Moikka!
Meillä on siis 1v4kk ikäinen tyttö, ja edellispäivänä meille tuli 10-viikkoinen paimenkoira uros. Tyttö on tottunut mummolassa asuvaan villakoiraan, ja kuvittelin että kotonakin menisi hyvin. Mutta ei. Tyttö on koiran kimpussa _kokoajan_. Joten pakko on eristää koira eri huoneeseen, silloin kun mieheni ei ole kanssamme kotona. Koira oli tullessaan sisäsiisti, tai siis ei kasvattajan mukaan, mutta kotona teki asiat vain paperille. Nyt kuitenkin varmaan osoittaa mieltään, sillä heti kun suljin koiran pois tytön huoneesta, se kakkasi keskelle mattoa ja näyttikin katuvalta, vaikken siis reagoinut mitenkään, siivosin vaan kakat pois hiljaa.
Sanokaa, että tällainen menee pian ohi? Onko muilla ollut tällaista alkuun, että lapsi on turhankin kiinnostunut koirasta? Tulee kamalan huono omatunto, koska koira varmasti kokee että häntä rankaistaan, eikä ymmärrä, että hänen parhaakseen pidän tytön erillään, ettei tyttö tee koiraa ihan hulluksi.
Meillä on siis 1v4kk ikäinen tyttö, ja edellispäivänä meille tuli 10-viikkoinen paimenkoira uros. Tyttö on tottunut mummolassa asuvaan villakoiraan, ja kuvittelin että kotonakin menisi hyvin. Mutta ei. Tyttö on koiran kimpussa _kokoajan_. Joten pakko on eristää koira eri huoneeseen, silloin kun mieheni ei ole kanssamme kotona. Koira oli tullessaan sisäsiisti, tai siis ei kasvattajan mukaan, mutta kotona teki asiat vain paperille. Nyt kuitenkin varmaan osoittaa mieltään, sillä heti kun suljin koiran pois tytön huoneesta, se kakkasi keskelle mattoa ja näyttikin katuvalta, vaikken siis reagoinut mitenkään, siivosin vaan kakat pois hiljaa.
Sanokaa, että tällainen menee pian ohi? Onko muilla ollut tällaista alkuun, että lapsi on turhankin kiinnostunut koirasta? Tulee kamalan huono omatunto, koska koira varmasti kokee että häntä rankaistaan, eikä ymmärrä, että hänen parhaakseen pidän tytön erillään, ettei tyttö tee koiraa ihan hulluksi.
