Kuinka paljon etälapset on teillä?

  • Viestiketjun aloittaja Omaa lomaa
  • Ensimmäinen viesti
Meillä kesälomalla 2 viikkoa ja se on ihan tarpeeksi varsinkin ensi kesänä kun olen itse äitiyslomalla niin haluan nauttia ajasta oman esikoiseni kanssa.Vielä on miehelle sanomatta että lastansa ei meille ota silloin kun on isyyslomalla vaan viettää aikaa silloin minun ja meidän vauvan kanssa.Ehkä aika itsekästä,mutta jotain oikeuksia ja vaatimuksia on minullakin.

Jos olisin töissä koko kesän mulle olis ihan sama paljonko etälapsi olisi täällä.Muuten on joka toinen viikonloppu mikä sekin minusta ihan tarpeeksi.Joka toinen saadaan sitten olla kahdestaan,vielä ja sitten kun oma syntyy saa hänkin isän jakamatonta huomiota niin kuin etälapsi nyt.
 
zorbas
Siis puhutaanko täällä siitä, että miten saisi lomaa lapsista????
Kertokaa, kun edelleenkään ymmärrä mikä "oikeus" vanhemmilla on päästää lomalle lapsistaan. JOs eletään ydinperheessä tai uusperheessäkin niin eikö LOMA ole silloin se aika kun ollaan YHDESSÄ, lapset ja vanhemmat ja tehdään kaikkea kivaa jne. Elämässä kai perhe on se perusrealiteetti joka on ensin otettava huomioon, vai eikö????
Se on kai eri asia kun loma, että vietetään ns. laatuaikaa puolison kanssa?
Viettääkö jengi sitten lomaa sillälaillakin nykyisin että lapset on pk:ssa ja vanhemmat biitsillä kesällä vai miten on???
Ihan uteliaisuudesta ja mielenkiinnosta vain kyselen...
 
Sähikäinen
Meillä 1 viikon ja 1 viikonlopun kuukaudessa.Tarpeen vaatiessa enemmänkin.Kesälomalla 4 vko eli koko meidän loman.Hiihtoloman meillä ja syysloman äidillään.Aikaa jää meille kahdelle aivan tarpeeksi..On ihan mukavaa kun meilläkin on joskus lapsia talossa
(ei aina)..kun ihan kahdestaa elellään..
 
joku vaan
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.02.2006 klo 13:01 vieras kirjoitti:
Meillä kesälomalla 2 viikkoa ja se on ihan tarpeeksi varsinkin ensi kesänä kun olen itse äitiyslomalla niin haluan nauttia ajasta oman esikoiseni kanssa.Vielä on miehelle sanomatta että lastansa ei meille ota silloin kun on isyyslomalla vaan viettää aikaa silloin minun ja meidän vauvan kanssa.Ehkä aika itsekästä,mutta jotain oikeuksia ja vaatimuksia on minullakin.
Ei ollenkaan itsekästä!!! Onhan se ymmärrettävää että kun saa lapsen niin haluaa nauttia siitä vain oman perheen kanssa!!! Toivottavasti miehesikin ymmärtää asian..
 
kiiks
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.01.2006 klo 21:29 Leija kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.01.2006 klo 15:19 fblauhv kirjoitti:
mistä myös uudperheessä aikuiset saisivat omaa lomaa
samalla tavoin kuin ydinperheessä: kovalla vaivannäöllä ja ehkä palkattoman vapaan ottamisella kun lomat eivät osu samalle ajalle. Mummo/kummi/lapsenvahti lapsia hoitamaan ja aikuiset kahdestaan reissuun. Muut järjestelyt tulevat usein kalliimmaksi kuin itse matka. On se sen arvoista kuitenkin.
Totta. Paljon pitää järjestellä. Meillä on vielä tilanne sellainen, että toinen tekee vuorotyötä ja mahdollisuuksien mukaan järjestelee työnsä niin, että on vapaalla kun etälapset ovat meillä (lähes puolet kuukaudesta ja kesäisin lisäksi yhden koko kuukauden). Tästä seuraa tietenkin se, että meidän perheen aikuiset eivät ole koskaan vapaalla yhtäaikaa silloin kun etälapset eivät ole meillä. Enpä aio potea huonoa omaatuntoa, jos joskus kaikki lapset ovat meillä ja kaikille otetaan hoitaja, jotta pääsemme kahden vaikka elokuviin tai autoajelulle rauhassa riitelemään ja sopimaan ;).
Se ei ole kyllä keneltäkään pois, ei etälapsilta eikä lähi. Päinvastoin, jos me voimme hyvin niin se kyllä heijastuu koko perheeseen. Eivätkä kyllä lapset siitä ole meitä syyllistäneet. Muualta sitä moitetta sitten saakin kuulla...

