~~ Kesäremontti kropalle 2011 ~~

Moikka!

Tuli puheeksi toisessa ketjussa, että voitaisiin aloittaa toistemme tsemppaaminen myös laihduttamisessa, jos laihdutettavaa löytyy. Mie nyt sitten omavaltaisesti laitan tämän ketjun pystyyn, tervetuloa vaan mukaan kaikki halukkaat! :wave:

Kesä lähestyy ja yleensähän sitä pyritään rantakuntoon jo ennen sitä, mutta meillä odotuksen odottajilla kesä ois hyvää aikaa saada painoa putoamaan, kun monet klinikat ovat enemmän ja vähemmän pitkillä kesätauoilla. Tässä ketjussa voitaisiin yhdessä tsempata toisiamme ja itseämme, jakaa hyviä vinkkejä, purkaa turhautumisia, miettiä tavoitteita, raportoida etenemisestä ja pitää hyvää henkeä yllä, että kyllä me onnistutaan! Samalla se kesäkin kuluu ja syksy hoitoineen lähenee ja toiveena tietysti, että kaikki ketjulaiset olisivat edes himpun hoikempia. Ja jos ei, niin ainakin on yritetty ja se on pääasia! :)

Jokainen kertokoon omasta taustastaan ja tilanteestaan mitä haluaa, pakko ei tietenkään ole kuuluttaa mittojaan sun muita jos ei halua. Toivottavasti saadaan hyvä ja kannustava jengi kasaan. Eikun vaan hihat heilumaan ja tsemppiä kaikille! Eikä silti unohdeta välillä herkutellakin ja rentoutua kunnolla... :p

Aurinkoista kesää toivotellen!
 
Samantien laitankin sitten jo itse omia taustoja ja tavoitteita tähän. Laihdutushistoriaa on takana kyllä jo useampi vuosi. Muutama vuosi sitten BMI oli 41 paikkeilla, nyt se on 28. Tavoite olisi siellä 25 alapuolella. Ekat 30 kg sain pois parissa vuodessa, mutta reilu 10 kg tuli takaisin toissa kesän jälkeen, kun polvi meni rikki ja se leikattiin ja siinä sitten ei paljon voinut liikkua ja syömisetkin riistäytyivät taas käsistä. Nyt on nuo kilot taas karistettu ja muutama vielä siihen päälle. Hoidot ovat tältä keväältä ohi (inssin tulosta vielä odotellaan ensi viikkoon, mutta toiveet eivät ole todellakaan korkealla) ja syyskuussa jatkuu IVF jos nyt siis ei tärppää. Olen asettanut tavoitteen tuonne elokuun loppuun Kalorilaskurin avulla. Tällä hetkellä paino on 75,2 kg (pituus 164 cm) ja tavoitteena olis 31.8. mennessä 67 kg, jolloin BMI olisi 24.9. Tavoite on kova varsinkin, kun tulee kesä ja jätskit ja grillaukset, mutta ainahan sitä kannattaa yrittää! Jos pääsisin alle 70 kg:n tuohon mennessä niin siitäkin olisin tyytyväinen.

Tuo Kalorilaskuri on ollut minun ystäväni tässä painonpudotuksessa, sen avulla olen onnistunut tähänkin mennessä. Sinne siis merkkaan syömiset ja liikkumiset. Käyn kuntosalilla, pumpissa ja välillä jumpissakin riippuen polven kunnosta. Lenkillä käyn joskus, mutta enempi olen sali-ihmisiä. Syömisessä olis petrattavaa, katson enemmänkin kalorien kokonaismäärää kuin sitä mistä ne kalorit tulee. Enemmän pitäisi syödä hedelmiä ja vihanneksia.

Noniin. Tässäpä tätä jo tulikin. Jään odottelemaan, saadaanko tsemppiryhmä kasaan! =)
 
Hei!
Minä voisin lähteä mukaan :) 23v. nainen Pohjois-Savosta.

Alunperin lapsettomuustutkimukset aloitettiin 2007 joulukuussa kun kävin Terveystalon lääkärillä valittamassa epäsäännöllisiä kuukautisiani. Kesäkuussa 2008 mieheni kävi antamassa näytteen Kuopion Intiimissä joka todettiin harvaksi. Tätä tietä sitten saimme KYSiin lähetteen lapsettomuustutkimuksen suunnittelukäynnille jonne pääsimme joulukuussa 2008. Tällöin totuus valkeni; Mitään ei tehtäisi ennen kuin saisin painoni putoamaan, vähintään 8% käskettiin pudottaa. Minulla on pituutta 177cm ja taisin painaa tuolloin 135kg eli bmi oli jotain 43 paikkeilla, onpa se joskus pahimmillään tainnut olla 45. Sitä vain jotenkin sokeaksi tuli omalle painolleen ja siinä kun mies vakuutti minun olevan kaunis ja ihana ja niin pois päin, niin tottakai sitä täytyi uskoa.

Siitä alkoi sitten minun painon pudottaminen. Ensin oli käytössä Metforem, se hillitsi makean himoani. Keväällä 2009 aloitettiin Reductil (joka nyttemmin on markkinoilta vedetty), hillitsi ruokahalua, mutta toi mukanaan sydämen tykyttelyt ja verenpaineen heittelyt. Paino putosi pikkuhiljaa ruokailun uusimisella ja liikunnan lisäämisellä.

Nykyään pituutta edelleen se 177cm, mutta painoa 98kg. BMI 31,3.
Meille tehty neljä inseminaatiohoitoa, tuloksettomia kaikki. Clomifenavusteisia kaikki.
Viime viikolla olin diagnostisessa laparoskopiassa ja kromotubaatiossa. Vasemmalla puolella munajohdin on auki, mutta oikeasta ei saatu varmuutta suoliston estäessä näkyvyyden tähystyksen aikana ja väriaineen jo vahvasti levinneen vatsaonteloon.

Toiveeni olisi, että saisin painoni sinne 80kg:n tienoille. Paljoa en sen alle ehkä halua kuitenkaan. Suurempi työ minulla on saada rasvaprosenttini pienenemään, varmasti se pienenee siinä painon pienenemisen myötä, mutta suuri lukema se on joka tapauksessa.

Nyt tammikuusta lähtien olen ollut lähes totaalisessa liikuntakiellossa. Polven tähystysleikkaukseen olen menossa ensi viikolla ja siitä alkaa sitten polven kuntouttaminen. Sitten pääsen minä takaisin lenkkipoluille. Kyllä huomaa kuinka kolmen kuukauden aikana on rapakuntoon mennyt. Pari kertaa nyt sulien ja kuivien kelien aikaan olen käynyt pyöräilemässä, sitä kun polveni kestää, niin seitsemän kilometrin polkemisen jälkeen olo on ihan hirveä. Mutta siitä se taas lähtee, kunnon kohottaminen. Turhauttavaltahan se tuntuu aloittaa kaikki alusta, mutta tehtävä se on, että saa itsenstä kuntoon. Painoa ei kuitenkaan ole onneksi tullut kuin kilosta kolmeen kiloon lisää tämän kolmen kuukauden aikana eli syömisillä saanut aika hyvin pysymään kurissa.

