Kevyttä naposteltavaa (suklaan, karkkien, sipsien korvikkeeksi), vinkkejä kiitos!

Oisko kellään hyviä vinkkejä sokerihiirelle? Tuntuu, että koko ajan olen kaapilla hakemassa jotain hyvää. Kaipaisin siis jotain korvikkeeksi, kun en osaa kuiteskaa syömättä olla pitkiä aikoja. Ja mielellään helppotekoista, monesti sitä ei muka jaksa alkaa mitään appelsiinia kuoriin, vaan nopeasti taittaa suklaalevystä palasen :D

Onko kukaan keksinyt mitään kivaa ja kevyttä naposteluherkkua? Ja ylipäätänsä miten saada makeanhimo kuriin...?
 
Voisiko napsimishimo olla Janoa?? Usein jopa nälkä on janoa, jos pitää jatkuvasti jotain napostella. Säännöllinen ruokailurytmi ja 2-4tunnin välein jotain syöminen on joidenkin mielestä terveellistä - toisaalta hampaiden vuoksi kannattaa syödä vain 4krt päivässä. Säännöllisellä ruokailurytmillä himon napostella pitäisi pysyä poissa, jos vatsa on täynnä. Onko syynä tarve saada energiaa vai tukahduttaa jokin tunne?

Mandariinit on vähän nopeampi kuoria, kuin appelsiinit. Toisaalta appelsiineja voi kuoria (tai leikata kuoret pois puukolla, jolloin niistä lähtee helposti kaikki ne "valkoiset" osat irti) ns. varastoon. Viinirypäleet. Hedelmien kanssa pitää kuitenkin olla varovainen sen sokerin vuoksi. Ne säilyy jääkaapissa kolme päivää, että sitten ne on nopea napsia siitä.

Smootiet on hyviä välipaloja, lisää niihin vaikka kauraleseitä.

Kirsikka tomaatit. Jos sitä kärsivällisyyttä joskus löytyy suikaloi paprikaa, kurkkua (nopea), porkkanaa ja tee dippi. Kukkakaalia. Kiwejä. Omenat, pese ne, niitä ei tarvitse kuoria ja ne on nopeita napostella. Paloiteltuna saat jääkaappiin kulhollisen yhtä nopeaa välipalaa, kuin suklalevystä taitettavan viipaleen.

Jos tarttee herkutella. Vaihda suklaa johonkin ihan tummaan, niin huomaat, että ei tuu niin montaa kertaa napostelu mieleen, sitä ei voi syödä kovinkaan montaa palaa, ellei ihan hulluna siihen ole. Popparit (vähärasvaisena).

On ihmisiä, jotka jättää sokerin kokonaan pois, helpottaa kuulemma lopullisesti ylimääräisistä herkuista eroon pääsyä. Toiset kokee hyväksi syödä jokapäivä esim. Jim patukan.

Napostelua kannattaa välttää, siinä tulee huomaamatta hurjasti kaloreita, joita ei juurikaan syömiseksi kuvittele. Mutta herkkuja ei ehdottomasti kannata napsia. Jos haluat syödä suklaata varaa sille aikaa. (Sama aika kuluu appelsiinin kuorintaan). Istu pöydän ääreen ja syö herkku hitaasti. Älä lue tai katso tv:tä, vaan keskity nauttimaan herkusta. Jos sinulla ei tätä aikaa ole, jätä herkku odottamaan parempaa aikaa.

http://www.netikka.net/kristiina.raden/Kun%20makea%20himottaa.htm
http://www.verkkoklinikka.fi/?page=5520130&id=4597353
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/040906154425PN?OpenDocument
http://www.sydan.fi/uusin_lehti/artikkelit/kirja_arviot/kirja_arviot_listassa/fi_FI/makeannalka/

Tuossa muutamia linkkejä - joita en tosin ole lukenut, mutta googletin ne nopeasti.

