Kotimaan adoptio

amj
Ja entäs ne joilla on biolapsia,miten he voivat adoptoida,kun heillä on jo lapsi. En ymmärrä,miksei muka voi antaa kotia sekä sijais että adoptiolapselle. Pride kurssin järjestäjälle kyseinen asia ei ole ongelma, kun kysyimme sitä.
 
En tunne hirveän tarkkaan kotimaan adoptioprosessia, koska olemme itse kv-puolella, mutta veikkaampa amj, että tuossa teidän tapauksessa kyse ei ole siitä etteikö samassa perheessä voisi olla adoptiolapsia ja sijoitettuja lapsia, ja biologisiakin tietenkin, mutta kyse on siitä ettei adoptiolasta ja sijaislasta saa odottaa yhtä aikaa. Kummankaan kohdalla tarkka odotusaika ei ole tiedossa, joten tällä halutaan välttää se tavallaan ikävä tilanne että lapset tulisivat liian pienen ajan sisään. Ainakaan kv-puolella perheen tilanne ei saa muuttua adoptioprosessin aikana, mitään suuria asioita ei saa tapahtua tai niistä joudutaan tekemään päivityksiä kotiselvitykseen tai pohtimaan uudelleen perheen mahdollisuuksia saada adoptiolapsi. Eli jos teille tulisi sijaislapsi, jonka kanssa sattuisi olemaan sopetumisongelmia puolin ja toisin, hankaluuksia biovanhempien kanssa tms, niin tämä elämäntilanne ei olisi paras mahdollinen adoptiolapsen tulla perheeseen. Periaatteessa tilanne on sama kuin jos adoptiojonossa oleva pari tulisikin raskaaksi, eivät hekään saa silloin jäädä edelleen adoptiojonoon, vaikka adoptiolapsen odotusaika olisi vielä vuosia. Adoptioprosessin voi toki aloittaa uudestaan, mutta vasta silloin kun lapsi on vuoden vanha ja kokonaistilannetta arvioidaan uudestaan. Ja kotimaan adoptiohan on käytännössä vain lapsettomille pariskunnille, joten en tiedä tulkitaanko sijaisperhe lapsiperheeksi ja täten kotimaan adoptio olisi mahdoton. Yleensä kai se meneekin niin että perhe odottaa ensin adoptiolapsen ja ryhtyy sen jälkeen vielä sijaisperheeksi ellei halua ulkomaan prosessiin.
 
Kovasti hiljentynyt tämä ketju. Omasta puolesta voin sanoa, ettei mitään uutta kerrottavaa, joten ei tule kirjoiteltuakaan.

Menaisissa oli juttu kotimaan adoptiosta. Kyllä vaan kyyneleet vierähtivät kun luin juttua :) Suosittelen lukemaan. Myös Annassa oli juttu adoptiolapsen imettämisestä. Se vasta olikin mielenkiintoinen kirjoitus. Suosittelen myös sitä :)

Meidän vauvakuumetta on helpottanut hieman meidän aivan ihana koiravauva. Tässäkin pitkän (ainakin 5 vuoden) pehmittelyn ja ruinaamisen jälkeen sain mieheni puhuttua ympäri ja hankimme pörröisen otuksen.

Heti tietysti mietityttää, että onko tämmöinen koira sitten hyvä vai huono asia adoptiota ajatellen. Miten ne siellä Pelalla asiaa ajattelee?
Ja tottakai nuo odotusajat taas puhuttavat. On tässä käynyt mielessä, että pitäisikö sittenkin siirtyä sijaisvanhemmaksi....

Aurinkoista kevättä :)
 
Mitäs mieltä kanssasisaret ovat siitä uudesta lakipykälästä joka tulee nyt heinäkuussa voimaa? Koskien avointa adoptiota. Meillä sosiaalityöntekijä soitti siitä tänään ja kysli mitä mieltä olemme asiasta. Minusta tuosta tulee mieleen sijaisvanhemmuus...eli lapsen perhe saisi olla yhteydessä adoptio perheeseen sekä lapseen elämän ajan....Olemme alkaneet jo harkita KV-adoptiota kun tuntuu mahdottomalta tämä kotimaan adoptio nykypäivinä :(
 
