Kotisynnytys!
- Viestiketjun aloittaja ninaTT
- Ensimmäinen viesti
"pilvi"
Varmaan ihan mukavaa, jos kaikki sujuisi hyvin.Omalla kohdallani sellainen ei olisi ollut mahdollista, lapseni olisi menehtynyt.
haavemaailmassa
Olisi varmaan ihana kokemus jos tietäisi ettei mikään mene vikaan.
En itse ikinä uskaltaisi ottaa riskiä, ensimmäisessä olisin kuollut itse ja neljännessä mahdollisesti lapsi ainakin vammautunut.
En itse ikinä uskaltaisi ottaa riskiä, ensimmäisessä olisin kuollut itse ja neljännessä mahdollisesti lapsi ainakin vammautunut.
Non compos mentis
Ei ole mun juttuni. En olisi itse selvinnyt edes omasta syntymästäni, jos äitini olisi valinnut kotisynnytyksen.
Viisi kotisynnytystä takana. En viitsi täällä ruveta tarkemmin kertomaan, koska keskustelu on tunnetusti epäasiallista (edellä jo esimakua siitä, mihin suuntaan juttu alkaa luisua), mutta jos olet kiinnostunut aiheesta, siitä on keskustelua ja kokemuksia mm. seuraavissa paikoissa:
Kotona
vaistovanhemmuus.foorumit.fi
Sen verran vielä kommenttia edellisiin, että joskus tarkemmin tutkien voitaisiin huomata, että ongelmat synnytyksessä ovat johtuneet nimenomaan siitä, että on oltu sairaalassa, esim. joistakin turhista toimenpiteistä tai sairaalabakteereista. Mm. kalvojen puhkaisu monisynnyttäjältä aiheutti napanuoran esiinluiskahduksen ja vaaransi vauvan hengen; kotona kalvoja ei olisi esiinluiskahdusvaaran vuoksi missään tapauksessa puhkaistu! Ja täysin terve sikiö sai juuri ennen synnytystä vakavan tulehduksen sairaalabakteereista, kun äiti oli mennyt sairaalaan hieman liian aikaisin ja hänelle tehtiin sisätutkimuksia - vauva jäi teho-osastolle moneksi viikoksi. Sitten mainostetaan, miten tehokkaasti sairaalat tällaisia itse aiheuttamiaan hätätilanteita pystyvät hoitamaan!
Kotona
vaistovanhemmuus.foorumit.fi
Sen verran vielä kommenttia edellisiin, että joskus tarkemmin tutkien voitaisiin huomata, että ongelmat synnytyksessä ovat johtuneet nimenomaan siitä, että on oltu sairaalassa, esim. joistakin turhista toimenpiteistä tai sairaalabakteereista. Mm. kalvojen puhkaisu monisynnyttäjältä aiheutti napanuoran esiinluiskahduksen ja vaaransi vauvan hengen; kotona kalvoja ei olisi esiinluiskahdusvaaran vuoksi missään tapauksessa puhkaistu! Ja täysin terve sikiö sai juuri ennen synnytystä vakavan tulehduksen sairaalabakteereista, kun äiti oli mennyt sairaalaan hieman liian aikaisin ja hänelle tehtiin sisätutkimuksia - vauva jäi teho-osastolle moneksi viikoksi. Sitten mainostetaan, miten tehokkaasti sairaalat tällaisia itse aiheuttamiaan hätätilanteita pystyvät hoitamaan!
Viimeksi muokattu:
No siis... Sittenhän olisit lähtenyt sairaalaan? Tuskin olisit kuollut siihen, että istukka oli sisällä muutaman ylimääräisen minuutin? Ja toisaalta et voi tietää, miten olisi kotona käynyt koska oma kroppasi olisi toiminut eri tavalla
En ikinä rupiaasi siihen. Mulle on tärkiää, että apu vauvan kannalta on lähellä ja, että mä saan apua kipuun.
