Kun kaverin lapsi on mahdoton..

Meillä on molemmilla 3-vuotiaat lapset. Kyläillään puolin ja toisin ja lapsilla on kivoja leikkejä keskenään. Mutta lähes aina leikit menee jossain vaiheessa tappeluksi, kaverin lapsi on kova määräilemään, lyö lastani/läiskii, tönii, huutaa. Mielestäni kaveri ei komenna lastaan tarpeeksi tai ainakaan johdonmukaisesti ; välillä kieltää melko napakastikkin, välillä taas ei noteeraa tilanteita ollenkaan. Itsellänikin paloi viimeksi kylässä käpy kun tämä lapsi otti jatkuvasti lapseni kädestä tavaroita lastenhuoneessa ja määräsi mitä lapseni saa ja ei saa leikkiä. Sanoin ensin pari kertaa nätisti, kolmannella kerralla marssin lapsen luokse ja RIUHTAISIN hänen kädestään sen lelun takaisin, minkä oli lapseltani useasti varastanut. No lapsihan alkoi tietysti pillittämään ja äidilleen teeskentelin tietämätöntä asiasta... tosi aikuismaista Mutta kävi tunteisiin ja jotenkin koen että nämä lasten kasvatusasiat on niin herkkä aihe, etten uskalla mennä suoraankaan asiasta sanomaan.

Useasti myös lapset riehaannuttavat toiseensa älyttömään tilaan; juoksevat ympäriinsä, hyppivät sohvilla ja kiljuvat. Minähän kiellän sen heti, ja lapseni joutuu usein jäähylle istumaan kun ei usko kerrasta. Ja kaverin lapselle taas ei tule mitään seuraamuksia.... Mietinkin kuinka epäterveen kuvan se antaa omalle lapselleni, kun hän istuu jäähyllä ainoastaan, vaikka molemmat tekee väärin. Mutta toisaalta en voi painaa niitä tilanteita villaisellakaan.

Saa kertoa näkemyksiä/ kokemuksia asiasta...

 

Itse komennan kavereiden lapsia samoin kun omaani, jos paljon ollaan tekemisissä. Toki lasten pitää antaa myös itse opetella selvittämään riitojaan ja puolustautumaan. Ja välillä on iha hyvä antaa ipanoiden riehuakin ihan kunnolla.

 

Asiasta pitäisi yrittää puhua ja vaikka sitten keskeyttää vierailut, jos ei muu auta.

Mahdollista kai olisi myös pyytää kaverilta kurinpitolupa hänen lapsensa suhteen?

 

Itse komennan kavereiden lapsia samoin kun omaani, jos paljon ollaan tekemisissä. Toki lasten pitää antaa myös itse opetella selvittämään riitojaan ja puolustautumaan. Ja välillä on iha hyvä antaa ipanoiden riehuakin ihan kunnolla.

Komennankin, mutta ei lapsi pelkkää sanaa usko. Tarvitsisi hänkin jotain vähän radikaalimpaa keinoa, jäähytystä tms.

Enkä todellakaan nyt puhu siitä että olisin jokaista pikku erimielisyyttä siellä selvittämässä. Mutta kun tämä lapsi mm. alkaa yhtäkkiä raapia lapseni naamaa, jos heille tulee erimielisyyttä! Eli siis käy suoraan käsiksi harva se riita. Sydän siinä särkyy kun näkee miten omaa lasta esim. tuupitaan maahan niin kauan että hänelle tulee itku (näin kävi kerran puistossa kun olin kauempana, enkä heti päässyt väliin).

Riehumiselle on omat paikkansa, meillä ei sisällä riehuta koska se on ärsyttävää ja vaarallista.

 

Komennankin, mutta ei lapsi pelkkää sanaa usko. Tarvitsisi hänkin jotain vähän radikaalimpaa keinoa, jäähytystä tms.