Meidänkin hoitomme ilmeisesti tältä keväältä ohi, varmistuu kun soittelen Kuopioon tämän viikon aikana. Meille on suunniteltu IVF-hoitojen aloittamista syksylle, mutta katsotaan mikä on vastaus kun kerta ei endometrioosia minusta löytynyt. Sanoi joku lääkäri nimittäin, että voisi vielä inseminaatiohoitoja kokeilla jos tilanne vain sallii. Itse olisin ehkä niiden kannalla, koska hieman pelottaa lähteä noihin isompiin hoitoihin ja taloudellisestikin tuntuu, ettei vielä ole "varaa".

Mukavaa, että tällaisen pinon laitoit pystyyn Rowan :) Tsempataan toisemme kuntoon! :)
 
Viimeksi muokattu:
Hei Arcatha! Vau, miten ison urakan olet jo tehnyt! Onnittelut hienosta saavutuksesta! :flower: Joo tiedän tunteen, miten sokeaksi sille omalle painolleen tulee, kun mies sanoo, että rakastaa semmoisena kuin on. Nyt olen tosin kysellyt, että onko nyt kuitenkin kivempi kun oon pienempi, niin kuulemma on. Mutta ei astunut ansaan, vaan sanoi, että tykkäis silti vaikka tulisin taas samanlaiseksi kuin silloin muutama vuosi sitten :heart:. Mutta en aio enää ikinä joutua siihen kuntoon. Mulla lihomisen aiheutti vaikea masennus (alkoi syksyllä 1998), jolloin puoleen vuoteen en liikkunut kotoa oikeastaan mihinkään, söin ja lääkitys nosti painoa myös hurjasti. Paranin aikanaan, mutta kilot jäivät, kunnes kesällä 2007 päätin, että nyt lähtee. Silloin jo oli ekana mielessä raskautuminen, vaikka tuosta meni vielä kaksi vuotta siihen kun yritys aloitettiin. Mutta ajattelin, että kun laihdutan jo valmiiksi enimpiä pois, niin kyllä se raskauskin varmasti helpommin alkaa. No, ei alkanut. En tuossa ekassa viestissäni tätä yritystaivalta vielä valottanutkaan. Eli me ollaan hoidossa P-KKS:ssä, eli "naapurikaupungissa", Arcatha! :) Ikää mulla on 31 v., 32 täyttyy elokuun lopulla. Yritys aloitettu 9/09 ja eka käynti oli 26.1. tänä vuonna. Hoitolappusessa luki diagnoosina "unexplained", vaikka meillä selkeesti syytä on ainakin simpoissa, tiheys ja liikkuvuus kehnoja. Miulla kuitenkin tää ovis ollu tässä kevään aikana semmonen nopee eikä oo testiinkäään aina saanu bongattua (vaikka 2x/pv testannu ja kuitenkin munasolu irronnut), että ehkä ne miettii vielä sit miunkin osuutta. Aukkarissa ainakin vasen puoli auki, mutta oikea jäi hiukan epäselväksi huonon näkyvyyden takia. Ja ovis on tänä keväänä tullut aina oikeelta tai molemmilta puolilta. 3 inssiä siis takana. Eka oli ihan täysluomukiertoon, tokassa oli pregnyl + luget ja tässä viimeisessä femar + menopur + pregnyl + luget. Inssi tehtiin viikko sitten ja lääkäri antoi 5% onnistumismahikset :|. Ekaks oli tarkoitus kokeilla 4. inssikin tässä vielä ennen kesätaukoa, mutta yhteistuumin päätettiin skipata se, kun on noin huonot ennusteet. Huilataan kunnolla ja syksyllä kohti koeputkihoitoja. Nyt vielä siis viikko pitäis lugeja kuitenkin käyttää, pp 7 menossa.

Mulle ei muuten polilla oo ylipainosta huomautettu kertaakaan, vaikka eka käynnillä paperiin laitoin vielä 84 kg. Ite oon kysellyt vähän tästä painonpudotuksesta ja ihan kannustavia siellä ollaan oltu, mutta on myös varoitettu siitä, että ei sais liian nopeasti sitä tehdä eikä kehoa liikaa rasittaa. Mulla ongelma on just tuossa. En aina anna itelleni tarpeeksi armoa, vaan kun on vauhti päällä, niin menee homma helposti yli. Ongelma on pitkälti omassa päässä. Mie oon edelleenkin se lihava tyttö, vaikka muut sanoo mitä. Kun katson peilistä, näen vain ne huonot kohdat. Tässä on työstämistä. Löysää nahkaakin on jäänyt vatsan seudulle ja se on aika inhottavaa. Mutta siitä en tiennykään, että tuonne sisuksiinkin voi isosta painonpudotuksesta jotain löysiä jäädä, niinkuin Arcatha kerroit :O. Mikä muuten on kromotubaatio? Ikinä en oo tuollaisesta kuullut.

Tulipas taas asiaa. Mie oon sit vähän tämmönen, että en osaa oikein lyhkäisesti kirjoitella, aina joku romaani tulee :D Koittakaa kestää ja voihan näitä vähän skippaillakin jos pahasti lähtee rönsyilemään. Eilen tein pihahommia sykemittarin kanssa ja kyllähän siinäkin kaloreita kului ihan mukavasti. Tänään voisikin jatkaa, saa sillä oikeastaan salitreeninkin korvattua. Nyt oon ottanu vähän iisimmin tuon liikunnan kanssa, kun näistä lugeista mulle tulee huimausta ja huonoa oloa. Sit ku pääsen niistä eroon, alkaa taas tehokkaampi treeni.
 
Eli koromotubaatio on sama kuin aukiolotutkimus, mutta se tehtiin vain tähystyksessä :)

En ole täysin varma tarkoittiko lääkäri, että löysiä on tuolla sisällä vai tarkoittiko sitä,
ettei ns. iho ole pysynyt matkassa mukana vaan vatsan seudulla tosiaankin löysää nahkaa on.
 