Ja vielä loppuun, minulla itselläni ei ole ollut koskaan ongelmaa makean kanssa.. Taannoin tuli syötyä tuo yksi Jim päivässä. Mutta se jäi pois puolisen vuotta sitten. Nyt huomasin, että en ollut koskenutkaan dumle patukkaan, jota olin himoinnut kolme päivää. Ja sen ostettuani se oli kaapissa kaksi päivää, mikä on miltein mahdoton ajatus. Oma ongelma joskus kohdistui sipseihin. Ja suolaisten (samalla myös rasvaisen) herkkujen riippuvaisuus on vaarallisempaa kuin makean. Tuskin tieto lohduttaa, mutta jokatapauksessa mainitsen sen tässä, koska minulle se oli taannoin pieni yllätys, kun siitä muutamia vuosia sitten kuulin. (Itse en koskaan ajatellut, että suolainen on myös rasvaista. Siis tiesin sen, mutten kiinnittänyt siihen huomiota, koska puhuttiin aina joko makeista tai suolaisista herkuista).

Toivottavasti kirjoitukseni ei ollut kovin tylyä. Sellaiseksi en sitä todellakaan tarkoittanut. Itse tunnesyöjänä reagoin voimakkaasti naposteluun (tai ahmintaan), koska tiedän mitä se on ja miten se pidemmän päälle vaikuttaa vartaloon, painoon ja jopa itsetuntoon. Toivottavasti saat napostelun hallintaan tai jotenkin löydät vaihtoehtoista naposteltavaa terveellisistä aineksista. Tosin ymmärrän hyvin, ettei kukkakaali ole lainkaan houkuttelee, jos vaihtoehtona on esim. fazerin sininen. Mutta voimia sulle makenhimon hillitsemiseen ja hallitsemiseen.
 
Tuli tuosta Activia mainoksesta mieleen..
"..syötäväthän ovat vähän tämmöisiä, tulee raskas olo ja turvottaa.."
"..me alettiin syömään activiaa säännöllisesti.."
Tuossa juuri tuo - "hoidetaan" oireita, eikä itse "tautia".
Eli raskaan ja rasvaisen ruuan aiheuttamia oireita hoidetaan sitten jollain toisella tuotteella, välittämättä muuttaa tapoja tai ruokailutottumuksia.

Eli tähän aloitukseen:
"Kaipaisin siis jotain korvikkeeksi, kun en osaa kuiteskaa syömättä olla pitkiä aikoja. Ja mielellään helppotekoista.."

Oikotietä ei taida löytyä ja korvaavia tuotteita. Kannattaisi luultavasti lopettaa se napostelu tai saada se aisoihin kahden pääruuan lisäksi kolmella välipalla.

Laitan tuohon muutamassa osassa lukemani artikkelin painonvartija lehdestä 02/2008.

50min tuon kirjoittamisessa meni, toivottavasti siitä jollekin on jotain apua tai ainakin miettimisen aihetta.
 
Aina Kielletty?
Liikaa energiaa, uhka hampaille ja syyllinen olo. Napostelu on yleinen kansanvaiva. Voiko siitä oikeastaan sanoa mitään hyvää? Ottaisiko vielä yhden kourallisen? Täytyyhän stiä illalla jotain pikkunaposteltavaa saada. Jäikö työpaikan pöytälaatikkoon vielä muutama suklaapalanen? Käsi käy huomaamatta, suu mussuttaa muistamatta. Elokuva ei maistu miltään ilman perinteistä popkorniannosta, eikä illan lempisarjoja voi katsella harppomatta jääkaapin ja sohvan väliä. Päivän energiamäärät kertyvät huomaamatta, hampaisiin tulee reikiä ja aina tekee mieli herkkuja. Syyllinen: napostelu.

Se huono tapa.
Monille meistä napostelu on osa jokapäiväistä elämää. Jos aamupala jää väliin, maistuvat työpaikan kahvikeksit sitäkin paremmalle. Tylsää työpäivää piristää kummasti suklaapatukka. Nälkäisenä keittiössä saattaa helposti napsia puolet päivällisaineksista, ennen kuin ne ehtivät kattilaan. Illalla sipsipussia on lähes mahdoton vastustaa. "Napostelu on tapa. Sitä tehdään ajankuluksi, seuran vuoksi tai ihan vain mielihyvän takia", toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Sertti. "Kun kotona kaapissa tai työpöydän vetolaatikko on jotain hyvää ja herkullista, tekee mieli nauttia siitä. Väsyneenä ja stressaantuneena haluaa hemmotella itseään". No entäs sitten? Mitä pahaa pienessä napostelussa voi olla? Riippuu siitä, mitä napostelulla tarkoitetaan. Usein se on hallitsematonta, ennalta suunnittelematonta syömistä. Napostelija ei hae ruoasta vastausta nälkään tai päivän ravintoarvoihin.
Hän etsii useimmiten mielihyvää tai yksinkertaisesti käsille tekemistä.

