Päätin, että nyt on hyvä hetki minunkin tulla johonkin pinoon kirjoittelemaan ja tämä on enemmän kuin sopiva
Olen kyllä jo yli kolmen vuoden ajan lueskellut aktiivisesti näitä keskusteluja ensin vauvakuume puolella. Aikaa vierähti yrittäessä ja jossain vaiheessa oli pakko katsoa totuutta silmiin ja siirtyä lueskelemaan tätä lapsettomuus osiota...
Yrityksen aloitimme vuoden 2007 alussa eli kohta on kolme vuotta yritystä takana. Miehellä on edellisestä suhteesta 7 v. lapsi, joka on iso osa arkeamme ja elämäämme. Itselläni lapsia ei ennestään ole.
Vuoden yrittämisen jälkeen hakeuduin tutkimuksiin. Mitään vikaa ei minusta ole löytynyt. Aluksi lääkärit eivät olleet kiinnostuneet mieheni tutkimisesta, koska hän oli jo yhden lapsen saanut. Syksyllä 2008 mies kuitenkin testattiin viimein ja tulokset eivät olleet kovin hyvät. Sekä liikkuvuuden, muodon että määrän osalta heikentynyt tulos
Marraskuussa 2008 pääsimme ensimmäiselle käynnille lapsettomuus poliklinikalle. Lääkärin suunnitelma oli, että lähtisimme siittiötilanteen vuoksi suoraan jonottamaan icsiin. Suunnitelman piti tarkentua seuraavalla käynnillä tammikuussa 2009. Tammikuussa tapaamamme lääkäri halusi kuitenkin, että inssiä kokeillaan ensin. Ensimmäinen inssi siirtyi vastoinkäymisten takia toukokuulle, eikä se tuottanut tulosta. Inssin jälkeen lääkäri totesi, ettei inssiä oikeastaan olisi välttämättä tarvinnut edes tehdä, vaan siemennesteen laadun olisi voinut testata pelkällä koepesulla. Eivät kuitenkaan olleet aiemmin puhuneet mitään siihen suuntaan... No pääsimme kuitenkin silloin toukokuussa ivf-jonoon (6 kk) ja saimme ivf suunnitteluajan lokakuulle.
Tällä hetkellä tilanne se, että odotamme ivf-hoitojen alkamista. Hoito tehdään pitkällä kaavalla. Joulun ja uudenvuoden vuoksi myös meidän hoidot siirtyvät kuukaudella eteenpäin eli joulukuun kierrosta alkaa sumuttelut. Suunnitelman mukaan punktio ja siirto olisivat viikolla 4. Eli
Linnian kanssa mennään samaan tahtiin. Ihanaa, kun kaikki viimein alkaa tuntua konkreettisemmalta ja pieni toivo alkaa taas uudelleen herätä
Pitkästä aikaa osaa iloita joulun odotuksestakin, kun joulun jälkeen pääsee tositoimiin!
Kuulun siis niihin, jotka intoa puhkuen ovat lähdössä ensimmäiseen ivf-hoitoonsa. Tosin realiteetit ovat hyvin tiedossa, kiitos näiden keskustelupalstojen
Matkan varrelle on mahtunut fiiliksiä laidasta laitaan, mutta tällä hetkellä fiilis on ihan hyvä ja toiveikas. Vielä, kun malttaisi odottaa nämä viimeiset viikot, ennen lääkitysten alkamista...
On mukavaa, että tässä ketjussa on mukana myös kokeneempia, joilta voi tarvittaessa kysellä selvennyksiä. Ja mulle sopii hyvin tuo
Isiksen suunnitelma talven napakymppihoidoista =)