Moron!! :)
Minäkin haluaisin tulla mukaan tähän ketjuun, kuulosti jotenkin niiiiiin omalta!! :wave:
Eli omaa taustaa...Yritystä vuodesta 07 vaihtelevasti, -08 sit koko ajan tasasesti.
Mulle on tehty laparosopia jossa tsekattiin johtimet, mulle ei pystyny tekee sitä normaalisti koska koin sen niiiiiiii kivuliaaksi. Toinen tuuba oli tukossa, ja se poistettiin, ja se oli just tietty sil puolella josta ovis viel tapahtu normisti, oli vissii siis tehokkaampi munasarja.. Ja tämä josta oli kauttakulku, ei oikein ole tahtonut ovuloida luonnollisesti, clomien avulla sain 3 ovista tulemaan, ja clomien avulla tältä "toimivalta" puolelta olis ollu tarkoitus tehdä 4 inssiä.
Yx niitä sit saatii tehtyä.. 1. kierto oli tarkotus luonnollista yritystä, ja sit kolme inssii perään. Kerran ovis osu viikonlopulle, ja sit ovulaatiota ei enää tapahtunu.. :(

Clomikiertojen jälkeen sain puhuttua meidät IVF jonoon. Info aika oli lokakuussa -10, jossa sitte selvis, et meitä oteta hoitoon ennen kuin olen laihtunut riittävästi!!! Olen aina tiennyt että olis hyvä olla suht normipainoinen, mut kukaan ei ikin missää kohti kertonu et se voi olla hoidon aloituksen esteenä!! Arvatkaa nyppikö ku tultiin polilta..
Meillä olis ollu seuraava aika nyt maaliskuun lopussa, mut enhä mä mitää kiloja oo pois saanu... Yritän kyl vähä puolustautuu et mulla oli viime vuoden loppu ja alku aikamoista hulinaa; Koulusta valmistuminen, mentiin naimisiin ja vielä piti löytää uus työpaikkaki!!! Kaiken lisäx olen viel ollu tosi paljon kipeänä tässä alkuvuonna enemmän ja vähemmän 1,5 kk putkeen.
Noh, Nythän noi kaikki on ok, ja aikaaki polille sain siirrettyy tuohon kesäkuun alkuun. Nyt puuttuis sit enää tekeminen.
Eli tänhetkiset mitat: pituus 170cm, ja paino n. 105 kg. Mun pitäis laihtuu niin et painaisin 88kg, eli laihtua pitäis min. 17 kg. Tiedän et se ei oo mahdollista tuohon kesäkuuhun mennessä, mut jos siihen sais vaik jonku hyvän startin??? Mä en oo ikin ollu hoikka, aina vähintäänkin pyöree ja täl hetkel olen painavimmillani ikin!!! Oon kaiken lisäx tunne syöppö, ja hormonisyöppö. Ja tietty varustettu lyhyel pinnal :D oon kerran elämässäni onnistunu laihduttaa sellane 10 kg painonvartijoiden pisteillä. Miuuten paino on mennyt itsestää 30kg ylösalas.

Kun luin teidän juttuja, tuli ylpee fiilis!! ootte aikamoisen duunin jo tehny!! Ja ei voi ku ihailla teidän sinnikkyyttä ja tahdonvoimaa!! Miten ootte pystyny pitää itsenne kurissa?? Vautsi!!
Olis kiva tietää miten ootte puskenu eteenpäin, onko ollu repsahduksia, jos, nii millasia??? Jos saisin itselleni jotaa voimalausetta tai jotaa...
Tsemppiä vaan meille!!! :)
 
Kylläpäs puhuin nyt sit höpöjä!!! Eli inssejä oli tarkotus tehdä vissiinki 3 tai 4, kuitenki nii et se yx lääke pkt riitti mulle.. ku se yx saatii tehtyä, ja kolmas clomikierto osu viikonlopulle ja sit ei ovista enää tapahtunu...
Eihän täl nyt ollu sillee mitää välii mut kävin itse miettii omaa txt lukiessa et hetkinen, oon kirjoittanu painovirhe paholaisen.. :D
Toivottavasti saitte selvää mun sekoilutextistä :whistle:
 
Täällä kans yks remontin tarpeessa ilmoittautuu :wave:

Olen 34v nainen Pohjanmaalta, mies vähän vanhempi. Elokuulla olis tulossa ivf, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. Ilman ehkäisyä reilut 4v, josta liki parisen vuotta meni asiaa miettimättä.. "tulee jos on tullakseen" oli ajatus niin kauan, kunnes aloin panikoimaan. Simpat on ok mut minussa vikaa toisen perään. Kolme alkanutta raskautta; kaksi kesken ja yksi ulkopuolinen, toinen johdin poistettu. Vasen jäi ao-tutkimuksessa arvoitukseksi, mutta kemiallinen km sen jälkeen, lääkärin mukaan siis auki on. Alkuvuonna todettu pco ja tän rempan innoittamana sain viimein tilattua ajan lääkäriin sokerirasitukseen... toiveissa saada metut tai vastaavat(?). Ihmeitä välillä tapahtuu, mutta en enää oikein luomuraskauteen usko... syksyä siis odotellaan aika rauhallisin mielin, toivottavasti silloin tärppää. Haluan saada terveyteni kondikseen myös itseni takia, mutta tietysti helpottaakseni raskautumista ja elämää äitinä.
Olen aina ollut hoikka, mutta viimeiset 3 vuotta on ollut yhtä taistelua... paino saattaa pelkästään "normaali" ruoalla ja liikkumisella nousta viikonlopussa 1,5kg, yhtä tuskaa saada pidettyä paino kurissa. Olen aina liikkunut paljon, mutta nyt silläkään ei näytä olevan juuri mitään vaikutusta... siksi epäilenkin, että iän ja sen myötä hidastuvan aineenvaihdunnan lisäksi, häikkää on ilmeisesti muuallakin. Tunnustan kyllä rakastavani hyvää ruokaa ja välillä herkuttelua, eikä sillä ennen ollutkaan vaikutusta, nyt ei kärsisi syödä mitään... ja vaikka söisikin pelkkää salaattia ja keittoa, siltikin paino vaan jäköttää samassa : / kidutusta sanon minä.

Nostan hattua ja korkealle, kun olette noin hienosti saaneet painoa tiputettua :flower: saatte oikeasti olla todella ylpeitä itsestänne... mulle kun tuntuu 7-10kg olevan ihan ylivoimainen tavoite :ashamed: Mä en ole paljoa ylipainoinen, mut siinä keikutaan rajoilla koko ajan nykyään... lääkärikin sitä viimeks jo sanoi, et kannattais tiputtaa raskautumisen helpottumiseksi. Kesä tulee olemaan vaikea kun grillikausi kunnolla alkaa, mutta täytyy vaan yrittää opetella grillaamaan niitä oikeanlaisia ruokia.. jäätelö on kans yks paheista, siitä en halua luopua :headwall: täytyy vaan alkaa liikkua enempi ja onneksi sitä tulee luonnostaankin, kun ilmat lämpenee.