Tätä taustaa vasten meidän tilanteessamme se lähihuoltaja kyllä saa huomattavasti enemmän omaa aikaa kera uuden puolisonsa. Ja totta että ydinperheessäkin se aika on kortilla, mutta kuinka moni viettää kaiken ajan tiukasti lastensa kanssa? Siis läsnäolevana ja aktiivisesti? Tuntuu, että siinä mielessä tapaajalapset saavat ainakin meillä huomiota aikuisilta enemmän kuin ikinä ydinperheessä ja normaalissa arjessa saisivat. Hyvä niin, mutta ei mun mielestä aina pitäisi sillä lyödä tapaaja vanhempaa, että lapset ovat aina etällä niin, niin vähän ja että jos ei silloin käytetä kaikkea aikaa tiiviisti lasten kanssa niin se on aivan järkyttävää. Luulenpa, että aika monessa tapauksessa ei aina varmaan ole pelkästään etän vika lasten tapaamisen vähyys tai lyhyys, eikä välttämättä hänen toivomansa tilanne.
 
hankala ex
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.02.2006 klo 13:32 joku vaan kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.02.2006 klo 13:01 vieras kirjoitti:
Meillä kesälomalla 2 viikkoa ja se on ihan tarpeeksi varsinkin ensi kesänä kun olen itse äitiyslomalla niin haluan nauttia ajasta oman esikoiseni kanssa.Vielä on miehelle sanomatta että lastansa ei meille ota silloin kun on isyyslomalla vaan viettää aikaa silloin minun ja meidän vauvan kanssa.Ehkä aika itsekästä,mutta jotain oikeuksia ja vaatimuksia on minullakin.
Ei ollenkaan itsekästä!!! Onhan se ymmärrettävää että kun saa lapsen niin haluaa nauttia siitä vain oman perheen kanssa!!! Toivottavasti miehesikin ymmärtää asian..
Niin ja nämä miehesi "entiset" lapset eivät sitten tietenkään enää ole osa miehesikään perhettä? Joo toivottavasti miehesi nyt ymmärtää että vain te, siis sinä ja vauva olette hänen perhe, vanhat kakarathan joutaa vaikka minne..Kukas niitä säälittäviä eka virhepainoksia jotka tuli hankittua karmea akan kans haluais? On se hyvä kun nyt on oma perhe!! ???niinpä
 
Rotta
Meillä ei ole oikein ikinä ollut yhteistä vapaa-aikaa. Mieheni lapset ovat koko ajan olleet viikko viikko periaatteella, aikaisemmin mies oli laivalla töissä, joten oli aina jokatoinen viikko kotona->lapset meillä ja jokatoinen viikko töissä. Eikä tilanne ole nyt sen parempi. Molemmat olemme vuorotyöläisiä ja sovimme työvuorot niin, että kun miehen lapset on meillä, minä teen enemmän töitä ja mies on kotona, sitten kun lapset äidillään, mies tekee pitkää päivää senkin edestä.
Että meidän tapauksessa se on kyllä niin, että miehen exällä on sitä vapaa-aikaa yllin kyllin tehdä mitä huvittaa.
Itsepähän olemme alamme valinneet :headwall:
No..pitää asennoitua niin, että on sitä aikaa vain toisillemme sitten viimeistään 20 vuoden kuluttua... :/
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.02.2006 klo 13:01 vieras kirjoitti:
Meillä kesälomalla 2 viikkoa ja se on ihan tarpeeksi varsinkin ensi kesänä kun olen itse äitiyslomalla niin haluan nauttia ajasta oman esikoiseni kanssa.Vielä on miehelle sanomatta että lastansa ei meille ota silloin kun on isyyslomalla vaan viettää aikaa silloin minun ja meidän vauvan kanssa.Ehkä aika itsekästä,mutta jotain oikeuksia ja vaatimuksia on minullakin.