Enkä todellakaan nyt puhu siitä että olisin jokaista pikku erimielisyyttä siellä selvittämässä. Mutta kun tämä lapsi mm. alkaa yhtäkkiä raapia lapseni naamaa, jos heille tulee erimielisyyttä! Eli siis käy suoraan käsiksi harva se riita. Sydän siinä särkyy kun näkee miten omaa lasta esim. tuupitaan maahan niin kauan että hänelle tulee itku (näin kävi kerran puistossa kun olin kauempana, enkä heti päässyt väliin).

Riehumiselle on omat paikkansa, meillä ei sisällä riehuta koska se on ärsyttävää ja vaarallista.

En itse usko tuohon jäähyyn, etenkään noin pienillä lapsilla. Yleensäkin nyt tuon ikäisille pitää sata kertaa vähintään sanoa samasta asiasta, ennen kun sisäistävät sen. Ongelmana tietysti on, jos lapsen äiti ei kommenna.

Mutta tuo töniminen ja raapiminen ym käsiksi käyminen on kyllä ärsyttävää, etenkin kun se helposti tapana tarttuu lapselta toiselle. Itse en varmaan vain jättäisi yhtään heitä kaksin, vaan vahtisin vieressä valmiina menemään väliin.

 

Ovatko lapsenne samaa sukupuolta? Tokihan sinun pitääkin puuttua siihen jos toinen lapsi satuttaa omaasi. Mutta pienemmissä asioissa teillä on kaverin kanssa selvästi näkemyseroja koska pitää aikuisen puuttua. Ja mitä tuohon juoksemiseen sisällä tulee niin on ihan tutkittua, että kannattaa antaa lasten juosta myös sisällä. Kannattaa kannustaa lasta aktiivisiin leikkeihin niin pysyy paino kurissa. Nykypäivän lapset ovat liian passiivisia joka näkyy koko ajan kasvavana ylipainona.

 

Ja mitä tuohon juoksemiseen sisällä tulee niin on ihan tutkittua, että kannattaa antaa lasten juosta myös sisällä.

Ei kannata, koska se on vaarallista. Sisällä on paljon yllättävästikin ilmestyviä esteitä, joihin voi törmätä tai kompastua.

 

Ei kannata, koska se on vaarallista. Sisällä on paljon yllättävästikin ilmestyviä esteitä, joihin voi törmätä tai kompastua.

Tuohon auttaa, kun muistaa sammuttaa teleportit

 

Tuohon auttaa, kun muistaa sammuttaa teleportit

Ei siihen kyllä tarvita muuta kuin se, että vaikka yhtäkkiä joku ovi aukeaa tai ihminen astuu nurkan takaa tielle. Juostessa jarrutusmatka on monta metriä.

Tiedän yhdenkin lapsen, joka sai sisällä juostessa yllättäen aukeavan oven kahvan silmäkulmaansa. Jos ovenkahva olisi osunut vielä 1 cm sivuun niin olisi voinut lähteä näkö.

 

Ei siihen kyllä tarvita muuta kuin se, että vaikka yhtäkkiä joku ovi aukeaa tai ihminen astuu nurkan takaa tielle. Juostessa jarrutusmatka on monta metriä.

Tiedän yhdenkin lapsen, joka sai sisällä juostessa yllättäen aukeavan oven kahvan silmäkulmaansa. Jos ovenkahva olisi osunut vielä 1 cm sivuun niin olisi voinut lähteä näkö.

No näinhän se on. Mutta olisitkohan nyt hiukan ylisuojeleva. Kolhut ja naarmut kuuluvat elämään.

 

Ovatko lapsenne samaa sukupuolta? Tokihan sinun pitääkin puuttua siihen jos toinen lapsi satuttaa omaasi. Mutta pienemmissä asioissa teillä on kaverin kanssa selvästi näkemyseroja koska pitää aikuisen puuttua. Ja mitä tuohon juoksemiseen sisällä tulee niin on ihan tutkittua, että kannattaa antaa lasten juosta myös sisällä. Kannattaa kannustaa lasta aktiivisiin leikkeihin niin pysyy paino kurissa. Nykypäivän lapset ovat liian passiivisia joka näkyy koko ajan kasvavana ylipainona.