Hei,
me ollaan kansainvälisen adoption puolella mutta jos tuo avoinadoptio tulisi Suomeen ja se nopeuttaisi prosessia niin lähtisin kyllä siihenkin. Koska siinä lapsi saisi tietoa, ja tavatakin käsittääkseni ajoittain. Bioäidillä ei kuitenkaan olisi mitään päätäntävaltaa. Tässä tilanteessa varmaan vaikuttaisi sekin että onko kyseessä teiniäiti 16v vai 25v alkoholisti (vähän karrikoidut) mutta siis syy antaa lapsi adoptioon varmaan vaikuttaisi siihen kuinka avoinadoptio toimisi. Jenkeissähän tää on aika yleistä, suljettuja adoptioita siellä aniharva.

En tiedä hirveästi avoimen adoption säännöistä mutta jos kyseessä olisi kerta vuoteen esim. tapaaminen ja kuvien lähettely puolin jos toisin niin lähtisin. Sijaisvanhemmuuten en tätä lähtisi vertaamaan. Lisäksi jos tällä avoimella adoptiolla esim. saataisiin lapsia adoptioon enemmän esim. sellaisilta jotka muuten antaisivat lapsen mutta se että ei koskaan saisi tietää mitään pelottaa ja ei tahdo niin tehdä niin toivon että tämä auttaisi asiassa. Vielä tietysti ei voi tietää miten hommat menisi, mutta toivon että tämä olisi sellainen positiivinen asia.

Jos jollain tietoa kuinka avoin tuo avoinadoptio on niin kuulisin mielelläni :)
 
Minä olen myös samanlaisessa käsityksessä avoimesta, että yhteydenpitoa ja tapaamisia biovanhempien kanssa max. muutaman kerran vuodessa. Avoimesta adoptiosta on ainakin tähän asti ollut monenlaisia muotoja, miten yhteydenpito on sovittu. Jotkut lähettelevät ainoastaan kirjeitä/kuvia, jotkut tapaavat esim. vain lapsen bio-isovanhempia, jotkut näiden yhdistelmä sekä joissain tapauksissa tapaamisia ei olekaan järjestynyt. En tiedä kuinka tuleva laki tuo tähän muutosta, onko tähän asti menty "liian vapaamuotoisesti"?

Neuvonnanantaja oli ainakin hyvin skeptinen sen suhteen, että adoptoitavat lapset yhtäkkiä lisääntyisivät avoimen adoption myötä. Ehkä niin päin vähitellen, että pitkään sijoitetut lapset voitaisiin adoptoida ko. perheeseen avoimella.
 
Sellaisen kuvan sain sosiaalityöntekijältä tuosta avoimesta adoptiosta, että ensimmäinen tapaaminen olisi sossun kautta ja tämän jälkeen yhteydenpito ja tapaamiset sovittaisiin bio-vanhempien/isovanhempien ja adoptiovanhempien kanssa. Eli biovanhemmat saisivat olla mukana lapsen elämässä niin paljon kuin haluaisivat. Tämä juuri nyt alkoi mietityttämään, ett mitä jos vanhemmat/isovanhemmat ovatkin alkoholisteja/narkomaaneja niin en mielelläni heitä haluaisi öisin ovikelloja soittamaan tai puhelimella soitteleen pitkin öitä tapaamisia tai muutakaan...
 
Meidän sos.tt kertoi, että vanhempien olosuhteet tutkitaan tarkoin ennen kuin hyväksytään avoin adoptio vaihtoehdoksi. Eli ymmärsin, että mainitsemissasi tilanteissa (alkoholistit, narkkarit) avoin ei tulisi kyseeseen. Muutoinkin nämä vastaavat tapaukset menevät kuulemma pääosin sijaishuollon puolelle eikä adoptioon.
 
IIK!!!! Meille tuli eilen SE puhelu!!! Nyt olis lapsiehdotus meille!!! :) Tänään mennään kuuntelemaan lisää vauvasta, hänen kehityksestään ja taustoista. Siis ihan sekavat fiilikset, tuntuu niin epätodellisesta asialta. Olimme miehen kanssa varauduttu siihen 5 vuoden odotusaikaan niin tämä ilmoitus tulikin jo 2.5 vuoden odotuksesta...eli 2.5-vuotta sitten otettiin ensimmäinen yhteys Pelaan ja tässä nyt ollaan...
 