Jos olisin töissä koko kesän mulle olis ihan sama paljonko etälapsi olisi täällä.Muuten on joka toinen viikonloppu mikä sekin minusta ihan tarpeeksi.Joka toinen saadaan sitten olla kahdestaan,vielä ja sitten kun oma syntyy saa hänkin isän jakamatonta huomiota niin kuin etälapsi nyt.
Ja-a, eikös se miehesi lapsi ole omalle lapsellesi sisarus??? Vai eikö?
 
Rotta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.01.2006 klo 21:29 Leija kirjoitti:
samalla tavoin kuin ydinperheessä: kovalla vaivannäöllä ja ehkä palkattoman vapaan ottamisella kun lomat eivät osu samalle ajalle. Mummo/kummi/lapsenvahti lapsia hoitamaan ja aikuiset kahdestaan reissuun. Muut järjestelyt tulevat usein kalliimmaksi kuin itse matka. On se sen arvoista kuitenkin.
Täytyy vielä lisätä, että juuri näin mekin järjestelemme ja lähdemme kuukauden päästä kolmen päivän lomalle Lontooseen, Ihan Kahdestaan :heart:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.02.2006 klo 21:57 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.02.2006 klo 13:01 vieras kirjoitti:
Meillä kesälomalla 2 viikkoa ja se on ihan tarpeeksi varsinkin ensi kesänä kun olen itse äitiyslomalla niin haluan nauttia ajasta oman esikoiseni kanssa.Vielä on miehelle sanomatta että lastansa ei meille ota silloin kun on isyyslomalla vaan viettää aikaa silloin minun ja meidän vauvan kanssa.Ehkä aika itsekästä,mutta jotain oikeuksia ja vaatimuksia on minullakin.

Jos olisin töissä koko kesän mulle olis ihan sama paljonko etälapsi olisi täällä.Muuten on joka toinen viikonloppu mikä sekin minusta ihan tarpeeksi.Joka toinen saadaan sitten olla kahdestaan,vielä ja sitten kun oma syntyy saa hänkin isän jakamatonta huomiota niin kuin etälapsi nyt.
Ja-a, eikös se miehesi lapsi ole omalle lapsellesi sisarus??? Vai eikö?
Piti vielä lisätä, että et kyllä ansaitse (edes) omaa lasta.
 
Rotta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.02.2006 klo 13:01 vieras kirjoitti:
ja sitten kun oma syntyy saa hänkin isän jakamatonta huomiota niin kuin etälapsi nyt.
Ydinperheiden kuopukset tuskin ikinä saavat nauttia vanhempiensa jakamatonta huomiota. Enkä tiedä onko se nyt niin paha asia edes.
 
kiiks
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.02.2006 klo 21:52 Rotta kirjoitti:
Meillä ei ole oikein ikinä ollut yhteistä vapaa-aikaa. Mieheni lapset ovat koko ajan olleet viikko viikko periaatteella, aikaisemmin mies oli laivalla töissä, joten oli aina jokatoinen viikko kotona->lapset meillä ja jokatoinen viikko töissä. Eikä tilanne ole nyt sen parempi. Molemmat olemme vuorotyöläisiä ja sovimme työvuorot niin, että kun miehen lapset on meillä, minä teen enemmän töitä ja mies on kotona, sitten kun lapset äidillään, mies tekee pitkää päivää senkin edestä.
Että meidän tapauksessa se on kyllä niin, että miehen exällä on sitä vapaa-aikaa yllin kyllin tehdä mitä huvittaa.
Itsepähän olemme alamme valinneet :headwall:
No..pitää asennoitua niin, että on sitä aikaa vain toisillemme sitten viimeistään 20 vuoden kuluttua... :/

Tiedän tunteen (jos ton edellisen kirjotukseni luit) ... Eipä pääse suhde väljähtymään, kun ei liikaa ehdi aikaa toisen kanssa viettämään - ei arkena ei vapaana ;) . Joo, samanlaista meillä. Minkäs sille alan valinnalleen tekee ja eipä sitä noin vain muihin töihin varmaan vaihdeta. JA miestä en vaihtaisi - on se vain niin sopiva mulle. Jotenkin sen arjen vain onnistuu saamaan menemään niin että pärjää. Mitähän sitten tapahtuu, kun sitä aikaa olisikin viettää yhdessä?
 