Mä uskon että me yhteisen tsempin kautta saadaan itselle terve olo ja plussaa testiin :)
 
Viimeksi muokattu:
Moi TanZZZku ja Nyppy! :wave:

TanZZZku, mie olen myös tunnesyöppö. Tai ainakin olin. Nyt olen päässyt siitä eroon ainakin osittain. Kyselit, miten on saatu pidettyy itsemme kurissa. Mulla lähtökohtana painonpudotukseen oli se, että alkoi olla terveydellisiä ongelmia: korkea verenpaine ja polvet alkoivat kipuilla. Lisäksi oli tää lapsiasia, joka ei vielä silloin ollu kuitenkaan ajankohtainen. Yksi syy oli puhtaasti ulkonäöllinenkin: oon goottihenkinen tyyppi ja minnuu ärsytti suunnattomasti, kun en voinut pitää sellaisia vaatteita kun halusin. Tai siis, onhan niitä isommissakin kokoluokissa, mutta ei ne minusta näytä niin hyvältä silloin, kun on kamalasti läskiä ympärillä (niinku mulla oli). Tää on siis vain minun mielipide, toivottavasti ei loukannu ketään :ashamed:. Olin onnistunut tupakoinnin lopettamisessa reilu vuosi ennen painonpudotuspäätöstä ja aattelin, että kun onnistuin siinäkin, niin jospa nyt onnistuisin tässäkin. Lähdin liikkeelle liikunnalla. Liityin jäseneksi kuntosalille, jossa lähtee suoraveloituksella kuukausimaksu joka kuukausi. Tää oli mulle tosi hyvä keino, kun sitten oli pakko käydä salilla, ettei mee rahat hukkaan. Sali ja jumpat ei sovi kaikille, mutta olisi hyvä löytää joku itselleen sopiva liikuntamuoto. Sitä paitsi aina kannattaa ainakin kokeilla eikä heti lannistua, jos ei maistu. Mulla ainakin meni tovi, ennenkuin löysin liikunnan riemun ja sain sen hyvänolon tunteen kovan treenin jälkeen. Alussahan se oli takkuamista kun olin ihan rapakunnossa ja hengästyin heti. Eikä paino muutaman kilon jälkeen pudonnutkaan, mutta lihasta tuli tilalle. Täytyy muistaa, että lihas on painavampaa kuin läski! Kuntoilun aloitin siis loppukesästä 2007 (paino oli jotain 105-110 kg) ja keväällä 2008 tuli jo aiemmin kertomani Kalorilaskuri mukaan. Sitten alkoikin tapahtua. Kun merkkasin sinne kaikki syömiset ja liikkumiset ja kalorivajeen, niin paino alkoikin pudota hurjaa vauhtia, 4 kk:n aikana tippui 18 kg. Sen jälkeen putoamisvauhti oli maltillisempaa. Tsemppiä tietysti tuo onnistuminen. Kun huomaa, että paino tippuu, siitä saa voimaa jatkaa eteenpäin. Mutta tässä on myös vaaransa. Ainakin tällaiselle suorittajatyypille kuin mie, tuossa on sudenkuoppa, jonka reunalla oon nytkin. Eli se, että siihen painonputoamiseen jää helposti koukkuun ja homma menee yli. Eli maltti pitää olla mukana. Kesällä 2009 Jenkeissä sattui miulle tapaturma ja polvesta hajosi kierukka tuhannenpäreiksi. Kun palattiin Suomeen, se leikattiin tähystämällä. Syksy 2009 meni sit ihan hunningolle liikkumisen suhteen ja siinä tuli se siun kysymä repsahdus. Semmonen reilu 10 kg tuli takas ja itse asiassa enemmänkin. Viime vuonna laihduttelin muutamia kiloja pois ja nyt alkuvuodesta on lähtenyt se 10 kg. Mulla on kyllä ollut koko kevään kamala stressi muistakin kuin tästä vauva-asiasta ja ruokahalun kanssa on ollu vähän niin ja näin. Mikä on tosi outoa, kun yleensä mie oon ollu just se tunnesyöppö, mutta nyt on ollut ihan päinvastoin.

Yksi asia, mikä on ollu miun onnistumisten kannalta tärkeä on se, ettei miulla oo periaatteessa mitään kiellettyjen listalla. Jos kieltäisin itseltäni kokonaan herkut, ei tästä mitään tulis. Miun pahin pahe on suklaa ja sitä on pakko saada välillä. Mutta sitten nipistetään jostain muusta. Pääasia, että tasapaino säilyy. Eikä se maata kaada, jos/kun jonain päivänä kalorit ylittyy roimastikin, ei se niitä kiloja vielä takaisin tuo. Kun muistaa, ettei sitä tapahdu liian usein. Hirmu paljon tsemppiä siullle ja kysy ihmeessä jos on jotain kysyttävää, mie mielelläni kyllä yritän auttaa =). Kuule jos mie oon onnistunut, niin kyllä siekin! Ja tosiaan, vaikka et pääsis siihen tavoitteeseen kesäkuun poliaikaan mennessä (on tuo 17 kg reilussa kuukaudessa liikaa kenelle tahansa) niin olis hyvä, jos olisit jo alkuun päässyt. Siinä on sitten näyttöä lääkärille, että suunta on oikea ja voidaan alkaa suunnittelemaan teidän hoitoja! :)

Nyppy ihanaa kun tulit :heart:! Siehän tämän idean alunperin keksitkin, että alettais tsemppaamaan myös painonpudotuksessa. Onkos sulla joskus ollut noissa sokeriarvoissa häikkää vai nytkö epäilet siksi kun paino ei putoa? Tietysti kun paino on muutenkin lähellä normaalitasoa, niin se putoaa hitaammin kuin silloin, kun ylipainoa on runsaasti. Mutta kaiken järjen mukaan pitäishän sen kumminkin tippua jos kuluttaa enemmän kuin syö oli sitten ylipainoa tai ei. Mie edelleenkin vähän ihmettelen ettei polilla miulle oo sanottu sanaakaan ylipainosta ellen oo ite ottanu asiaa puheeksi. Tosin mie oon aina ollu vähän sellanen, etten välttämättä näytä niin painavalta kuin oikeesti oon (lukunnottamatta noita painavimpia vuosia). Tai niin ainakin miulle on sanottu lapsesta asti. BMI ei siis kerro kaikkea, sekin pitää muistaa! Jokaisen ruumiinrakenne on erilainen ja luusto voi olla toisilla painavampi. Hirmu paljon tsemppiä sullekin ja hyvä kun nyt tutkitaankin tuota. Jospa saisit ne metut ja niistä ois apua.

