Kesäkuun keijukaiset tammikuussa

Onko teissä ketään jolla sama tilanne kun minulla, ettei ole yhtään odottavaa ystävää tai edes vauvaa tällä hetkellä suunnittelevaa? Minulla on yksi ystävä jolla esikoisen kanssa samana vuonna syntynyt tyttö, muita ei sitten olekaan joilla lapsia olisi tai odottaisi/suunnittelisi. Ei sinänsä haittaa, vauvauinnissa oon päässy kokemuksia jakamaan samaa vaihetta elävien kanssa Kohta lopetetaan esikoisen vauvauinti ja sitten juttuseura näissä aiheissa jää vähän vähiin. Täällä toitotetaan neuvolassa vertaistuen tärkeyttä, saa nähdä sekoanko sitten kun sitä ei ihan livenä ole

 

@nobelius Mulla on ihan sama tilanne... Työpaikalla näitä vauvoja tupsahtelee hyvää tahtia, mutta ei kellekään läheiselle kollegalle. Kaveripiirissä taas ihmiset on hirveän uraorientoituneita, eikä kellään muulla ole edes suunnitelmissa lapset ja perhe. Eli kiinnostunutta keskusteluyleisöä kyllä riittää, mutta ei niinkään vertaistukea. Jotenkin tylsää kyllä.

 

Minun kaverit ei ole edes uraorientoituneita Suurin osa ei seurustele ja ne jotka seurustelee ei ole lapsista puhuneet. Minunkin työpaikalla kyllä vauvoja tulee ja lapsia ihmisillä on, ei kuitenkaan niillä kaikkein läheisimmillä työkavereilla. On mulla äiti joka jaksaa hössöttää vauva juttuja mun kanssa aika pitkään Vauvan kakan koostumus ei kyllä kiinnosta häntäkään.

 

Ei täälläkään vertaistukea lähimaillakaan. Suurinosa ystävistä on sinkkuja ja bilettää minkä kerkee. Pari ystävää seurustelee mutta opiskelut kesken etten usko, että lähitulevaisuudessa on vauvasuunnitelmia.

Oishan se ihanaa saada mammakavereita. Samalla toivoisin, että mies löytäis jostain edes kavereita tai isikavereita. Hänellä, kun täällä mun kotikaupungissa ei juuri ketään oo, kun muuttanut "mun perässä" Pitäis vaan rohkeesti ottaa selvää mitä vauvaryhmiä järjestetään ja mennä mukaan. Oon tosi sosiaalinen mutta alkuun hirveen ujo niin jännittää sellaset aika paljon.

 

Ja lisäys vielä. Jotenkin varsinkin tällä hetkellä kaipais jotain joka jaksais kuunnella vauvajuttuja monta kertaa päivässä. Oma äiti tietysti jaksaa ehkä parhaiten mutta tuntuu välillä, että sekään ei kokoaika jaksais puhua siitä kun nähdään. Ja miehestä puhumattakaan, sanonutkin pariin kertaan, että eikö voitais välillä puhua muusta kun vauvasta ja muutosta. Mut minkäs sille voin kun ei mikään muu päässä pyöri

Eilen käytiin kirjoittamassa uuden asunnon vuokrasopimus. Mulla on kauhee sisustusinspis. Voi kun voittais lotossa niin sais kaikkihetinyt.

 

Täälläkään ei mitään erikoista, joten ei ole tullut kirjoiteltua. Lueskellut vaan... Vointi on superhyvä eikä oo minkäänlaista kolotusta tai supistelua. RU on kahden viikon päästä ja pikkuhiljaa on alkanut hiipiä tunne, että oliskohan se tyttö. Aluksi oli vahva poikaolo, mutta oon nähnyt vain tytöstä unta ja raskaus on yhtä hyvävointinen kuin esikoisestakin joka on tyttö. Jännittää, vaateshoppailut lähtee niin lapasesta kun selviää kumpi siellä on