teksti: Minttu Poutanen
 
Aina pitäisi saada ruokaa.
Elämme napostelukulttuurissa. Mainokset pommittavat meitä jatkuvasti uusimmilla herkkutuotteilla. Kauppojen hyllyt pursuavat erilaisia napostelutuotteita, jotka ovat huomattavasti helpommin käden ulottuvilla kuin terveellinen ruoka. Napostelukulttuurissa ruokaa ei syödä nälkään vaan nautintoon. Ja mikäs siinä. Mutta napostellessa ruoka voi helposti saada yliotteen. Pieni herkuttelu kerran viikossa ei ole pahitteeksi, mutta napostelukulttuurissa herkut ovat aina sallittuja. Ja jos ruoka on alati läsnä, ei ihme, että sitä tekee myös mieli syödä. "Jo pelkästään ruoan näkeminen saa ihmisen aivot reagoimaan tavalla, joka tuottaa mielihyvää", toteaa Sertti. Napostelukulttuurissa runsaudestakaan ei ole pulaa, ja ihmisen mieli on varsin yksinkertainen: mitä erilaisempia makuvaihtoehtoja on tarjolla, sitä enemmän niitä myös tulee syötyä. "Jos tarjolla on paljon maultaan, rakenteeltaan ja ulkonäöltään erilaisia syötäviä, niitä myös syödään enemmän".

Jälleen kerran: Säännölliset ateriat.
Naposteluruokien maailmaan on helppo kadottaa itsensä. Harvemmin napostelun asemaa omassa arjessa tulee edes kyseenalaistettua. Se kummastuttaa Serttiä. Hänen mielestään syöminen olisi hyvä erottaa muusta tekemisestä. Kaupasta ei kannattaisi kantaa kotiin sellaisia herkkuja, joita ei voi vastustaa. Erityisen ongelmallista on se, että naposteluun tarkoitetut herkut ovat yleensä kaikkea muuta kuin terveellisiä. Tarjolla on paljon runsasenergisiä mutta vähän ravintoaineita sisältäviä ruokia. Sertti muistuttaa, että ei-ravitsevia, energiapitoisista elintarvikkeista ei ole elimistölle hyötyä. "Jos elimistön energiantarve tyydytetään ravinneköyhällä ruoalla, ravitsemustila heikkenee. Ja lopulta vastustuskyky ja terveys huononevat". Herkuista on helppo tulla riippuvaiseksi, ainakin psyykkisesti. Hyvältä maistuva sokeripitoiset tuotteet nostavat verensokeria nopeasti. Herkuilla voi siis buustata itsensä hetkelliseen hyvään oloon. Napostelulla voi helposti huijata itseään. Kun herkkuja syö vähitellen jonkin muun tekemisen ohessa, jää niiden merkitys huomaamatta. Tuntuu siltä, ettei oikeastaan ole syönyt mitään. Jatkuva napostelu häiritsee elimistön kylläisyyden ja nälän säätelyä. Sertin mukaan napostelun sijaan kannattaa vaalia säännöllisiä ateria-aikoja ja kunnollisia aterioita. Aamupalan, lounaan ja päivällisen lisäksi päivään kuuluu kaksi tai kolme terveellistä välipalaa. Tasapainoiset ateriat pitävät verensokerin tasaisena. Silloin mieli pysyy virkeänä ja houkutus sortua naposteluun pienenee.