Miepä kävin tänään mekko-ostoksilla. On parit juhlat tässä tiedossa ja piti ostaa niitä silmälläpitäen uusi mekko. Ja mitä ihmettä! Mie kannoin sovituskoppiin aivan liian isoja kokoja! :LOL: Voi vitsit että kyllä itsetuntoa hiveli, kun miulle meni hienosti päälle Seppälässä mekko kokoa 40! Ja bolero kokoa 38. Ensin kannoin kiltisti kokoja 42 ja 44, olin ihan varma, että tuo 42 on pieni. Ja sitten ne pyöri päällä. :D Pikkuisen aikaa olin ystävä peilin kanssa. Kunnes alusvaatteet päällä kattelin itteeni ja syynäsin kaikki läskit ja löysät ihot. Hyi hitto. Vähän aikaa annoin itseni olla tyytyväinen siihen, mitä oon saavuttanut, mutta miksi pitikin mennä pilaamaan se sitten sillä kritiikillä? No, aattelin että laitan uuden mekon päälle kun mies tulee töistä ja esittelen sille. Jos se vähän minnuu kehuis ja tulisi parempi mieli.
 
Viimeksi muokattu:
Hola!!

Nyppy, Mua alkoi myös ahdistaa ajatus kesästä ja grilliherkuista!!! vaikeaa tulee olemaan.... Olen itse käynyt sokrurasituskokeissa, ja mulla oli ihan rajoilla ne sokrut. Meillä on kakkostyypin diabetes rasitteena suvussa.. :| Viimeksi polilla lekuri meinas et kuhan hoito saatas käyntii, nii metut otettas mukaan..

Rowan79 Toi on nii ihana tunne ku meneeki pienemmät vaatteet päälle ku on aatellu!!! =) Mullekin on joskus käyny niin!! Ja toi on kyl jännä, et ekax hihkuu pienemmistä vaatteista, ja sit samaan lauseeseen haukkuu ne jäljellä olevat ylimääräiset kilot, syyttää itseään ku on antanu ees ikinä itsensä paisuu niin isox ja jne jne!!! Naisen mieli on kyl hullu....
Unohdin mainita taustojani kertoessa, että pidän liikkumisesta, ja kun saan sen vaihteen päälle, niin ei tee edes mieli mitään paskaaroskaa syädäkään. Oon tosiaan ollu kipeenä tosi paljon tän alkuvuoden aikana, ja miljoona rautaa tulessa.. Ne on rauhottunu ja nyt olis tarkotuksena alkaa pikkuhiljaa liikkumaan. Eli liikkuminen on sillee tuttua, vaikeaa ehkä on saada siitä rutiini.. Hissun kissun pitää alottaa, niin hyvä tulee ;)
Täs kohtaa usko on korkealla ja mieliki hyvä :p alkuun ainaki pääsen!! Pelottaa et sit ku repsahdus tulee, et miten onnistun jatkamaan sittä?? Tuun sit teille purkaa sydäntäni ja haukkuu itteni lyttyyn =)
 
Kiitos tervetulotoivotuksista =)

TanZZZku kesästä tuleekin hankala, mutta jospa me yhteisellä tsempillä jaksettais ja keksitään sellasia hyviä herkkuja, joita kärsii syödä ;) Meilläkin suvussa diabetesta, nuorilla ja vanhemmilla ihmisillä.. lisää omaakin riskiä ja eikös se mene niin, että tuo kakkostyyppi on hallittavissa painon kurissa pitämisellä? Jospa ne sullakin hoidot nyt alkais, liekköhän sairaalakohtaista tai lääkärikohtaista tuo painoasia hoidoissa? Toki ymmärrän, että potilaan parastahan he siinä ajattelevat, mutta kun kaikkialla/kaikilla ei ole samaa käytäntöä.
Mä olen kans "hormonisyöppö", nimittäin aina oviksen jälkeen iskee se herkutteluvimma. Tunnesyöppökin olen tavallaan; syön kun asiat hyvin, menetän ruokahalun kun joku tökkää (ei kylläkään koske lapsettomuutta?!). Metut kuulemma alkuun painoakin tiputtavat, mutta tärkein tekijä kai on se kropan saaminen tasapainoon... pitäis lukea ja tutkia niistä enempi ennen lääkärille menoa.
Kovasti sullekkin toivotan tahdonvoimaa ja tsemppiä :wave:

Rowan79 hyvä muistutus muuten tuo painontippumisjuttu.
Mulla on joskus menneisyydessä jossain yhteydessä ollut sokeri ylhäällä eikä asiaa sen kummemmin tutkittu, mutta esim. kilpirauhasarvoja on tutkittu muutamaan otteeseen väsymyksen takia, diabetes on sukurasite ja nyt lisäksi tuon pcon ja insuliiniresistanssin yhteys... niin ja tietysti tää painoasia, siinä oikeastaan syyt miksi epäilen jotain heittoa ainakin olevan.
Tuokin on niin totta, että on ruumiinrakenteestakin kiinni miten ylipaino näkyy :O Kun on tällanen vaahtosammutin (n.160cm), niin tuntuu että on yhtä leveä kuin pitkä jos tää meno jatkuu :p Vaatteita en ole edes ostellut viime aikoina, muutamat väljät tunikat vaan.... siinä joutuu niin konkreettisesti huomaamaan sen ettei samat koot enää mahdukkaan tai näyttävät typeriltä päällä. Sä olet kyllä tehnyt niin hienon pudotuksen jo, että ehkä saisit antaa itsellesi armoa hiukan? Tarkoitan, ihan varmasti näytät jo nyt hemaisevalta ja siihen kun lisätään sisäinen itseluottamuksen hehku, ei ole ihmekkään, että mies on myyty :whistle: ;) Tosin ei itsensä piiskaaminen vierasta mullekkaan, varsinkin kun on asettanut jonkin tavoitteen, ei voi olla täysin tyytyväinen ennen kuin se on saavutettu. Tsemppiä tälle tielle ja luotetaan siihen, että me molemmat ollaan syksyn hoidoissa sellaisissa mitoissa ettei lääkärit ole tuntea ;) ja mikä tärkeintä, ollaan kaikki henkisesti ja fyysisesti hyvinvoivempia!