Babyshowereista... Silloin 9 vuotta sitten kun esikoista odotin, ei sellaisista ollut tietoakaan, joten nyt kun tässä vuoden sisään on 4 hyvää ystävää saanut vauvat ja heille ollaan kutsuja järjestetty niin kyllä mä kovasti odotan, että mäkin saisin omat kutsuni

 

Mulla on nyt alkanut tuntua liikkeet ihan selkeinä, jihuu! Hämmentävää kyllä saan niitä edelleen tosi huonosti bongattua iltaisin ruoan päälle sängyssä makoillessa, mutta töissä palavereissa istuessa vauva on ruvennut monottamaan oikein urakalla. Vaikea pitää naama peruslukemilla, kun tekis mieli vaan virnuilla ihan heikkopäisenä. Hän taitaa siis olla yhtä iltauninen kuin äitinsäkin, kun päivällä vaan jaksaa reuhata...

 

Voi että tekee mieli suklaata! Voisin syyä sitä joka päivä! Mulla oli ihan sama homma esikoista oottaessa, mut onneks en sillon paisunu ihan valtavaks, saa nähä miten nyt käy..

Sillon kun esikoista ootin, noin 3 v. sitten, niin täälläpäin ei vauvakutsuja vielä järjestetty. Ois kiva sellaset saada, mut vahvasti epäilen, et kukaan ei sellasia järjestä.. Kaveri oottaa kans, eikä sillekään järkätty ekalla kerralla ja haluaisin kovasti et sellaset järkättäis, mut en vihti ite ottaa stressiä niistä, kun stressi lisää mun epilepsiakohtausriskiä.. Kaverin sisko sit oli sitä mieltä, et ei niitä enää toiselle vauvalle kannata järjestää...

Tosiaan siis raskaana oleva kaverikin löytyy, vieläpä tosi läheinen sellainen, kun meijän esikoisilla on ikäeroa puol vuotta ja näille seuraaville tulee ikäeroa noin 3 kk. Oon kyllä tosi ilonen kun hänkin oottaa (saa lapsen ennen mua) ja voin kyllä arvata, että vietetään yhessä paljo aikaa äippälomalla

 

Aika tomeria tuntuu monen vauvat olevan liikkeiden osalta

Minun pitää taas päivisin juosta vessassa koko ajan, tai sillon jos makoilen vaikka sohvalla, mutta heti kun nousee ylös niin vessaan. En tiedä onko tämä nyt virtsatietulehdusts vai painaako vauva , joka tapauksessa ärsyttävää Huomenna käyn näytteen antamassa, josko se sitten selviää.

Vieläkö muut pystyy nukkumaan selällään? Minusta tuntuu etten ole kolmeen viikkoon enää voinut täysin selällään nukkua, masu painaa sen verran Oon yrittänyt saada kuvan liitettyä tähän mukaan, katsotaan onnistuuko nyt.... Näkisitte ton mun pötsin, kuva on eiliseltä kun salilla kävin

 

Nyt se kuva ehkä jopa näkyy teille

 

Enhän minä sitten malttanut mieltäni, vaan eilen käytiin kurkkimassa vauvaa yksityisellä. Kovin sielläkin tyttöä lupailivat Niinpä sitten kävin eilen pojan pienet vaatteet läpi ja kirpparillekkin kerkesin Muutama vaaleanpunainen vaate sieltä tarttui jo mukaankin. En yhtään muistanut, että ne vaatteet on todella niiiin pieniä. Niin sitä aika tekee tehtävänsä.

Perjantaina ostin tukivyön ja siitä on vaikuttanut olevan apua Kovin pitkiä matkoja en ole vielä yrittänyt kävellä, mutta pienemmät lenkit lantio tuntuu nyt kestävän paremmin.

Viikonloppuna lähdetään mummoja moikkaamaan, katsotaan mitä lantio ja selkä tykkää viiden tunnin matkasta.

Annenna 18+1

 

Voi että tekee mieli suklaata! Voisin syyä sitä joka päivä! Mulla oli ihan sama homma esikoista oottaessa, mut onneks en sillon paisunu ihan valtavaks, saa nähä miten nyt käy..