teksti: Minttu Poutanen
 
Hammaslääkärin painajainen
Erityisen haitallista napostelu on juuri hampaille. Syödessä ruoan sokerit muodostavat yhdessä suun bakteerien kanssa happoa, joka liuottaa hampaan pintaa ja edesauttaa reikiintymistä. Kun ruokailun jälkeen pidetään tauko, korjaavat sylen mineraalit hampaan pinnalla olevan kiilteen takaisin. "Napostellessa hampaat ovat jatkuvan happohyökkäyksen kohteena. Silloin sylki ei pääse kovettamaan hampaan pintaa", toteaa Suomen Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen.
Neljästä kuuteen ateriakertaa vuorokaudessa on sopiva rytmi hampaiden terveydelle. Taukoa syömiskertojen välissä tulisi olla noin kaksi tuntia. Haitallisinta hampaille on sokeri, mutta myös sokerittomat, sitruuna- tai omenahappoa sisältävät juomat vaurioittavat hampaita. "Happoa sisältävät sokerittomat niin sanotut kevyt juomat aiheuttavat hampaiden eroosiota eli hammasaineen katoamista. Se usein unohdetaan ja eletään siinä uskossa, että sokerittomissa juomista ei ole haittaa hampaille. Paras janojuoma on yhä vesi, ja kahvikin ilman sokeria käy", Keskinen selittää. Makeat herkut olisi hyvä syödä heti aterian päätteeksi. Silloin syljen eritys on muutenkin lisääntynyt. Pureskelua vaativa kuitupitoinen ravinto, joka sisältää kalsiumia ja fosfaattia, pitää hampaat terveinä. Kunhan vielä muistetaan säännöllinen suun puhdistus ja fluorin käyttö. Aterian päätteeksi voi ottaa ksylitolia purukumina tai pastillina.

Onko mikään sallittua?
Hampaisiin reikiä, liikaa energiaa, riippuvuutta. Onko sallittua napostelua olemassakaan? Riippuu jälleen siitä, mitä napostelulla tarkoitetaan. Terveellinen, ravitsevista ainesosista koostuva välipala kuuluu tasapainoiseen ruokailuun, usein se on välttämätön osa päivää. "Normaaliin ateriarytmiin kuuluu noin kaksi tai kolme välipalaa. Energiantarve riippuu kulutuksesta. Urheilijat tarvitsevat yleensä enemmän energiaa kuin vähemmän kuluttavat", Päivi Sertti toteaa. Jääkaapin ja sohvan välillä hyppimisen sijaan kannattaa heti alkuun tehdä itselleen rehellinen välipala. Kuitupitoiset hiilihydraatit, joita löytyy viljatuotteista ja kasviksista, pitävät nälkää paremmin kuin niin sanotut nopeat hiilihydraatit, joita on esimerkiksi makeisissa. Kun napostelunhimo iskee, kannattaa suunnata kaupan vihanneshyllylle. Suomalaiset eivät syö tarpeeksi tuoreita kasviksia. Puolen kilon päivittäisannoksen saa helposti täyteen, jos napostelukulhoon laittaa porkkanaa tai kukkakaalia. Karkkipussin sijaan voi leffailtaan valmistautua hedelmälautasella.

teksti: Minttu Poutanen
 
Varo liian isoja kulhoja.
Tutkimusten mukaan suomalaiset napostelevat itsensä kohti huonompaa terveyttä. Ruoan suuren tarjonnan lisäksi napostelukulttuuriin vaikuttavat isot annoskoot. Kotonakin esillepanoon kannattaisi kiinnittää huomiota. "Isommista lautasista ja kulhoista syödään automaattisesti enemmän. Siksi kasvikset kannattaa asettaa suurelle tarjoiluvadille ja piilorasvaa sisältävät sipsit tai kuorrutetut pähkinät pieniin kulhoihin. Jos yhdessä tarjoilu astiassa on erivärisiä karkkeja, niitä otetaan enemmän, koska värivaihtoehtoja on runsaammin", Sertti selittää. Karkkimaahan eksyneen kannattaa siis etsiä pakotietä hedelmistä, vihanneksista ja vähärasvaisista dipeistä. Popkorni sisältää vähemmän rasvaa kuin monet muut naposteluruoat. Pureskelu puolestaan lisää kylläisyyden tunnetta. Hampaiden suhteen on oltava armottomampi. Parasta olisi syödä naposteluherkut kerralla. "Vaikka asiaa ei heti tulisi ajatelleeksi, suurin osa elintarvikkeista sisältää sokeria jossakin muodossa", Helinä Keskinen muistuttaa. Tuoretta kurkkua voi syödä hyvällä omallatunnolla, sillä se ei aiheuta happohyökkäystä. Kovat, kypsytetyt juustot ja pähkinät neutralisoivat suun happoa. Keskinen kuitenkin muistuttaa, että kokonaisuus ratkaisee. Samaa mieltä on Päivi Sertti. Asiantuntijoiden on vaikea nähdä herkkujen jatkuvassa napostelussa mitään hyvää. "Miksi yleensä syödä jatkuvasti?" Keskinen kysyy. "Eihän se pidemmän päälle ole hauskaa, jos elämä pyörii syömisen ympärillä. Kannattaa löytää muuta mielekästä tekemistä", Sertti kuittaa.