Noista repsahduksista vielä, että vähentäisikö niitä se yksi herkku/lepopäivä viikossa? ja jos sitten kesällä sen jäätelön ostaa muulloinkin, niin lupaa itselleen tehdä jonkin esim. kävelylenkin siitä edestä?
Argh.... ei se auta ku ottaa itseä niskasta ja ravistella. Onneks kesä on kivaa pyöräilyaikaa ja koira pakottaa lenkille. Suurin haaste mulle ehkä nyt on toi herkkujen jättäminen yhteen karkkipäivään, koskapa tänään viimeks kauppareissulla ostin jäätelön vaikka ei pitäny :ashamed: Sitten mä kehtaan vielä perustella itselleni, etten vielä voi tehdä isoja muutoksia ennen kuin verikokeet otettu... törkeä olen :stick:
Olen mä jo sen verran tehnyt, että vähentänyt hiilareita ja sen mitä syönyt niitä, yrittänyt pääosin katsoa että ovat sitä parempaa laatua, lisännyt veden juontia ja liikuntaa.
 
TanZZZku, no sehän on vaan sitten positiivista, että oot tottunut liikkumaan eikä kynnys aloitukseen oo siis korkeella :). Tiedän kyllä, että on kauheen turhauttavaa, kun mieli tekis liikkua, mutta kun ei pysty... Mulle on treenistä tullu pakollinen päännollauskeino. Nytkin tänä keväänä, kun on ollu niin kauheen raskasta henkisesti (sattuneesta syystä..), parhaiten oon saanu pääni nollattua kunnon treenillä. Joo kyllä me naiset osataan olla kummallisia. Ainakin ittemme syyllistäminen on hallussa. Mikshän me ollaan tämmösiä? Mut hienoa, että sulla nyt hyvä mieli painonopudotuksen suhteen, asenne ratkaisee paljon! =) Noista repsahduksista oon samaa mieltä Nypyn kanssa. Niiltä välttyy, kun sallii itselleen esim. sen herkkupäivän viikossa. Tai joskus ostaa sen jäätelön ihan luvan kanssa ja antaa siis itselleen luvan nauttia siitä ilman syyllisyydentunteita. Miulla on aika hyvin toiminut se, etten tosiaan oikeestaan iteltäni oo kieltänyt mitään, vaan seuraan tuota kalorinkulutusta kokonaisuutena. Silloin tulee vähemmän niitä mielitekojakin. Ja sit se, että kun tekee mieli jotain hyvää, niin sitä ei oo pakko vetää kauheita määriä. Esim. suklaalevyn sijasta voi nautiskella suklaapatukasta. Tosin kyllä miulla joskus se levykin menee, mutta so what? Kun se ei oo jokaviikkoista.

Nyppy kiitos kauniista sanoista! :) Ja siehän olet jo tehnyt oikeesti tuntuvia muutoksia, kun oot vähentänyt hiilareita ja lisännyt vedenjuontia ja liikuntaa! Pointsit sulle! Ei pidä vähätellä jo aikaansaamiaan muutoksia vaan olla niistä ylpeä :D. Enkä mie usko, että se eilinen jätski on tuota tilannetta liikauttanu yhtään mihinkään. Miun pitäis hiilareita vähentää myös sekä lisätä tuota vedenjuontia. Jotenkin en muista juoda sitä vettä niin usein kuin pitäisi. Pitäis varmaan laittaa aamulla vesikannu jääkaappiin ja huolehtia, että se on joka päivä tyhjä iltaan mennessä.

Muuten, yksi asia, jonka uskon vaikuttaneen suotuisasti tämän kevään painonpudotukseeni on alkoholin poisjättäminen. Tammikuun jälkeen oon yhdet kännit juonut. Se oli maaliskuussa välikierron aikaan ex tempore ja seuraavana päivänä olo oli sen mukainen, kun ei ollu pariin kuukauteen tippaakaan ottanu :x. Eipä oo sen jälkeen tippaakaan taas menny. En oo koskaan kuppiin sylkeny, vaan kyllä miulle oluset ja punaviinit on aina maistuneet. En mikään suurkuluttaja kuitenkaan oo ollu, vaan lähinnä viikonloppuisin saunaolutta ja silloin tällöin sit vähän enempi. Ja alkoholissahan on ihan kamalan paljon kaloreita! Nyt kun tänä keväänä nuo melkein joka viikkoiset saunakaljakalorit on jääneet viikon saldosta pois, niin ehkäpä silläkin on ollu merkityksensä. Eikä noiden poisjättäminen oo tehny edes vaikeeta, jotenkin mulle on tullu päähän semmonen itsepäinen ajatus, etten halua kehooni nyt mitään ylimääräisiä myrkkyjä, kun haluaisin sinne pikkuisen alulle. Lisäksi oon vähän epäluuloinen ollu noiden hormonicocktailien ja alkoholin yhteisvaikutuksista, vaikkei kai niistä mitään pitäis tulla. Vapun ainakin oon ihan selvinpäin, kun tää inssin tuloskin on vielä epävarma. Tai no siis varmahan se on, kun 95% tod.näk. se ei onnistunut (eikä oo mitään oireitakaan), mutta haluun silti pelata varman päälle. Enkä todellakaan sano, että kaikkien pitäisi toimia näin. Ei pidä tuntea syyllisyyttä, jos ottaa välillä, mutta miulla tää on nyt vaan menny näin. Ja tosiaan alkoholijuomissa piilottelee aika paljon ns. tyhjiä kaloreita. Varmaan kesällä löysään vähän ja saatan ottaa sen saunakaljan välillä, ehkä jopa humalatkin (yhdet festarit edessä), mutta jos ei tee mieli, niin en aio kyllä juoda ainakaan vaan tavan vuoksi.
 
Piti tulla raportoimaan, että tänä aamuna vaaka näytti 74,8 kg! Eli -400g viime viikosta =)! Jotain piristystä muuten alakuloiselle mielelle. Käyttekö te muut miten usein vaa'alla? Mie punnitsen itseni yleensä joka aamu, kun olen käynyt aamupissalla ja ihan ilman vaatteita. Se kertoo kehon oman painon, kun ei ole vielä syönyt ja tullut muitakaan päivän mukanaan tuomia lasteja kehoon. Mulla menee niin, että joskus saattaa mennä useampikin viikko, että paino ei liikahda vaikka mitä tekis, mutta sit saattaa viikossa tai parissa tipahtaa parikin kiloa kerralla. Eli ei se ihan niin mee, että tasaseen tahtiin puoli kiloa viikossa. Tällä hetkellä mulla on kalorivaje asetettuna n. -450 kcal/vrk, sillä pitäisi päästä tuohon miun tavoitteeseen eli 31.8. mennessä 67 kg. Kyllä tosiaan jännittää, että mahtaako onnistua kesän herkkujen keskellä :p

Ja kun herkkuihin päästiin, niin mie aion kyllä tänään paistaa vappumunkkeja. Siitä en nipistä! :D Oikein mukavaa vappua kaikille upeille ja ihanille naisille täällä!
 