Sillon kun esikoista ootin, noin 3 v. sitten, niin täälläpäin ei vauvakutsuja vielä järjestetty. Ois kiva sellaset saada, mut vahvasti epäilen, et kukaan ei sellasia järjestä.. Kaveri oottaa kans, eikä sillekään järkätty ekalla kerralla ja haluaisin kovasti et sellaset järkättäis, mut en vihti ite ottaa stressiä niistä, kun stressi lisää mun epilepsiakohtausriskiä.. Kaverin sisko sit oli sitä mieltä, et ei niitä enää toiselle vauvalle kannata järjestää...

Tosiaan siis raskaana oleva kaverikin löytyy, vieläpä tosi läheinen sellainen, kun meijän esikoisilla on ikäeroa puol vuotta ja näille seuraaville tulee ikäeroa noin 3 kk. Oon kyllä tosi ilonen kun hänkin oottaa (saa lapsen ennen mua) ja voin kyllä arvata, että vietetään yhessä paljo aikaa äippälomalla

Tosi kiva että sulla noin lähekkäin odottava äippäkamu Jaksaa samoista jutuista höpsiä sitten. Minullakin oli esikoista odottaessa yksi 5kk ennen vauvan saanut, hänen kanssaa paljon ollaan tekemisissä. Tällä kierroksella ei vaan kukaan odota yhtäaikaa. Jospa tästä selviäis täällä palstalla saadun vertaistuen voimin.

 

Vieläkö mahtuu mukaan!
22.6/Giinamama2be/36/JS/1

Olen käynyt täällä lukemassa jo jonkin aikaa mutta jos vihdoin ja viimein liittyisin teidän seuraan!
Tosiaan eka lapsi tulossa ja niin kuin neuvolatätikin totesi niin en ole ihan nuorimmasta päästä ensisynnyttäjäksi, heh. Mieleltään tosin aina 25!
Tähän asti kaikki sujunut hyvin, tajuton väsymys mutta muuten selvinnyt ilman pahempia pahoinvointeja tms. Vaavin potkut ei vielä tunnu mutta eiköhän tässä lähiviikkojen aikana niistäkin saa alkaa nauttia. Vieläkin tuntuu hieman epätodelliselta koko raskaus vaikka ekassa ultrassa kaikki oli hyvin ja kovin vilkas kaveri siellä näytti olevan. Voi sitä tunnetta!!

Giina 17+6

 

Tervetuloa mukaan, @Giinamama2be ! Mullakin on nyt vasta ihan parina päivänä potkut tuntuneet oikein kunnolla, ja olen juurikin pari päivää sua edellä, eli ehkä ihan pian alkaa monotus sielläkin.

Mua ahdistaa tässä äitikaverittomuudessa juurikin se, että pelkään äitiyslomalla muumioituvani ihan yksin (tai siis vauvan ja kissan kanssa) kotiin. Mun sosiaalinen elämä on hyvin pitkälti töissä, joten pelottaa, miten pitkä vapaa vaikuttaa mielenterveyteen. Oon kyllä vähän semmoinen että viihdyn tosi hyvin yksin, ja just sen takia en oikein töiden lisäksi jaksa viritellä mitään hirveän vilkasta seuraelämää. Ehkä sitten ensi vuonna riittää energiaa siihenkin vähän useammin, kun ei muuten tule niin nähtyä ihmisiä.

Mulla kans tuntuu jo vähän painon tunnetta selällä (ja tietty erityisesti vatsalla) nukkuessa. Silti välillä herään näistä asennoista, eli unissani olen kääntynyt. Ja siis musta tuntuu, että mun maha on ihan yhtäkkiä melkein yhtä iso kuin sulla @nobelius vaikka tulen pari viikkoa perästä...

Ihanaa @Annenna että saitte vahvistuksen tyttölupaukseen! Sukupuolen tietäminen tekee ainakin mulle vauvasta vielä paljon todellisemman ja konkreettisemman - ja toki helpottaa myös vaikka vaateostosten kanssa jne.

 

Tervetuloa Giinamama2be Kiva että vieläkin tulee täydennystä tänne ryhmään!