teksti: Minttu Poutanen
 
Nälkä, se ihana tekosyy.
Vatsa kurnii, heikottaa ja ärsyttää. Nälkä on elimistön tapa kertoa, että se tarvitsee energiaa. "Näläntuntemukseen liittyy moni fyysisiä tuntemuksia, esimerkiksi mahalaukun kurinaa, heikotusta ja väsymystä", toteaa erikoistutkija Leila Karhunen Kuopion yliopiston Kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Fysiologisena ilmiönä nälkä kertoo energian tarpeesi, mutta nälän tunne voi olla myös opittua. "Energiantarpeesta johtuvan nälän tyydyttämiseen kelpaa periaatteessa melkein mikä tahansa ruoka. Opittu nälkä kohdistuu sen sijaan enemmän tiettyihin ruokiin tai ruoan ominaisuuksiin, esimerkiksi makuun", Karhunen tarkentaa. Nälän tunnetta voi siis kokea ilman fysiologista energian tarvetta. "Kun alun perin fysiologinen energiantarve yhdistyy syömiseen tietyssä tilanteessa, esimerkiksi suklaapatukka kioskista kotiinpaluumatkalla, seuraa positiivinen oppimiskokemus. Jos tapahtuma toistuu useita kertoja peräkkäin, saattaa jo pelkkä kioskin näkeminen herättää nälän tunteen", Karhunen selittää. Nälän tunne voi kuitenkin tuntua aidolta. Nälän kokeminen ja ruoan haluaminen voi liittyä myös tunnetiloihin. "Opittu nälkä on subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat ruoan aistittavat ominaisuudet tai esimerkiksi aikaisemmat kokemukset mieliteon kohteena olevasta ruoasta. On esimerkiksi totuttu syömään tietyssä tunne tilassa", tiivistää Karhunen. Ruokahalun lisääntyminen on luonnollinen reaktio silloin, kun näemme herkullista ruokaa tai muuten aistimme siitä kertovia viestejä. Koska syöminen on elintärkeää, ihmisessä on lukuisia mekanismeja, jotka pyrkivät turvaamaan riittävän energian ja ravintoaineiden saannin. "Herkullisen ruoan aistimisen seurauksena aivojen aktiivisuudessa tapahtuu muutoksia syömisen säätelyyn liittyvillä alueilla. Vaikka tämä ominaisuus on tärkeä riittävän energiansaannin turvaamiseksi, se vaikeuttaa syömisen hallintaa - nykyäänhän ruokaa on saatavilla ja nähtävillä lähes aina", Karhunen selittää. Nälän tunne voi häiriintyä, kuten syömishäiriöiden kohdalla. Mutta lievempikin häiriintyminen on mahdollista silloin, kun syöminen on epäsäännöllistä tai jatkuvaa. "Kun nälkä ei ole enää vinkki syömisen aloittamiselle, eikä vastaavasti kylläisyyden tunne vinkki syömisen lopettamiselle, syömistä ja nälän kokemista alkavat säädellä muut kuin energiantarpeeseen liittyvät tekijät".

teksti: Minttu Poutanen
 
Kiitos sinulle Malina! Todellakin oli apua noista sinun vinkeistä ja kopiomistasi artikkeleista. Täällä nyt koitetaan saada napostelu kuriin... Vielä on takapakkiakin tullut, mutta jospa se tästä. Tosiaan tuo napostelu pitkin päivää -tapa täytyy saada pois. Tää mun syöminen tuppaa olemaan niin tunnepohjaista, täytyis itse aina huomata, että miksi oikein syön. Keksiä jotain muuta lohdutusta.

Kiitos vielä kerran! :flower: Luen nuo jutut vielä uudestaan ajatuksen kanssa...
 
