melatoniinin tuotannon käytännössä täysin toisin kuin valkoinen valo eli luonnonvalo. Jo hämärtyessä alkaa melatoniinia erittyä, vaikkei ole läheskään pimeää.

Eli kännykät, telkkarit, tabletit jne kiinni viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa, jos tuntuu, että on uniongelmia.

 

Paljon enemmän uniongelmia kuin luonnonvalo aiheuttaa kännyjen yms sininen valo. Se estää melatoniinin tuotannon käytännössä täysin toisin kuin valkoinen valo eli luonnonvalo. Jo hämärtyessä alkaa melatoniinia erittyä, vaikkei ole läheskään pimeää.

Eli kännykät, telkkarit, tabletit jne kiinni viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa, jos tuntuu, että on uniongelmia.

No niinpä. Eiköhän uniongelmien lisääntymiselle löydy syy tästä, turha alkaa vääntää että valoisat illat olisivat joku mörkö.

 

no kyllähän tässä vähäsen harmittaa tämä väärä aika.Nytkin olisi vielä tunnin verran pidempään valoisaa aikaa,mutta harmittaa kun pimeys iskee jo tuntia aikaisemmin,ja pitäisi tehdä vielä sitä sun tätä.

 

Minä joudun aamulla kuitenkin menemään kahdeksaksi töihin ja jos valoisan ajan ansiosta kukun pidempään illalla (niin kuin kesäisin käy usein), niin se aika on minulla suoraan pois uniajasta. Muutenkin on vaikea herätä aamuisin ja vaikea mennä ajoissa nukkumaan, niin pysyvä kesäaika varmaan koituisi minun lopukseni. Minä tiedän, että te aamuvirkut varmaan muutenkin menisitte tuntia aikaisemmin töihin, että saisitte pidemmän valoisan ajan iltaanne, mutta minä en vain siihen pystyisi.

 

Minä joudun aamulla kuitenkin menemään kahdeksaksi töihin ja jos valoisan ajan ansiosta kukun pidempään illalla (niin kuin kesäisin käy usein), niin se aika on minulla suoraan pois uniajasta. Muutenkin on vaikea herätä aamuisin ja vaikea mennä ajoissa nukkumaan, niin pysyvä kesäaika varmaan koituisi minun lopukseni. Minä tiedän, että te aamuvirkut varmaan muutenkin menisitte tuntia aikaisemmin töihin, että saisitte pidemmän valoisan ajan iltaanne, mutta minä en vain siihen pystyisi.

Eihän nuo ajattele sitä että toiset joutuvat kirjaimellisesti asiasta kärsimään, omaa mukavuuttaan vain. Kesäaika ihmiset ovat kovin minä minä henkisiä.

 

Siirtymällä pysyvään kesäaikaan ei synny lisää tunteja vapaa-aikaan, työaika pysyy edelleen samana eikä vähene minnekään. Jos joku laskee, että siirtyminen pysyvään kesäaikaan lisää vapaa-aikaa, lisäaika on siis pois uniajasta.
Mutta aamuvirkut muutenkin yleensä sanelee miten yhteiskunta toimii, niin pysyvän kesäajan saavat varmaan ajettua läpi.

 

No josko ihan järjellä? Etelässä on talvella valoisaa noin 9-16 tai 10-17 ajasta riippuen, eli molemmissa sama määrä haluamallasi aikavälillä. Tasauksen aikaan 6-18 talviajassa, 7-19 kesäajassa eli kesäajassa enemmän valoa haluamallasi aikavälillä. Keskikesällä talviajassa 02-22, kesäajassa 03-23. Taas voitti kesäaika.

Ota mikä tahansa päivä noin maaliskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, niin kesäaika voittaa. Ja sen jälkeen ne ovat sinun kriteerilläsi samanarvoiset.

Ole hyvä.

Kiitos!

 

Talviajan valitsemalla saamme vuodessa 482 tuntia enemmän valoisaa aikaa

Perustele kuinka tämä tapahtuu.