Vatsallani minä en oo nukkunut enää marraskuun jälkeen Eipähän ole tarvinnut kenenkään arvailla enää pitkään aikaan onko tämä jouluruokamaha vai vauvamaha.

Huomenna ruä! Jännittää Hyvillä mielin ja luottavaisena mennään katsomaan bebeä, hyvä tunne on että kaikki on hyvin, sen verran topakkaa liikettä tulee. Edelleen on tyttöolo tässä, en vieläkään tiedä otetaanko huomenna selvää kumpiko siellä on, mies saa päättää

 

Kiitos ystävällisestä vastaanotosta!
@mannamakaroni ,mulla vähän sama tilanne kun sulla, äitikavereita ei pahemmin ole, tai löytyy kyllä muutama mutta niillä lapset jo isoja. Ollaan keväällä vielä muuttamassa "maalle" omaan rauhaan, ja oon kanssa miettinyt ihan sama että kunhan en vaan mökkihöperöidy siellä vaavin kanssa kun päivisin kahdestaan olla. Viihdyn kanssa tosihyvin yksin muuten ja varsinkin nyt viimeiset kuukaudet ollaan pysytellyt aika lailla meidän ystäväpiirin seuraelämän ulkopuolella. Kaipa sitä vois välillä viikonloppuisin edelleen seurustella niin kuin ennenkin, mutta kun en vaan enää JAKSA!

Kuuluuko se muuten asiaan että rinnat ovat edelleenkin aivan järkkykipeet, varsinkin jos yöllä heräilee..Joudun joka yö ottaa ylimääräisen tyynyn syliin rintojen "suojaksi", muuten sattuu ihan tajuttomasti jos yöllä vaihtaa esim kyljestä toiseen..

Giina 17+6

 

Mä en ole hirveästi raskaudesta huudellut, lähimpien kavereiden joukossa ei ole odottajia. Naapurissa on nyt vauva, ikäeroa tulee vajaa vuosi. Yhdellä facekirppiksellä kyselin tarvikkeita niin sieltä yksi kaveri bongasi et oon raskaana, hänkin oli ja jo rv35 meneillään. Ei olla nähty 3-4 vuoteen mut meen nyt käymään. Jospa tästä viriäis äippälomaseuraa

Tällä viikolla on alkanu liikkeitä tuntua useampina päivinä. Maanantaina neuvolassa kuultiin sykkeet, ja kaikki oli muutenkin hyvin vielä melkein kolme viikkoa ultraan. Alkuraskaudessa paino tippui muutaman kilon mutta nyt oli palattu lähtökuoppiin.

 

Rakenneultrassa käyty Kaikki oli hyvin ja vaavi kaikin puolin virkeä oli, kovasti lopussa yritti lepoasentoa ottaa ja vähän huonoon kuvakulmaan päästä Rakenteet oli kunnossa ja painoakin oli nyt 372g, joka sekin oli näihin viikkoihin kuulemma oikein hyvin. Sukupuolesta saatiin veikkausta ja muutama 3D kuva saatiin kotiin viemisiksi. Olipa ihanaa nähdä pikkuinen!

Nyt ollaan pankissa, odotellaan että päästään tili avaamaan uudelle perheenjäsenelle

Nobelius & rusetti

 

Onnea hyvistä ultrakuulumisista @nobelius ! Nyt ehkä tyhmä kysymys, mutta onko 3D- ja 4D-ultrilla jotain eroa? Ja näkyykö 3D-ultrassa lapsen piirteet selvemmin kuin siinä ihan perinteisessä? Meillä nimittäin lääkäri lupaili että rakenneultrassa kurkataan myös 3D:nä jos vain laite on silloin vapaana. Aiotteko muuten pitää sukupuolen salassa syntymään asti?

@Giinamama2be Mulla ei ole rinnat aristaneet ihan alun jälkeen, mutta ei ne myöskään missään vaiheessa olleet ihan järkyn kipeät (toisin kuin joskus pms:n aikaan), eli ehkä sekin vaikuttaa. Ei kai näihin raskausajan vaivoihin mitään sellaista opaskirjaa ole että milloin mistäkin kuuluu kärsiä. Tsemppiä joka tapauksessa!