Huh, meinaan eilen illalla tuli olo, että oonkohan sanonut liian tylysti täällä asioita. Tarkoitukseni on yleensä hyvä, mutta keinot voi olla huonot. :ashamed: Sanon asiat joskus liian suoraviivaisesti ja itellenikin jää olo, että "helppo se on sanoa". Yritän kuitenkin vain auttaa ja jakaa tietoa. Sehän on sitten eriasia miten sitä tietoa osaa soveltaa käytäntöön - sitä minä itse vasta opettelen.

Se pitää vaan itsekin joka suupalalla (napostelukerralla) kysyä itseltään "miksi syön" ja "onko minulla nälkä" tai "mitä tunnen juuri nyt".
 
Yksi kevyt naposteltava on yksinkertaisesti purkka.
Naposteluunhan voi liittyä vain se, että se on tapa ja hampaat vaatii töitä. :kieh: Joten purkkaa kannattaa kokeilla, sen päätteeksi ei välttämättä tule heti mieleenkään, että jotain pitäisi kaapista raapaista mukaansa.

Tsemppiä riinastiina uskon, että se helpottaa pikkuhiljaa. Ja muistathan, ettei se käy ydessä yössä tai kuukaudessa. Ja koska se on pysyvä muutos, se vaatii aikaa ja vähän kärsivällisyyttä. Mutta älä tee siitä itsellesi "kieltoa", vaan kuten jo tekstistäsi luin oot ymmärtänyt sen, mitä monet vielä hakee: olet löytänyt ongelmakohdan, ja nyt se on helpompi ratkaista. :flower:

On ne ongelmat minullakin. Kuten säännöllisen ruokailurytmin löytäminen.
 
Olen tuossa neitstä ja skannaamalla lehdistä kerännyt aineistoa isälleni, joka on aloittanut elämäntaparemontin :heart: ja yritän hänen tukenaan olla.

Niin sattui tällainen lause silmään, joten mun oli ihan pakko tulla laittamaan se tänne. Koska siinä on "itua".

Jos napostelee pitkin päivää kaikkea pientä, niin vatsa oppii siihen, ettei koskaan tule kylläisesi, vaan koko ajan tekisi mieli syödä "jotain pientä".
lähde: tuuli.net
 
Joskus jos syö sitä namia ihan "sallitusti" (vaikka kerran viikossa), niin voi ja kannattaa syödä mahd. mukaan kuitenkin aina sokeritonta karkkia (esim.Sokeriton.fi) Tämän ei ole tarkoitus yhtään sotia tosi hyviä Malinan neuvoja vastaan vaan olla vaan vaihtoehto sille karkin todella turhalle sokerille. Ihan tosi juttu on lisäksi se, että hampaisiin ei tule reikiä sokerittomasta karkista! Siis vaikka sokeriton suklaa, toffee ym on ihan yhtä makeaa kuin sokerista valmistettu, ei se aiheuta sellaista haittaa kuin sokeri hampaille. Itse tilaan aina sokeritonta namia pienen satsin kerralla, enkä sitten osta kaupasta mitään muuta karkkia. Toimii itsellä ainakin tosi hienosti.
 
Oletko testannut Atkins-patukoita? Itse olen tilannut maahantuojalta(sama paikka mistä Lillbabs puhuu eli Sokeriton.fi) toimii hyvin sekä herkkuna, että välipalana (joskus)! Sis. paljon protskua joten pitää nälkää hyvin. Itse en ole Atkins-dietillä mutta ei mikään estä syömästä ilman diettiä. Sikahyviäkin.
 
Porkkanaa tai vaikkapa omenaa :) Meillä kotona pisteet menny porkkanoille. Niitä kuluu isompikin satsi viikossa, juurikin napostelun estämiseksi :)

Omenaa ja hedelmiä ylipäätänsä pyrin välttämään. Muutama per päivä, mutta ei joka hetki :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lillbabs:
Joskus jos syö sitä namia ihan "sallitusti" (vaikka kerran viikossa), niin voi ja kannattaa syödä mahd. mukaan kuitenkin aina sokeritonta karkkia (esim.Sokeriton.fi)
Mä tilasin nyt viimeksi soijakeksejä joissa tumma suklaakuori sokerittomasta suklaasta. Yhdessä (no pienessä mutta kuitenkin) levyssä on alle 100 kcal. Riittää nitistämään suklaanhimon ja on hyvän makuinen...
:p
 

Yhteistyössä