Rotta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.02.2006 klo 22:05 kiiks kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.02.2006 klo 21:52 Rotta kirjoitti:
Meillä ei ole oikein ikinä ollut yhteistä vapaa-aikaa. Mieheni lapset ovat koko ajan olleet viikko viikko periaatteella, aikaisemmin mies oli laivalla töissä, joten oli aina jokatoinen viikko kotona->lapset meillä ja jokatoinen viikko töissä. Eikä tilanne ole nyt sen parempi. Molemmat olemme vuorotyöläisiä ja sovimme työvuorot niin, että kun miehen lapset on meillä, minä teen enemmän töitä ja mies on kotona, sitten kun lapset äidillään, mies tekee pitkää päivää senkin edestä.
Että meidän tapauksessa se on kyllä niin, että miehen exällä on sitä vapaa-aikaa yllin kyllin tehdä mitä huvittaa.
Itsepähän olemme alamme valinneet :headwall:
No..pitää asennoitua niin, että on sitä aikaa vain toisillemme sitten viimeistään 20 vuoden kuluttua... :/

Tiedän tunteen (jos ton edellisen kirjotukseni luit) ... Eipä pääse suhde väljähtymään, kun ei liikaa ehdi aikaa toisen kanssa viettämään - ei arkena ei vapaana ;) . Joo, samanlaista meillä. Minkäs sille alan valinnalleen tekee ja eipä sitä noin vain muihin töihin varmaan vaihdeta. JA miestä en vaihtaisi - on se vain niin sopiva mulle. Jotenkin sen arjen vain onnistuu saamaan menemään niin että pärjää. Mitähän sitten tapahtuu, kun sitä aikaa olisikin viettää yhdessä?
Onneksi on kohtalotovereita ;)
Monesti tämä järjestely on ottanut pannuun, mutta toisaalta tämä järjestely on tavallaan myös tehnyt suhteeni miehen lapsiin läheisemmäksi kuin mikä se olisi jos he kävisivät meillä vain silloin tällöin. Myös heidän suhteensa omaan yhteiseen lapseemme on liikuttavan hyvä.
 
kiiks
\Onneksi on kohtalotovereita ;)
Monesti tämä järjestely on ottanut pannuun, mutta toisaalta tämä järjestely on tavallaan myös tehnyt suhteeni miehen lapsiin läheisemmäksi kuin mikä se olisi jos he kävisivät meillä vain silloin tällöin. Myös heidän suhteensa omaan yhteiseen lapseemme on liikuttavan hyvä.

[/quote]


Totta - sama kokemus mulla suhteesta miehen lapsiin ja lasten suhteesta yhteiseemme. Parempia isoja sisaruksia saisi hakea ja pienimmäinen kyllä myös ihanasti osoittaa kiintymyksensä ja rakkautensa isompiinsa.
Hyviä hetkiä teille ja onnellista matkaa!
 
Vaikka olen valinnut sellaisen miehen jolla on jo lapsi niin oma on aina oma.Minä kyllä huomioin ja hyväksyn myös miehen lapsen ja suhteemme pysyy hyvänä kun tapaamiset ovat joka toinen viikonloppu.Lisäksi se kaksi viikkoa jonka isä on isyyslomalla niin saa kyllä viettää ja meidän kanssa ja auttaa minua.Etälapsi tulkoon sitten kesäloman aikaan.

Ja kun tapaamiset sujuvat silloin kun niitä on myös meidän parisuhde voi hyvin .Myös etälasta ajatellen olisi hyvä että meidän suhde pysyisi kasassa.Hänen äidilllään kun miehet vaihtuu hyvään tahtiin.Eli me olemme se jotka edustaa jonkunlaista pysyvyyttä.

Ja kyllä tämä etä on tulevan lapsemme sisar,sitä en käy kieltämään.Mutta liika on liikaa ja meillä parempi näin.Ja ihan suoraan miehelleni ajatuksistani kerron.Ja jos lapsi on halunnut tänne useammin tulla en ole sitä kieltänyt vaikkakaan en suostuisi siihen että hän täällä joka viikonloppu olisi.