Kenellä tilaa ja hermoja löytyy antakoon lastensa ja heidän kavereidensa juosta tai vaikka pyöräillä sisällä. Meillä ei kumpaakaan ole liikaa joten juoksuleikit on aina leikitty ulkona. Kaikki kolme ovat hyvin hoikkia. Tosin meillä saa kyllä jumpata ja tanssia tanssipelejä yms.

 

Ei siihen kyllä tarvita muuta kuin se, että vaikka yhtäkkiä joku ovi aukeaa tai ihminen astuu nurkan takaa tielle. Juostessa jarrutusmatka on monta metriä.

Tiedän yhdenkin lapsen, joka sai sisällä juostessa yllättäen aukeavan oven kahvan silmäkulmaansa. Jos ovenkahva olisi osunut vielä 1 cm sivuun niin olisi voinut lähteä näkö.

Ihminen ei helposti lyö silmäänsä mihinkään, koska jos silmä meinaa osua, väistyt vaistomaisesti sivulle. Tän takia lapsi lyö silmäkulman helposti pöydän kulmaan, mutta ei silmää, koska siinä kohtaa väistäisi.

 

En tiedä missä tuhannen neliön linnassa kuvittelette meidän asuvan, mutta ei todellakaan ole järjellistä toimintaa antaa kahden kolmevuotiaan juosta täällä sisällä hullunlailla! Haloo nyt. Itse olen kerran istunut päivystyksessä 2-vuotiaan kanssa jolla oli ohimossa nyrkinkokoinen kuhmu ja lievä aivotärähdys, ja toisen kerran oltiin hammaslääkärillä tutkimassa hampaita jotka tuli melkein ylähuulesta läpi. Ekalla kerralla löi ohimonsa betoniseinän kulmaan kun törmäsi siihen vauhdissa, toisella kertaa riehuessa löi ylähuulensa hampaineen meidän puiseen tv-tasoon. Ei lapset osaa varoa ja ymmärrä vaaroja kun ne juoksee päättömästi minne sattuu. Meillä EI juosta sisällä, eikä meidän lapset ole lihavia, päinvastoin.

Ja minulle on ihan sama käyttääkö jäähyä, tarrakirjaa vai savumerkkejä, kunhan tekis JOTAIN. Ja todellakin, se käytös tarttuu. Myös omasta lapsesta tulee riehuva ja agressiivinen kun tämä yksi on kylässä, muiden lasten seurassa samaa ei käy!

-ap

 

Mulla on vähän sama ongelma kuin ap:lla. Mun kaverin lapsi ei ehkä ihan noin väkivaltainen ole, mutta kiusaa mun lasta, joka on 1,5 vuotta nuorempi. Eikä hänen äitinsä komenna ollenkaan. Meillä on muuten sama sääntö, että ei päätöntä riehumista sisällä, ne kerrat kun on antanut riehua, niin huonosti on käynyt.

 

Ei lapset osaa varoa ja ymmärrä vaaroja kun ne juoksee päättömästi minne sattuu.

Eli olet pitänyt häntä selvästi pumpulissa, kun ei ole normaaleja juttuja oppinut varomaan. Tai sitten hänellä on hahmottamisongelmia.

Meillä on ruvettu kiipeilemään aikaisin. Kun reilusti alle vuoden vanha rupesi kiipeämään sohvalle, en estänyt häntä, enkä ruvennut varomaan tippumista sieltä, vaan rupesin samantien treenaamaan, kuinka sieltä kuuluu tulla alas.

Täysin päättömästi juoksemisen ja paikoillaan olemisen välillä on monenmoista liikkumista, sinun tehtävänäsi on opettaa lasta löytämään sopivat rajat, missä hän vielä hallitsee itsensä ja menonsa. Eikä siihen tarvita hehtaarihalleja, liikkua voi pienessäkin tilassa.

 

Eli olet pitänyt häntä selvästi pumpulissa, kun ei ole normaaleja juttuja oppinut varomaan. Tai sitten hänellä on hahmottamisongelmia.

Meillä on ruvettu kiipeilemään aikaisin. Kun reilusti alle vuoden vanha rupesi kiipeämään sohvalle, en estänyt häntä, enkä ruvennut varomaan tippumista sieltä, vaan rupesin samantien treenaamaan, kuinka sieltä kuuluu tulla alas.