"vieras"
Kokemusta ei ole.
Toisaalta voisin hyvinkin harkita sitä, koska synnytykset on periaatteessa (tyttöjen) helpot ja nopeat. Mutta koska esikoisen synnytys pelottelee edelleen takaraivossa niin en ihan täysillä kuitenkaan mukana ole.
Pojalla oli napanuora 2 kertaa kaulanympärillä, melkein hätäsektio. Onneksi kuitenkin saatiin imukupilla pois.
Enkä ottaisi lapsia siihen mukaan. Sen verran herkkiä kaikki kolme, että varmasti pelästyisivät kun äiti ei olekkaan ihan ok. Vaikken mä synnyttäessäni huudakkaan. Lähes hypnoottinen katse ja täys hiljaisuus. Mutta varmasti hieno kokemus olisi.
Toisaalta voisin hyvinkin harkita sitä, koska synnytykset on periaatteessa (tyttöjen) helpot ja nopeat. Mutta koska esikoisen synnytys pelottelee edelleen takaraivossa niin en ihan täysillä kuitenkaan mukana ole.
Pojalla oli napanuora 2 kertaa kaulanympärillä, melkein hätäsektio. Onneksi kuitenkin saatiin imukupilla pois.
Enkä ottaisi lapsia siihen mukaan. Sen verran herkkiä kaikki kolme, että varmasti pelästyisivät kun äiti ei olekkaan ihan ok. Vaikken mä synnyttäessäni huudakkaan. Lähes hypnoottinen katse ja täys hiljaisuus. Mutta varmasti hieno kokemus olisi.
Juu ollaan tuttuja kyseiseltä palstalta
Evelyn täällä hei! Mutta mua kiinnostaa nyt nimenomaan plussalaisten asenteet Kuinkahan paljon näitten "ois kuollut kotona" tilanteitten syntymiseen on vaikuttanu sairaalassa olo? Vieras paikka, kipulääkkeet, jne. (Vaikeapa tuota on varmasti sanoa...mut lisäähän ne riskejä.)
Mä varmaan harkitsisin kotisynnytystä, jos asuttais lähellä sairaalaa. Täälä "jumalan selän takana" ei tohi.
Mä varmaan harkitsisin kotisynnytystä, jos asuttais lähellä sairaalaa. Täälä "jumalan selän takana" ei tohi.
Viimeksi muokattu:
Non compos mentis
Äläs ny viiti leikkiä tyhmempää kuin ootkaan, nina! Minä olin sairaalassa ja vastaava ongelma synnytyksessä, pääsin leikkaussaliin minuuteissa ja silti selviämiseni oli epävarmaa. En tiedä miten eri tavalla se kroppani kotioloissa olisi muka toiminut.No siis... Sittenhän olisit lähtenyt sairaalaan? Tuskin olisit kuollut siihen, että istukka oli sisällä muutaman ylimääräisen minuutin? Ja toisaalta et voi tietää, miten olisi kotona käynyt koska oma kroppasi olisi toiminut eri tavalla
"vieras"
No jos uskaltaa riskeerata oman ja lapsen hengen niin siitä vaan. Varmasti hieno kokemus onnistuessaan, vähemmän hieno jos epäonnistuu...