Ja kiitos sinulle jonka mielestä en omaa lasta ansaitsisi.Aika raju kommentti siihen nähden ettetn tiedä meidän tilanteesta yhtään mitään.Kuullostat olevan katkera yksinhuoltaja,jonka ex ei ota lasta silloin kun sinulla olisi menoa.
 



Ja kiitos sinulle jonka mielestä en omaa lasta ansaitsisi.Aika raju kommentti siihen nähden ettetn tiedä meidän tilanteesta yhtään mitään.Kuullostat olevan katkera yksinhuoltaja,jonka ex ei ota lasta silloin kun sinulla olisi menoa.
[/quote]

En tiedä tilanteestanne, mutta vanhempi lapsi on kai miehellesi yhtä rakas kuin omasi on sinulle. Enpä ole se kuvaamasi yh jonka ex ei ota lasta riittävän usein. Sorry, mutta kyllä minusta tuntuisi kurjalta, että jos ero tulisi, että uusi suhtautuisi lapseen sinun tavallasi. Katsos, olen jo äiti ja siksipä tuntuu sinun syrjintäsi lasta kohtaan pahalta. Mieti jos sinä olisit se ex, ja sinun lapseen suhtauduttaisiin samalla tavalla.

Miehesi lienee isä kummallekin lapselleen. ja toivottavasti myös se vanhempi lapsi on yhtä rakas.
 
Vieras-nimimerkille: Olet varmasti yhtä hyvä äiti omalle lapsellesi ja ansainnut yhtä paljon omaa lastasi kuin kaikki muutkin kirjoittelijat täällä. Se että haluat viettää aluksi aikaa ns ydinperheenne kanssa on mielestäni aivan hyväksyttävää ja suotavaa. Sinun ensimmäinen lapsesi on uutta ja ihmeellistä ja haluat jakaa tämän ihanan tunteen lapsen isän kanssa. Totta kai.
Moni ottaa palstan kirjoituksen henkilökohtaisesti ja tulee sellainen ryöpytys vastaan, vaikka he itse ajattelisivatkin samalla tavalla. Usein vastaus on tyyliin "kuvittele jos omaa lastasi kohdeltaisiin tuolla tavalla, " mutta samalla voisi kysyä heiltä "kohtelisivatko he toisten lapsia samalla tavalla kuin omiaan". Onnea paljon sinulle tulevan lapsen kanssa. Hän ehtii varmasti tutustua perheessä vieraileviin sisarruksiin ,vaikka viettäisitte alkuhuuman ihan ydinperheen kanssa.
 
entäs sitten
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.02.2006 klo 10:28 vieras kirjoitti:
Vaikka olen valinnut sellaisen miehen jolla on jo lapsi niin oma on aina oma.Minä kyllä huomioin ja hyväksyn myös miehen lapsen ja suhteemme pysyy hyvänä kun tapaamiset ovat joka toinen viikonloppu.Lisäksi se kaksi viikkoa jonka isä on isyyslomalla niin saa kyllä viettää ja meidän kanssa ja auttaa minua.Etälapsi tulkoon sitten kesäloman aikaan.

Ja kun tapaamiset sujuvat silloin kun niitä on myös meidän parisuhde voi hyvin .Myös etälasta ajatellen olisi hyvä että meidän suhde pysyisi kasassa.Hänen äidilllään kun miehet vaihtuu hyvään tahtiin.Eli me olemme se jotka edustaa jonkunlaista pysyvyyttä.

Ja kyllä tämä etä on tulevan lapsemme sisar,sitä en käy kieltämään.Mutta liika on liikaa ja meillä parempi näin.Ja ihan suoraan miehelleni ajatuksistani kerron.Ja jos lapsi on halunnut tänne useammin tulla en ole sitä kieltänyt vaikkakaan en suostuisi siihen että hän täällä joka viikonloppu olisi.

Ja kiitos sinulle jonka mielestä en omaa lasta ansaitsisi.Aika raju kommentti siihen nähden ettetn tiedä meidän tilanteesta yhtään mitään.Kuullostat olevan katkera yksinhuoltaja,jonka ex ei ota lasta silloin kun sinulla olisi menoa.
Jos tulee tilanne että miehen lapsi joutuu muuttamaan teille niin miten häntä sitten kestät?Joutuuko hän sitten vieraalle asumaan jos hänen äitinsä sattuu vaikka kuolemaan?
 