 

Onnea hyvistä ultrakuulumisista @nobelius ! Nyt ehkä tyhmä kysymys, mutta onko 3D- ja 4D-ultrilla jotain eroa? Ja näkyykö 3D-ultrassa lapsen piirteet selvemmin kuin siinä ihan perinteisessä? Meillä nimittäin lääkäri lupaili että rakenneultrassa kurkataan myös 3D:nä jos vain laite on silloin vapaana. Aiotteko muuten pitää sukupuolen salassa syntymään asti?

@Giinamama2be Mulla ei ole rinnat aristaneet ihan alun jälkeen, mutta ei ne myöskään missään vaiheessa olleet ihan järkyn kipeät (toisin kuin joskus pms:n aikaan), eli ehkä sekin vaikuttaa. Ei kai näihin raskausajan vaivoihin mitään sellaista opaskirjaa ole että milloin mistäkin kuuluu kärsiä. Tsemppiä joka tapauksessa!

Kiitos! Hyvä mieli nyt on jatkaa tätä odotusta. Eilen katsoin tv1:ä jonkun a-studion tai vastaavan ja se oli virhe, aborteista oli juttua. Tuli vähän paha mieli siitä... Mut nyt taas mieli korkealla

Kuulemma 4D olisi myös ollut tuolla. 3D näytti kasvojenpiirteet tosi hyvin, nenän muodot, huulet ja pää erottui kyllä uskomattoman hyvin. Nähtiin kun vauva piti etusormella ja peukalolla nenästä kiinni Niin ylisöpöä! Muodot tuossa 3D ultrassa erottuu siis, 2D on se perinteinen ja näyttää kun lättänää paperikuvaa katsoisi. 2D on harmaan eri sävyjä ja 3D on ruskea/beige.

Ajateltiin pitää sukupuoli salassa, jos tulee ne babyshowerit niin pääsee ystävät arvuuttelemaan sitten
Joku sanoi että sukupuolen tietäminen konkretisoi odotusta tekee vauvasta todellisemman, jotenkin tässä raskaudessa tuo pitää paikkansa minunkin kohdalla.

Nyt toivotaan kaikille muille yhtä hyviä ultrakuulumisia

 

@mannamakaroni 3D:ssä ja 4D:ssä kuva on samanlaista, mutta 4D:llä tarkoitetaan liikkuvaa kuvaa. 3D on sitten pysäytyskuvia vauvasta

 

Tervetuloa Giinamama2be!

Meillä oli tänään rakenneultra ja saatiin odotettu poikalupaus Oikeestaan arvasin jo kasvoista pojaks kun katto 4D:nä ja näytti ihan samalta kuin pojat oli, etenkin kuopukselta. Kaikki tuntui olevan kunnossa ja koko vastasi viikkoja.

Olen ostanut jo aika paljon vauvanvaatteita kirpparilta, jonkin verran 56-senttisiä ja sit isompia enemmän. Ne pienet on kyllä niiiin pikkiriikkisiä

Minulla ei kaveripiirissä ole odottajia, miehen muutama kaveri saa toiset lapset keväällä. Perhekahvilassa tulee varmaan käytyä sit kun vauva on vähän isompi ja onhan tuo nelivuotias minulla seurana. Otan äitiysloman alussa kuopuksen kotiin, esikoinen käy vielä eskarissa päiväkodissa. Säästääpähän sitten nekin rahat vauvan hankintoihin.

Muuten olo on kyllä ollut hyvä, mitä nyt viime viikolla oli ihan jäätäviä liitoskipuja mut nyt ei oo ollu yhtään Niin ne olot vaihtelee.

Minulle voisi päivittää listalle poikalupauksen ja iäksi 38v.

Särö 20+6

 

Tervetuloa Giinamama2be!