Täysin päättömästi juoksemisen ja paikoillaan olemisen välillä on monenmoista liikkumista, sinun tehtävänäsi on opettaa lasta löytämään sopivat rajat, missä hän vielä hallitsee itsensä ja menonsa. Eikä siihen tarvita hehtaarihalleja, liikkua voi pienessäkin tilassa.

lapseni on täysin normaali 3 v, joka ei vielä kaverin kanssa riehutessa osaa säädellä itseään ja tekemisiään niin että osaisi juosta sisällä "järkevää vauhtia".

Mahtaako sulla lapsia ollakkaan, kuulostaa siltä että olet oppikirjasta lukenut nuo juttusi. Mulla on täällä tällä hetkellä lisäksi kuopus 10 kk, joka kiipeilee sohville ja jolle näytetään aina että "tule alas peppu edellä". Mutta jokainen vanhempi sen tietää että varmistamassa saa tuon ikäisen kanssa olla koko ajan, koska pää edellä se sieltä alas tulee kun esim. sisarusten kanssa riehaantuu.

Ap

 

Mulla on vähän sama ongelma kuin ap:lla. Mun kaverin lapsi ei ehkä ihan noin väkivaltainen ole, mutta kiusaa mun lasta, joka on 1,5 vuotta nuorempi. Eikä hänen äitinsä komenna ollenkaaon. Meillä on muuten sama sääntö, että ei päätöntä riehumista sisällä, ne kerrat kun on antanut riehua, niin huonosti on käynyt.

No niinpä!

 

Meillä vähän sama juttu. Lapseni on 3v ja 1v, kaverini lapsi 4v. Joka kerta kyläilyssä on samaa mitä teillä: kaverin lapsi tönii kumpaakin lastani, haukkuu heitä tyhmiksi, kieltää leikkimästä (meidän lasten!!) leluilla..kaverin lapsen äiti ei saa lapseen mitään kuria. Yrittää kyllä jotenkin kieltää. Usein kyläilyn jälkeen pyytää anteeksi lapsensa huonoa käytöstä.

Oma ratkaisuni on, että kiellän myös kaverini lasta tosi tiukasti, en jätä lapsiani hänen kanssaan ilman valvontaa yhdeksikään sekunniksi, ja pyydän (sovin kyläilystä meillä) heitä meille vain harvoin .

 

Mä en ymmärrä sitä, että nykyään pitäisi lasten saada mielin määrin riehua, mitä se muka palvelee. Mua ärsyttää se riehuminen, ja koko ajan saa sitten vahtia ettei satu mitään vakavampaa. Ulkona saavat riehua kyllä.

 

Toi on ärsyttävää. Meillä pistin pojan yhden kaverin ruotuun käytöksestä ja nykyään se harvemmin mitään töllöilee poikaa kohtaan. Riittää kun katon siihenpäin silleen että....Oli myös kyläilytaukoa. Vanhempansa ei vaadi tottelemista vaikka komentavat. Kyllä se meni isille rollimaan komennettuani mutta ilmoitin että näin taas tapahtu ja sitä en suvaitse. Ei sanonu isi mitään siihen. En ole mielestäni kun tiukka siinä miten käyttäydytään toista kohtaan ja ollaan kylässä meidän kodissa.

 

Mä en ymmärrä sitä, että nykyään pitäisi lasten saada mielin määrin riehua, mitä se muka palvelee. Mua ärsyttää se riehuminen, ja koko ajan saa sitten vahtia ettei satu mitään vakavampaa. Ulkona saavat riehua kyllä.

Se nyt on lapselle luonnollista. Oletko ikinä nähnyt lasta joka kävelisi paikasta toiseen? Vanhempien rajoittuneisuuden takia monet lapset eivät osaa enää perusaisioita.

http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-2000001041629.html

http://yle.fi/uutiset/onko_lasten_kompelyys_ylisuojelevien_vanhempien_vika/6846352

 

Se nyt on lapselle luonnollista. Oletko ikinä nähnyt lasta joka kävelisi paikasta toiseen? Vanhempien rajoittuneisuuden takia monet lapset eivät osaa enää perusaisioita.

http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-2000001041629.html

http://yle.fi/uutiset/onko_lasten_kompelyys_ylisuojelevien_vanhempien_vika/6846352

Kyllä se sisällä juokseminen on ollut kiellettyä kautta aikojen, jos vanhemmilla on edes hippusen järkeä päässä. Vai luuletko oikeasti että esim. 60 luvulla on katseltu suopein mielin jotain sisällä riekkuvia kakaroita, ja tämä "sisällä ei saa juosta" olisi vain nykyajan vitsaus :,D Kyllä tää "sisällä saa juosta ja hyppiä ja kiipeillä ja riehua" on tätä nykyajan vapaan kasvatuksen tulosta, jota koitetaan sitten perustella sillä että nykylapset on niin lihavia. Eiköhän se johdu aivan muista tekijöistä kuin siitä että sisällä ei saa juosta.

 

[QUOTE="vierailija, post: 31201525" marssin lapsen luokse ja RIUHTAISIN hänen kädestään sen lelun takaisin, minkä oli lapseltani useasti varastanut.

Minähän kiellän sen heti, ja lapseni joutuu usein jäähylle istumaan kun ei usko kerrasta. [/QUOTE]

Eli teit lapselle saman minkä hän teki lapsellesi. Mikä se opetus oli?

Lisäksi;

http://yle.fi/uutiset/jaahy_tehoton_ja_jopa_vahingollinen_lapsen_kehitykselle/7491055

 

[QUOTE="vierailija, post: 31201525" marssin lapsen luokse ja RIUHTAISIN hänen kädestään sen lelun takaisin, minkä oli lapseltani useasti varastanut.

Minähän kiellän sen heti, ja lapseni joutuu usein jäähylle istumaan kun ei usko kerrasta.

Eli teit lapselle saman minkä hän teki lapsellesi. Mikä se opetus oli?

Lisäksi;

http://yle.fi/uutiset/jaahy_tehoton_ja_jopa_vahingollinen_lapsen_kehitykselle/7491055[/QUOTE]

No enkö jo todennut ettei se ollut maailman fiksuin veto, ja annoin mennä tunteisiin. Shit happens, siinä kohtaa en siis kyllä ajatellut opettaa yhtään mitään vaan antaa takaisin, prkl

Jäähystä jokaisella on oma mielipiteensä. Minusta meillä rauhoittumaan vieminen on paras keino. Kaveri toki saa käyttää ihan mitä keinoa ikinä lystää, ei kuulu mulle, kunhan pitäisi huolen siitä ettei lapsensa muksi muita lapsia ^^

 

Jäähy tehoton ja jopa vahingollinen lapsen kehitykselle
Jäähy on yksi suosituimmista vanhempien käyttämistä kurinpitokeinoista. Se on myös yksi lastenlääkärien ja kasvatusammattilaisten – kuten televisiosta tutun Supernannyn – eniten suosittelemista keinoista lasten rauhoittamiseen. Tuoreet yhdysvaltalaistutkimukset osoittavat kuitenkin, että jäähy ei ainoastaan ole tehoton vaan myös haitallinen lapsen kehitykselle.

Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Time-lehden artikkeli muistuttaa, että lapsen ja huoltajan välinen kurinpidollinen vuorovaikutus muodostaa ison osan lapsuusajan kokemuksista, joten vanhempien on syytä miettiä, kuinka lasten huonoon käytökseen vastata. Kurinpito on opettamista, ei rangaistusta, ja oikean tavan löytäminen lasten kasvattamiseen on keskeistä lapsen terveelle kehitykselle.

Jäähyistä lapselle jää pääasiassa mieleen eristäminen. Jopa silloin, kun se selitetään kärsivällisesti ja lempeästi, jäähy opettaa lapselle, että kun hän tekee virheen tai kun hänellä on vaikeaa, on hänen selvittävä siitä yksin – joka varsinkin nuorilla lapsilla johtaa helposti hylätyksi tulemisen tunteeseen.

Lisäksi jäähy kertoo lapselle: "Olen kiinnostunut olemaan kanssasi ja käytettävissäsi vain, kun sinulla on kaikki kunnossa", yhdysvaltalaistutkijat esittävät.

Vahingollista kehitykselle
Ongelmana on tutkijoiden mukaan se, että lapsilla on syvä tarve yhteydelle. Vuosikymmenten tutkimukset kiintymyksestä osoittavat, että erityisesti ahdistavina aikoina ihmiset tarvitsevat läheisyyttä ja lohdutusta huoltajiltaan. Silloin kun lapset kadottavat tunteidenhallintansa, vanhemmat usein lähettävät heidät yksin huoneeseensa, "jäähypenkille" tai nurkkaan häpeämään – mikä tarkoittaa, että lasten on kohdattava ahdistava ja stressaava tilanne yksin.

Lapset käyttäytyvät joskus huonosti, kun heidän tunteensa ovat ylirasittuneet; voimakkaat tunteet ja tilanteen asettamat vaatimukset ylittävät lapsen kyvyn käsitellä omaa oloaan. Lapsen kyvyttömyys käsitellä tunteitaan voi johtaa aggressiiviseen, epäkunnioittavaan tai vastahakoiseen käytökseen – mikä vain todistaa, ettei lapsi vielä hallitse tiettyjä itsesääntelyn keinoja. Huono käytös on tutkijoiden mukaan usein merkki rauhoittamisen ja yhteyden tarpeesta.

Kun vanhempi sitten vastaa tähän tarpeeseen eristämisellä, jää lapsen vaistonvarainen psykologinen tarve täyttämättä. Aivojen kuvaukset ovat itse asiassa paljastaneet, että emotionaalisen trauman – esimerkiksi hylkäämisen aiheuttaman – jälki näkyy aivotoiminnoissa samankaltaisena kuin fyysisen pahoinpitelynkin jälki.

Jäähyn sijaan yhteinen hetki
Vahingollisuuden lisäksi jäähyjen katsotaan olevan yleensä varsin tehoton kurinpidon väline, jos toimilla tähdätään käytöksen muuttamiseen ja taitojen oppimiseen.

Vanhemmat haluavat ajatella, että jäähy rauhoittaa lasta ja heijastuu positiivisesti tämän käytökseen. Sen sijaan jäähyt helposti saavat lapsen entistä vihaisemmaksi eikä käytöksen sääntelykään välttämättä parane. Lapselle saattaa olla aiempaa hankalampaa hallita käytöstään tai miettiä mitä hänen tulikaan tehtyä.

Lapsi saattaakin keskittyä ajattelemaan, kuinka ilkeitä vanhemmat ovat, kun he rankaisevat lasta. Kun lapsi keskittyy miettimään huonoa onneaan, kun on saanut niin ilkeän ja epäoikeudenmukaisen äidin tai isän, hänelle ei aukea mahdollisuutta kehittää oivalluskykyään, empatiaansa tai ongelmanratkaisutaitojaan.

Jäähy voi estää lasta kehittämästä taitoja, joita joku muu kurinpitokeino auttaisi kehittämään, yhdysvaltalaistutkijat Daniel J. Siegel ja Tina Payne Bryson toteavat Time-lehden mukaan. Sen sijaan selvien rajojen asettaminen ja samaan aikaan yhteistyön, keskustelun ja kunnioituksen painottaminen antaa lapselle mahdollisuuden muovata itsestään aktiivista ja empaattista päätöksentekijää, jolla on keinot selviytyä ongelmista omin avuin.

Ensi kerralla kun kurinpidolle on tarvetta, vanhempien kannattaakin tutkijoiden mukaan jäähyn sijaan miettiä yhteistä hetkeä lapsen kanssa, esimerkiksi sylissäistumista, puhumista ja lohduttamista. Lapselle hetken rauhoittumisaika voi olla äärimmäisen arvokasta, se voi opettaa pysähtymään ja miettimään käytöstään. Erityisesti nuoremmilla lapsilla nämä taidot opitaan suhteiden ja yhteyden kautta, ei eristyksissä muista.