Rowan79 vesikannujuttu voi toimiakkin. Vesihän on tärkeää ja lisäks vie nälän tunnetta, mut olen miettinyt, että miksihän sitä esim. ivfn aikaan pitää juoda niin tuhottomasti? vähintään 2,5l/pv muistaakseni. Miten se oikein vaikuttaa munasolujen tuotantoon, että erikseen painottavat tuota polilla... pitäis kysyä kun yhteydessä sinne.
Onnea painonpudotuksesta, sulla on rautainen tahto =)
Mä olen välttänyt vaakaa viimeaikoina ja ajattelin sille astahtaa seuraavan kerran vasta, kun tunnen oloni vähän kevyemmäksi.
Mutta on me vappumunkit ansaittu kaikesta huolimatta... aion ainakin syödä ;) Ei jotenkin tuo sana "vaaka" ja "munkki" vaan sovi peräkkäisiin lauseisiin yhtään :D

Hauskaa vappua kaikille =)
 
Nyppy minun käsittääkseni tuolla veden juomisella pyritään vähentämään hyperin riskiä, eli se kai jotenkin estäis nesteen kertymistä munasarjoihin sen punktion jälkeen. Korjatkaa joku, jos oon väärässä, mutta noin mie oon tuon käsittänyt.

Mulla on kamalan turvonnut olo! Oon syöny munkkeja ja grillattuja ribsejä ja kanaa ja salaattia ja maissia ja sit tänään nakkeja ja perunasalaattia ja torilta ostin lakuja ja mies lähti just hakemaan pizzoja :O. Mie oon varmaan nyt kahden päivän aikana syöny saman kalorimäärän kuin alkuviikosta yhteensä :D. En tiiä millon uskallan astua vaa'alle. Tänä aamuna en uskalatnut sitä tehdä enkä varmasti huomennakaan. Mutta kiva vappu on ollut eikä tietookaan krapulasta, mikä on aika jees! Mites teidän muiden vappu on mennyt?

Mut pizzat tuli! Heh tämä ei ollu mitenkään kesäremonttiin sopiva postaus, mutta kiristellään vyötä sit ens viikolla vähän enemmän!
 
Hei!
Täällä mennyt viikonloppu rissun päällä.

Ruokailut pysyneet suht kurissa, mutta kahvilla tullut sitten aina otettua pullaa tai munkkia tai mitä nyt on tarjolla sattunut olemaan. Grillattuakin tuli, mutta possua ja yksi makkara kera salaatin eli kevyemmin sitäkin sitten.

Huomenna aloitan Go Fat Go - haasteen ainakin kahdeksi viikkoa. Olin tuossa alkuvuodesta mukana myös ja silloin neljässä viikossa putosi 6kg painosta. Tosin nyt se on tullut jo takaisin. Jos nyt paremmalla onnella :) Tulen huomisaamuna ilmoittamaan punnitustuloksen, katsotaan mitä vaaka näyttää viikonlopun jäljiltä..

Veden juonnista. Itse juon vähintään 3l päivässä vettä.
Täytän edellisenä iltana kaksi 1½ litran pulloa vedelle ja seuraavana päivänä ne siis tulee tuhota. Näin olen saanut opetettua itseäni veden juontiin..
 
Rowan ja pitsat :LOL: ihana. Saa sitä välillä herkutella, koska mitä siitä jatkuavasta kituuttamisestakaan tulee lopulta. Huomenna taas päivä ja viikko uus. Kiitos vesi-infosta :wave:

Arcatha vau, en mä ihan noin paljoa juo vettä... pitää varmaan itsekkin kokeilla tuota kikkaa, et pullossa jääkaappiin. Joskus tein niin, mut se jäi, yllätys yllätys :p Tsemppiä sulle alkavaan haasteeseen =)

Mä vedin vapun alkoholitonta linjaa.... ja aika vähäruokaistakin. Kyllä mä silti jotai epäterveellistä söin, kun ei oikein muutakaan saanu syötyä. Mulla nääs on päällä sellanen kumma (väli)vuotoepisodi, niin pitää nyt ottaa rauhassa ja katsoa mitä tapahtuu. Vettä olen tänään juonut paljon, syönyt yhden nakin ja sipsejä(!).... ei todellakaan mitään terveellistä.
Huomenna uus viikko ja uudet kujeet. Onneks jääkaappi on liki tyhjä, niin saa huomenna täyttää sen kaikella terveellisellä =)
 
Wau, Arcatha, hieno tulos! :flower: Mitä siinä Go Fat Go -hommassa tapahtuu? Oon mie siitä kuullut, mutta en ole tarkemmin perehtynyt. Tsemppii siihen ja olis kiva jos jakaisit täällä vaiheita mitä milloinkin tapahtuu. ja tuleeko tulosta :)

Nyppy kyllä siun vappuruokailut on kuitenkin aika paljon terveellisemmät kuin mulla :D Alkoholitonta linjaa minäkin pidin, onneksi sentään edes sen!

Tänä aamuna menin salille 2 viikon tauon jälkeen ja vielä oli kauhee turvotuskin päällä. Normistikin lämmittelen 20 minuuttia cross trainerilla intervallina ennen varsinaista salitreeniä ja yleensä se kulkee ihan kivasti. Nyt oli tuskaa joka minuutti. Mutta päätin, että en luovuta, en! Oikein tunsin, miten oli kroppa niin tukossa, hiilariähkyä se taisi olla. Onneks alkoi helpottaa salitreenin aikana kun taisi lähteä kuonat liikkeelle. Huomenna vuorossa aerobinen treeni, toivottavasti kulkee jo vähän paremmin.

Onko teillä jotain tiettyä liikuntalajia, josta erityisesti tykkäätte? Tai jotain, joka kiinnostaisi ja haluaisitte kokeilla?
 
Rowan79 mä kävin ennen enemmän salilla, mut nyt yritän panostaa enempi "kestävyyteen ja joustavuuteen". Tykkään kesäisin pyöräillä ja yleensäkkin kaikesta missä voi olla/on mukana musiikkia, siitä saa voimaa ja jaksamista liikkumiseen. Olis kiva osata uida paremmin, vois harrastaa sitä ihan liikunta mielessä, eikä vaan lillua altaassa ryppyseks :D Ja joskus olis kiva kokeilla kiipeilyseinää..
Kaiken kaikkiaan mun liikkumissaldo on kuitenkin sellanen, et lisätä pitää jos meinaa tuloksia saada...
Sä olet salillakin sitten ollut sinnikäs itsesi =) Huomenna varmasti jo helpottaa, tais kroppa vaan ihmetellä et miten se loma loppukin jo. Hattua nostan sun uskomattomalle tsempille =)
 
