Kuinka paljon synnytys sattuu? Mitä kivunlievityksiä on olemassa ja mikä kivunlievitys on parhain?

Niin

 

Eka synnytys sattui paljon, toka ei juuri yhtään...

epiduraali tehoaa aikansa, ihan hyvä, kivunlievityksiä on paljon.

 

Sattuu se paljon.

Mutta ota jokainen supistus omanaan ja keskity hengittämään sen aikana, niin pääset jo pitkälle...
Ammeesta tykkäsin itse eniten avautumisvaiheessa.

 

Sattuu. Mut onneks ei yleensä kestä kauan. Lopputulos kruunaa kaiken!
Kivunlievityksiä on useita. Mua ilokaasu oksettaa ihan mielettömästi, epiduraali ei mene vaikka kuinka yrittäis ja spinaali meni jopa kerran.

 

Se on kuin vääntäis helvetin isoa paskaa. Epiduraali toimi mulla hyvin.

 

No jotain kivusta varmaan kertoo se, että mulla meni taju muutamaan otteeseen. Se oli yhtä helvettiä. Ja kohta se on taas edessä :headwall:

Toinen oli onneksi siedettävä, mutta se eka oli kaamea.

Mulla pelittää parhaiten epiduraali.

 

Jokainen kokee kipua eritavalla , mutta kyllähän se synnyttäminen tekee kipeää. Kivunlievityksiä on tarjolla monenlaisia ja parhaiten niistä osaa kertoa synnytystä hoitava kätilö, häneltä saat varmasti myös suositusta mitä kivunlievitysmuotoa sinulle voisi kokeilla

 

sitä on vaikea mennä sanomaan,riippuu ihan ihmisestä,kipukynnyksestä,ei voi tietää etukäteen.
2 olen synnyttänyt,epiduraali auttoi minulla hyvin,ei ollut kovinkaan kivuliasta,paha vatsatautikin ollut pahempi kuin synnytys...eli synnytys voi olla myös helppo,suorastaan ihana kokemus. yritä suhtautua asiaan positiivisesti,vaikka se voi olla vaikeeta jos pelottaa.

 

Jos olet ekaa kertaa menossa synnyttämään, säästä itseäsi äläkä kamalasti lue toisten synnytyskertomuksia etukäteen. Synnytysjutut on vähän samanlaisia kuin miesten sotatarinat - tuppaavat värittymään matkalla. Ei kovin monikaan kerro synnytyksestä joka on mennyt suht vähillä kivulla ja oppikirjan mukaan, vaan aina on jotain mutkaa matkassa (ainakin tarinoissa). Parhaiten se menee, kun lähdet avoimin mielin koko touhuun. Minusta positiivista oli se, kun ajattelen että synnytyskipu on sikäli hyvää kipua että sillä on tarkoitus - jokainen supistus on yksi vähemmän ja olet joka supistuksella lähempänä sitä hetkeä, kun saat vauvan syliisi.

 

Itse synnytys ei sattunut, supistukset olivat melko kivuliaita. Minulla epiduraali toimi erittäin hyvin. Oma asenne ratkaisee paljon.

 

Ponnistusvaihe sattuu... Luomuna synnytin 3900g painavan vauvan. Auts, kyllä koski! Ei voi etes sanoin kuvata , sitä kipua. Se on jotain ihan uskomatonta!

 

Jos olet ekaa kertaa menossa synnyttämään, säästä itseäsi äläkä kamalasti lue toisten synnytyskertomuksia etukäteen. Synnytysjutut on vähän samanlaisia kuin miesten sotatarinat - tuppaavat värittymään matkalla. Ei kovin monikaan kerro synnytyksestä joka on mennyt suht vähillä kivulla ja oppikirjan mukaan, vaan aina on jotain mutkaa matkassa (ainakin tarinoissa). Parhaiten se menee, kun lähdet avoimin mielin koko touhuun. Minusta positiivista oli se, kun ajattelen että synnytyskipu on sikäli hyvää kipua että sillä on tarkoitus - jokainen supistus on yksi vähemmän ja olet joka supistuksella lähempänä sitä hetkeä, kun saat vauvan syliisi.

Mikään ei silota tosiasiaa että se sattuu ihan järjettömän paljon. Piste.

 

supistuksiin auttaa hyvin ilokaasu ( kunhan osaa ajoittaa oikein ) , epiduraali ja spinaali. tai näistä mulla kokemusta. itse ponnistusvaihe taas on musta ennemminkin tukala, kuin kivulias. mutta siinäkin kun on saanut sen pään puiserrettua ulos, niin loput tulee melkeen itekseen. tsemppiä matkaan, hyvin menee varmasti ja olet osaavissa käsissä

 

Jos olet ekaa kertaa menossa synnyttämään, säästä itseäsi äläkä kamalasti lue toisten synnytyskertomuksia etukäteen. Synnytysjutut on vähän samanlaisia kuin miesten sotatarinat - tuppaavat värittymään matkalla. Ei kovin monikaan kerro synnytyksestä joka on mennyt suht vähillä kivulla ja oppikirjan mukaan, vaan aina on jotain mutkaa matkassa (ainakin tarinoissa). Parhaiten se menee, kun lähdet avoimin mielin koko touhuun. Minusta positiivista oli se, kun ajattelen että synnytyskipu on sikäli hyvää kipua että sillä on tarkoitus - jokainen supistus on yksi vähemmän ja olet joka supistuksella lähempänä sitä hetkeä, kun saat vauvan syliisi.