Meillä oli tänään rakenneultra ja saatiin odotettu poikalupaus Oikeestaan arvasin jo kasvoista pojaks kun katto 4D:nä ja näytti ihan samalta kuin pojat oli, etenkin kuopukselta. Kaikki tuntui olevan kunnossa ja koko vastasi viikkoja.

Olen ostanut jo aika paljon vauvanvaatteita kirpparilta, jonkin verran 56-senttisiä ja sit isompia enemmän. Ne pienet on kyllä niiiin pikkiriikkisiä

Minulla ei kaveripiirissä ole odottajia, miehen muutama kaveri saa toiset lapset keväällä. Perhekahvilassa tulee varmaan käytyä sit kun vauva on vähän isompi ja onhan tuo nelivuotias minulla seurana. Otan äitiysloman alussa kuopuksen kotiin, esikoinen käy vielä eskarissa päiväkodissa. Säästääpähän sitten nekin rahat vauvan hankintoihin.

Muuten olo on kyllä ollut hyvä, mitä nyt viime viikolla oli ihan jäätäviä liitoskipuja mut nyt ei oo ollu yhtään Niin ne olot vaihtelee.

Minulle voisi päivittää listalle poikalupauksen ja iäksi 38v.

Särö 20+6

Hienoa että teillekin hyviä uutisia ultrasta

Jos joku päivittää tuota listaa, niin sen mun tyttöolon voi sitten minun kohdalle laittaa, vaihdetaan tyttö-/poikaLUPAUS sitten jos/kun paljastetaan asia.

 

En muista kuka kyseli rintojen kipeydestä, mutta mulla ei oo aluksi ollu mitään kipuja rinnoissa, mutta nyt ihan järkyttävän arat koko ajan jo useamman viikon :O En muista edellisistä raskauksista et ois ollu, paitsi esikoisen aikana ekoilla viikoilla.

Tuosta äitiseurasta. Täälä toimii ihan äärettömän hyvin perhetupa. Muksuparkki 3½h kahtenapäivänä niin että äiti saa mennä vaikka kauppaan tai mihin tykkää. Kolmena päivänä viikossa vapaa perhekahvila ja perjantaisin 1e aamupala treffit. (riisipuuroa,marjamix, leipiä,hedelmiä ja kananmunia)
Sielä on käyty kohta 5v ja parhaat äitiystävät saatu ympärille. Vapaa aikanaki on kyläilijöitä ja äitiseuraa / leikkipuistotreffejä enemmän ku tarpeeksi, lapset hurjan sosiaalisia.

Mun tekee mieli kokoajan kaalipataa :O En oo koskaan ennen tehny ja ny oon tehny usena päivänä itelle pikkukattilallisen ja syöny sitä ku muut syö muuta

Onea ihanista ultra kuulumisista! Oma olis maanantaina

mimma & pieni 20+4

 

Mulla alkaa töissä olla vähän ahdistava olo, kun en ole vieläkään voinut kertoa johdolle, että olen raskaana... Mulla oli tehtävä katkolla (joskin pysyvä paikka, tosi sekava kuvio) ja nyt sain uuden, mutta en ole vielä saanut sopimusta allekirjoitettavaksi. Ja vähän pelottaa kertoa heti uuden tehtävän alkuun, että jäisin muuten parin kuukauden päästä pois, varsinkin kun pomo kovasti vannotti sitoutumaan tähän tehtävään loppuun asti (en sinänsä tiedä miksi, olen aina hoitanut tehtäväni alusta loppuun asti ilman huomauttamista). Hiihtelen menemään valtavissa villapaidoissa, jotka peittävät mahan mutta eivät ole yhtään mun tyylisiä normaalisti, ja haluaisin vain voida olla vapaasti ja kantaa ylpeänä mahaani kun se vihdoinkin alkaa näyttää ihan selkeältä vauvamahalta. Eilen illalla stressi tästä (ja parista muustakin) asiasta purkautui hirveänä itkukohtauksena. Ihan varmasti siis asiat järjestyy viimeistään helmikuun alkuun mennessä, mutta nyt vaan on kaikin puolin niin herkillä että en oikein jaksaisi tällaista jännitettä...