  • Tykkää
Reactions: Talvicci
Tunteet ovat kyllä ihan sekaisin! 8 pitkää vuotta toivottu lasta ja nyt kun se mahdollisuus on siihen niin tuntuu jotenkin todellä epäuskottavalta. Nyt sitä miettii pärjääkö lapsen kanssa, osaako hoitaa ym :) ja tietty lapsen terveydentila mietityttää myös. Vauva on nyt n. 2.5kk ikäinen ja alkuelämä oli hänellä todella rankka :( mut siis ihan uskomaton fiilis loppujen lopuksi.
 
amj
Onnea pure love! Ihana uutinen! :) Me ollaan koko ajan uskottu,ettei välttämättä mene niin montaa vuotta. Mekin ollaan oltu kohta 2,5 vuotta Pelan "jonossa". Koskahan on meidän puhelun vuoro... Missä päin suomea asutte siis pohjoinen vai etelä,ei sen tarkempaan tartte kertoa. Miltä nyt tuntuu? :)
 
Pikkumies haetaan tällä viikolla kotiin. Ihan uskomattomaltahan tämä edelleen tuntuu. Pohjoisesta päin ollaan. Kova kiirehän tässä tuli alkaa kaikki tavarat hankkimaan, että kaikki olisi valmiina kun herra saapuu. Vuosien pettymysten jälkeen välillä iskee tunne että jotain vielä sattuu ja poika ei tulekaan. Mutta ollaan miehen kanssa varmaan ihan äimänkäkena seuraavat viikot kun opetellaan elämään uutta arkea :)
 
Tuskin pure love mua muistat. Mutta kirjoteltiin samassa ketjussa keväällä 2009.
Jäit mieleen ja myönnän että oon käyny joskus teijän kuulumisia kurkkimassa.
Ihanaa että vihdoin teijän pitkä odotus palkittiin! Toivottavasti siellä teillä on kaikki hyvin :)

Talvicci
 
Viimeksi muokattu:
Talvicci - Kyllähän minä sinut vielä muistan. :) Tässä tuli oman terveyden kanssa mutkia matkaan. Vauva ollut nyt viikon kotosalla ja lääkäri totesi minulla olevan selässä välilevynpullistuma. Selkä on todella kipeä enkä voi vauvaa oikein hoitaa :/ Toivottavasti parantuisi pian, on nimittäin niin kipeä ettei tiedä miten päin olisi ja kivahan se olisi muksua päästä kunnolla taas hoitamaan eikä miehen tarvitsisi kaikkea tehdä.
 
Heips!
Liitympäs minäkin tähän pinoon. Ollaan vast ikään käyty ekassa kotimaisen adoption neuvonnassa ja joulukuussa olisi seuraava kerta. Neuvonnan antaa Pela.
Tänä vuonna on kuulema tullut 4lasta eteläsuomen alueelle ja kuulema tälle vuodelle voi olla että ylitetään viime vuoden 9lasta.
Jäi tosi positiivinen fiilis vaikka mies tais pelästyä vähän sitä kun nyt puhuttii 6-7 vuoden odotuksesta. Eiköhän hänkin siitä toinnu ajan kanssa.
Nyt kun meillä oli tämä tapaaminen uuden lain jälkeen pääsemme hakemaan neuvonnan loputtua lupaa mikä oli minulle yllätys, koska alkuinfossa lupailtiin toisin.
Onko täällä ketään muita jotka pääsee luvan hakuun?
 
Voi, kun toteutuisi tuo, että lapsia tulisi loppuvuodesta enempi. Olen ollut vähän huolissani vähäisestä lasten määrästä tänä vuonna, joka tietenkin johtaa entistä pidempiin odotusaikoihin. Mutta mitään kun ei voida luvata ennakkoon, ennen kuin lapset on oikeasti sijoitettu adoptioperheisiinsä.
Mielenkiintoista seurata kuinka tuo lupa-asia lähtee toiminaan kotimaan puolella ja miten se vaikuttaa asioihin. Tsemppiä neuvontoihin ja odotukseen!
 

Yhteistyössä