Maagi
n. 7yötä/kk
+ jos lapsen ja miehen lomat sattuu päällekäin niin tyttö on usein ainakin puolet ajasta isänsä kanssa. =)

(Yleensä ei "häiritse" mitenkään. Tosin eilen harmitti tytön tulo, kun en ollut nähnyt miestäni puoleentoista viikkoon ja sitten tuli samaan aikaan myös tyttö).
 
Tässä ei nyt kysytty sitä,että entä sitten kun lapsen äiti kuolee.Asia olisi silloin sitten eri. Ja kyllä mieheni rakastaa omaa lastaan tottakai ja minusta ei ole mitään syrjimistä jos minulle oma lapseni on etusijalla näitä lapsia ajatellessa.
Voin kuitenkin myöntää että en voisi rakastaa mieheni lasta samalla tavalla kuin omaani,se ei kuitenkaan tarkoita etten tätä lasta hyväksyisi tai hänestä pitäisi.
 
joku
meillä pari viikkoa, eli puolet lomasta ja puolet ollaan ihan meidän porukalla eli mies ja yhteiset lapset mutta meidän lapsille myös miehen lapset tärkeitä joten lomaillaan heidänkin kanssaan yhdessä ja ihan mukavaa on. ainoa huono puoli on se että kun autoon ei mahdu kaikki, viime kesänä vuokrattiin iso asuntoauto ja olikin tosi kiva lomalla meillä kaikilla. miehen lapset alkavat olla jo isoja vanhin jo 17v ja ei oikeastaan enään tule paljonkaan meille kesällä kesä töidensä vuoksi mutta tinen 12v tulee vielä.
 
jees
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.02.2006 klo 16:50 vieras kirjoitti:
Tässä ei nyt kysytty sitä,että entä sitten kun lapsen äiti kuolee.Asia olisi silloin sitten eri. Ja kyllä mieheni rakastaa omaa lastaan tottakai ja minusta ei ole mitään syrjimistä jos minulle oma lapseni on etusijalla näitä lapsia ajatellessa.
Voin kuitenkin myöntää että en voisi rakastaa mieheni lasta samalla tavalla kuin omaani,se ei kuitenkaan tarkoita etten tätä lasta hyväksyisi tai hänestä pitäisi.
Vaan jos nytkään et kestä kuin sen viikonlopun niin miten kuvittelet että kykenet jokapäiväisesti katselemaan sitä lasta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.02.2006 klo 20:58 hankala ex kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.02.2006 klo 13:32 joku vaan kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.02.2006 klo 13:01 vieras kirjoitti:
Meillä kesälomalla 2 viikkoa ja se on ihan tarpeeksi varsinkin ensi kesänä kun olen itse äitiyslomalla niin haluan nauttia ajasta oman esikoiseni kanssa.Vielä on miehelle sanomatta että lastansa ei meille ota silloin kun on isyyslomalla vaan viettää aikaa silloin minun ja meidän vauvan kanssa.Ehkä aika itsekästä,mutta jotain oikeuksia ja vaatimuksia on minullakin.
Ei ollenkaan itsekästä!!! Onhan se ymmärrettävää että kun saa lapsen niin haluaa nauttia siitä vain oman perheen kanssa!!! Toivottavasti miehesikin ymmärtää asian..
Niin ja nämä miehesi "entiset" lapset eivät sitten tietenkään enää ole osa miehesikään perhettä? Joo toivottavasti miehesi nyt ymmärtää että vain te, siis sinä ja vauva olette hänen perhe, vanhat kakarathan joutaa vaikka minne..Kukas niitä säälittäviä eka virhepainoksia jotka tuli hankittua karmea akan kans haluais? On se hyvä kun nyt on oma perhe!! ???niinpä
Mä ainakin miellän perheeksi tän meidän ydinperheen siis, minä, mies ja meidän lapset. Miehen lapset eivät kuulu ydinperheeseen koska asuvat äidillään, eivät meillä. He kyllä kuuluvat meidän perheeseen samalla lailla kuin siihen kuuluvat kummankin vanhemmat ja muut sukulaiset.. Mut eivät siis meidän ydinperheeseen. Tottakai sitä haluaa tutustua uuteen tulokkaaseen ihan rauhassa ja siihenhän se isysyloma on kai tarkoitettukin!!!! \|O
 

Yhteistyössä