Niin no joo.. mutta ei siinä nyt kovin kiva olis ollu lähtee minnekään, köysi roikkuen sanonko mistä. Ja tuskin se istukka sen kummemmin olis kotona irronnut itsestään.No siis... Sittenhän olisit lähtenyt sairaalaan? Tuskin olisit kuollut siihen, että istukka oli sisällä muutaman ylimääräisen minuutin? Ja toisaalta et voi tietää, miten olisi kotona käynyt koska oma kroppasi olisi toiminut eri tavalla
"Jaska Jokunen"
Mullakaan ei olisi kuopus syntynyt elossa jos kotona olisin yrittänyt mutta taas esikko meni niin esimerkillisesti että olisi kotona mennyt loistavasti. Mielipide siis on että jokainen synnytys on erilainen ja vaikka kaikki menisi kuinka hyvin raskausaika, niin kuin minullakin meni niin synnytys on sellainen X-tekijä etten uskaltaisi lähteä sellaista kokeilemaan kotona.Joo, tiedetään että varmasti suurimmalla osalla kaikki menee loistavasti mutta mistä ihmeestä sen tietää ennakkoon jos ei menekään.Enkä sitten haluaisi kohdata sitä että rakastettu, toivottu ja kauan odotettu vauva menehtyisi sillä hetkellä kun syntyy vain sen takia että minä uskoin että kaikki menee hyvin.
Jokaisen oma valinta, mutta mielestäni sitten tulisi myös kantaa vastuunsa jos joku meneekin pieleen ja esim. ambulanssi ei ajoissa ehdi paikalle jne.. Itse en uskaltaisi, toisaalta kyllä myös karvat nostaa pystyyn synnytyksen liika medikalisointi sairaanhoidossa, isoissa synnytysyksiköissä alkaa yksilöllisyys olla utopiaa ja synnytyksiä pyritään hoitamaan muista lähtökohdista kuin äidin toiveista/tarpeista.
Non compos mentis
Noh, kun minä synnyin sairaalassa, ei äitini ollut saanut mitään lääkkeitä. En tiedä miten ekassa synnytyksessä saamani epiduraali saattoi vaikuttaa napanuoran pituuteen. Tokassa en minäkään käyttänyt mitään kemikaaleja. Ilman sitä sydänvalvontamonitoria olisin edelleen lapseton, molemmilla kävi niin, että sykkeet yli 200 ja sitten tipahtivat nollaan.
85
kerro nina miten mun epäsuhtainen lantioni olisi toiminut rauhallisessa idyllisessä kotisynnytyksessä toisin? Olisin molemmilla kerroilla menettänyt lapseni. Mun molemmat synnytykset päättyi sektioon lantion epäsuhdan takiaNo siis... Sittenhän olisit lähtenyt sairaalaan? Tuskin olisit kuollut siihen, että istukka oli sisällä muutaman ylimääräisen minuutin? Ja toisaalta et voi tietää, miten olisi kotona käynyt koska oma kroppasi olisi toiminut eri tavalla
"pilvi"
Siis mitä tarkoitat, että nuo asiat lisäävät riskiä??
Oksitosiinimäärä on suurempi kotona, monella synnytys on voinut mennä pieleen nimenomaan sen takia, että ollaan sairaalassa. Toiset taas ovat ottaneet ties mitä lääkkeitä ja puudutuksia, makaavat selällään ja ihmettelevät, kun lapsi on väärässä tarjonnassa tai synnytys pysähtyy, ja väittävät kivenkovaa, että lapsi olisi kuollut ellei oltaisi oltu sairaalassa...
Tottakai on tilanteita jotka tapahtuisivat kotonakin ja silloin riski on suurempi - mutta toisaalta sairaalaympäristö luo joitakin riskejä, ja on vaikea arvioida kummin päin on suuremmat riskit. Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan (siellä kun kotisynnytys on hyvin tavallista) kotonasynnyttäminen ei ole yhtään sen vaarallisempaa kuin sairaalasynnytys.
Olisit keskeyttänyt kotona synnyttämisen ja mennyt sairaalaan kun synnytys ei edistyisikään sopivaa tahtia.
"vieras"
Kuten viime päivien uutisista on voinut päätellä, ei se synnytys sairaalassakaan riskitön ole. Missään nimessä en alkaisi itseni tai syntymättömän lapseni hengellä leikkimään ja jäämään kotiin synnyttämään. Koska mitä vaan voi sattua. Jos istukka irtoaa/repeää, siinä on hengenlähtö lähellä sairaalassakin. Saati sitten kotona.