Nyppy, mulla on aina salilla omat musat mukana ipodissa. En oikein tykkää pintapopista, mitä siellä aina radiosta kuuluu, saan paremmat treenitehot kun on mielimusiikit korvilla :). Ohjatuilla tunneilla pitää tietty tyytyä siihen, mitä siellä kuuluu, mutta on se muutenkin erilainen treeni kuin itsekseen harjoittelu. Minustakin pyöräily on mukavaa ja kesäaikaan pyöräilenkin aika paljon. Meiltä on kaupungin keskustaan matkaa n. 6 km ja kesäisin sään salliessa kuljen sinne aina pyörällä. Nyt kun en oo töissä, saa nähdä väheneekö pyöräily, ellei sit kesäksi vielä tule sijaisuutta. Miun sali on myös keskustassa ja siellä tulee käytyä tietty sit useammankin kerran viikossa pyörällä. Pitäisi se pyörä viedä keväthuoltoon. Kävin salin zumbatunneilla loppuvuodesta muutaman kerran ja se oli kivaa! Harmi vaan, ku se ei oikein sovi minun polvelle, kun siinä on aika nopeessa tempossa liikkeitä, joissa polvinivel kiertyy, niin ei tehny kauheen hyvää. Mie harrastin ratsastusta joskus nuorena ja sitä ois kiva kokeilla uudestaan pitkän tauon jälkeen!

Järkytys oli tänä aamuna melkoinen, kun vaaka näytti 75,7 kg : /. Eli 900 g enemmän kuin lauantaiaamuna! Eihän se silti yllätys ollu, vieläkin on turvotuksia viikonlopun syömingeistä. Plus tätiaika tulollaan, silloin miulla yleensä aina paino vähän nousee. Eilen mulla oli reilu 1000 kcal vaje, kun ei oikein tehnyt mieli syödä... Onneks salilla kulki tänään edes paremmin kuin eilen, tein pelkän aerobisen treenin, että lähtis kunnolla turvotukset liikkeelle. EIlisillasta lähtien on ollu kovaa päänsärkyä ja aamullakin piti napata 1 g Panadol ennenkuin pääsin salille lähtemään. Oisko siitä vedenjuonnin puutteesta? Kun nyt kuitenkin hikoillukin. Yritin kyllä illalla tankata, mutta ei se auttanut. Nyt laitankin kannulisen vettä jääkaappiin ja yritän juoda sen tyhjäksi iltaan mennessä.
 
Rowan, päänsärky voi hyvinkin johtua veden juonnista tai sen vähäisyydestä. En muista oletko kirjoittanut, mutta syötkö mitään vitamiineja? Runsas hikoilu ja veden juonnin lisääminenhän poistaa elimistöstä vitamiineja, hivenaineita yms eli pitäisi muistaa napata aamusella vitamiineja. Itse otan aamulla multitabsin pillerin jossa on mukana myös omegat ja illalla otan lisäksi magnesiumia, olen huomannut magnesiumin nukuttavan paremmin ja lihaksetkin tykkää :)


) . ( Eli Go Fat Go:han löytyy fitfarmin sivuilta.

Go Fat Go:ssa on nyt kahden viikon haasta (ennen neljä viikkoa).
Tälle ajalle saadaan tarkat ohjeet ruokavaliosta ja annetaan myös liikuntaohjelmat jos niitä haluaa käyttää. On kotonatreenaajille omat ohjeet ja sitten salilla treenaaville. Kahden viikon ohjelma on siis ilmainen!

Itselläni oli lähes kilon tippunut aloituksesta eli eilisestä 96,7kg nyt siis. Nestettähän se kaikki vaan on kun lähtevät kiertämään, ja hidastuu tuo putoaminen loppuun päin mennessä.

Aamupalalle kuuluu mm. kaurapuuroa ja raejuustoa. Lounaalla kasviksia ja jotain kevyttä lihaa/kalaa. Lounaalla esim rahkaa tai tietty proteiinipatukka. Päivällisellä sama kaava kuin lounaalla, mutta lisäksi saa ottaa pastaa, perunaa ja olikohan riisiä, en muista.. Iltapalalla sitten rahkaa.

Määriä enkä tarkkoja ruoka-aineita nyt tähän laita koska ne löytyvät foorumilta jos joku tahtoo mukaan. Sen vaan sanon, että nälässä ei tarvitse olla. Ateriaväli on korkeintaan neljä tuntia ja vettä tulee juoda päivittäin 3-4l. Juuri lounaan syöneenä voin sanoa, että ähky tuli :x

Eli ideanahan siis on vetää hiilarit hyvinkin vähäiseen määrään ja lisätä proteiinin saantia reilusti. Rasva myös minimiin. Eli lähtee se rasva palamaan :) Jännittävintä koko hommassa on se mitä sitten haasteen jälkeen, kuinka saa painon pysymään siellä mihinkä sen on saanut pudotettua koska hiilarihaasteet tulevat vastaan joka puolella.

Itse koetan pysytellä ruokavaliolla sen nelisen viikkoa, en täysin orjallisesti ehkä kuitenkaan pysy tuossa kuten esim tänään olemme välipala-aikaan menossa kahville kummipoikani luokse ja siellä varmaan tulee kahvin kanssa jotain syötyä. Se korvaa välipalani. Ja huomenna on polven tähystys edessä joten aamupala, lounas jää väliin. Tähystyksen jälkeen saa pientä välipalaa sämpylän, hedelmen ja mehun muodossa.

Eilen illalla kävimme mieheni kanssa pyöräilemässä, matkalle tuli mittaa lähes 8,5km. Matkaan meni tuossa hirveässä tuulessa, pääsääntöisesti vastatuulessa puolituntia.

Mutta nyt täytyy jatkaa :) Huominen tähystys meinaa kovasti jännittää..
 
Viimeksi muokattu:
Alkoi kiinnostaan toi Go Fat Go, musta kuulostaa kaikki tuollaset hyvälle, missä ei tarvi nälkää nähdä :D Kiitos Arcatha vinkistä. Harmittaa vaan, kun en vielä uskalla aloittaa... pitää kattoo ne verikokeet ensin, vielä reilu viikko niihin.

Mulla on kaverit kehunu tuota zumbaa, mut ei vielä ole tullut ite kokeiltua. Sulla Rowan tulee kivasti hyötyliikuntaa kaupungilla kulkemisesta. Mulla koiruus pakottattaa lenkille joka päivä, sekin on hyvä, vaikka ei räntäsateella kauheasti houkuttelekkaan lähteä :p
Kaupasta haen pienemmät ostokset pyörällä, mut matkaa lähikaupaan tulee vaan parisen kilometriä.
Onko päänsärky hellittänyt? Toivottavasti vesi ja lääke on auttanut.

Tsemppiä Arcathalle tähystykseen ja Rowan79lle testaukseen :)
 

Yhteistyössä