Mikään ei silota tosiasiaa että se sattuu ihan järjettömän paljon. Piste.

Varmaan ilman kivunlievitystä varmaan näin onkin. Mutta jos kivunlievitys toimii niin ei välttämättä satu järjettömän paljon. Epiduraali/spinaali parhaimmillaan vie tunnon melkein koko alakropasta.

 

Minulla epiduraali ei auttanut, eli pelkän ilokaasulla synnytin..asenteella..

 

Jostain luin vasta, että synnytyskipua voi verrata luunmurtumasta aiheutuneeseen kipuun. Mut yksilöllisestihän imhiset tietenkin siihenkin reagoi.

 

Mua peloteltiin aikoinaan ihan älyttömästi sattumisella. Eipä pahemmin esikon synnytys sattunut. Epiduraalin otin niihin alun kipuihin, kun sattus muka paljon.

Enemmän sattus sen jälkeen, kun koko homma oli ohi!

 

Varmaan ilman kivunlievitystä varmaan näin onkin. Mutta jos kivunlievitys toimii niin ei välttämättä satu järjettömän paljon. Epiduraali/spinaali parhaimmillaan vie tunnon melkein koko alakropasta.

mä oon molemmissa synnytyksissä pystynyt nukkumaan epiduraalin jälkeen. ja vessaan oon tarvinnut auttajaa, kun ei tosiaan kintuissakaan ole tuntoa ollut...

 

Jostain luin vasta, että synnytyskipua voi verrata luunmurtumasta aiheutuneeseen kipuun. Mut yksilöllisestihän imhiset tietenkin siihenkin reagoi.

Joo ei todellakaan voi.

*muoks* Tai voihan sitä toki verrata esim. keittiöjakkaraa aurinkoon, mutta samankaltaisuuksia on pirun vaikea löytää.

 

mun mielest sen Epiduraali laittaminen sattui kaikken eniten ja sit sen synnytyksen jälkeiset paikkaukset alapääs yms.. ja seuraavat 2 vko sai istua sillai puol istuvas asennos.. sattu nii paljon ne kaikki mitä siit aiheutui...

 

Kyllä se sattuu. Mutta itsellä se pahin ongelma oli se pelko että kuolenko vai enkö kuole. Epiduraalia en ole halunnut kummassakaan, piikkipelko on niin suuri. Aqva-rakkulat auttoi ihanasti, minulla se kipu oli enimmäkseen selän puolelta repivää ja amme oli suorastaan taivas.
Ilokaasua imin myös, se ehkä niinkään kipuun auttanut mutta tekeminen ja supistukseen valmistautuminen helpotti.
Paljon kipua lievittää "ajatustyö" ja asiaan keskittyminen.

 

esikoisel -05 sain 2 kertaa kohdunkaulapuudutukset ja ilokaasua, seuraaval -06 ilokaasua, seuraaval -08 ilokaasua ja sit seuraaval -09 ilokaasua ja sellaisen lämmitetyn jyvätyynyn alaselkään.
mä pelkään eniten verikokeen ottoa käsi varresta ja se on mun mielestä kauheampaa kuin synnytys.
Kun on ensimmäisen työnnön saanyt niin että pää laki on näkynyt niin sitten onkin mennyt jo niin nopeasti ettei ole kipua edes ajatellut ja kun koko juttu ollut ohi niin kaikki on unohtunut sitä vain katsoo pienen pientä nyyttiä rinnan pääl tuhisemas :saint:
mut jokaisel on erinlaiset kokemukset. vain esikoisel mut on tikattu ei muiden aikana

 

Kai se riippuu omasta kipukynnyksestäkin. Mulla epiduraali tehosi, kokemusta myös spinaalista ja kohdunkaulan puudutteesta, joiden teho oli yhtä tyhjän kanssa.

 

mulle tuli ilokaasust kauhee päänsärky ja pahaolo.. ihan ku ois ollu kauhees kännis semmoinen oikee sellanen laattamispistees oleva känninen olo :ashamed: sit ärsytti se ku ne hoitajat tuli kokoajan ottaa verikokeita.. ja multa ei löytyny suoni.. ainoa mist löyty käden päält.. sattuu hivenen ku otetaa siit.. noi oli pahimmat noi kokeet ja sit se selkään pistäminen ja ompelut ja sit ilokaasun aiheuttamat oireet.. jatkos sit noi kivut sen kaiken jälkeen. Muistakaa se kipu on tervettä kipua, ei se ole mitään vakavaa..

 

siitäki kärsimyksestä saat suuren suuren palkinnon ihanan sellaisen... :heart: