Kun sait tietää positiivisesta tuloksesta ensimmäisen lapsen kohdalla..

Mitä ajatuksia se herätti..? Olitko heti mielissään, vai oliko se jonkinlainen shokki?
Oliko lapsi harkittu tulos, vaikko vahinko?

Tahtoisin isien mielipiteitä, mutta myös naisten, joilla kokemuksia miesten reaktioista. Tämä hyvin tärkeää minulle, kamppailen päätöksen kanssa pitääkö lapsi vai ei..sillä mies ei sano niin eikä näin. Välillä haluaa pitää, ja välillä ei ole valmis..
 
Olin todella onnellinen, mutta myös hieman "pelästynyt". Vaikka lapsen teko oli harkittu ja yhteinen päätöksemme. Laskettu aika avolla on Joulukuun tienoilla. Kyllä sinunkin miehesi sydän vielä sulaa ajatuksesta. Anna aikaa miettiä, niin hyvä tulee ;) Joillekkin se voi tulla vastaavana Shokkina aluksi.- Lapsen pitämiseen tulee:

Tottakai pidätte TAI pidät sen! Paljon voimia sinulle.. Jos jotain tulee mieleen tai haluaisit puhua jollekkin "ulkopuoliselle" niin yksityisviestiä tulemaan tänne päin :wave:
 
Mä olin pyörällä päästäni, pelotti ja nauratti, tuli melkein paniikki. Naama muuttui kirkkaanpunaiseksi ja sydän jyskytti. Mietin että maltanko odottaa tunnin ajan ja kertoa miehelle vasta kun on päässyt töistä kotiin, mutta tunti tuntui niin pitkältä että soitin asiasta samantien. Se ei osannut sanoa mitään erityisen järkevää, vähän sitä taisi naurattaa. Sitten se tuli kotio nalle kainalossa, ilmeisen iloisena. Mies on suhtautunut asiaan ihmeellisen "järkevästi", sen enempää jännittämättä. Mä taas aika ajoin, johtuen osittain ehkä hormoneistakin, mietin miten mä selviän tästä kaikesta, vaikka iloitsen asiasta. Ennen raskautta olen aina pitänyt aborttia vaihtoehtona, mutta kun sitten omalle kohdalle osui tämä siunattu tila, en ole edes ajatellut aborttia vaihtoehtona. Toivon niin että onnistun äitinä.. Olen kyllä ihan "kunnollinen" ihminen, mutta haluan antaa lapselle niin paljon, etten tiedä onko se käytännössä edes mahdollista. Kaikkea hyvää teidän perheenalulle!
 
Sen haluan vielä lisätä, että uskon kyllä vakaasti siihen, että mun puolisoni ei vieläkään ihan täysin tiedosta, että tämä perheenlisäys on nyt totista totta. Minä sensijaan tiedostan asian koko ajan, mietin kuinka vauva sisälläni kasvaa ja kehittyy, onko sillä kaikki hyvin. Ehkä sitten kun tämä masu alkaa pyöristyä selvemmin (nyt on rv 15+1), miehellä alkaa olla samoja ajatuksia. Nyt musta tuntuu, että hän tiedostaa sen lapsen, joka meille joulukuussa syntyy, mutta ei ihan vielä sitä samaista lasta, joka mun sisälläni jo valmistautuu joulukuuta varten.
 

Yhteistyössä