Kysely pakkoruotsista

Pitäisikö ruotsin kielen olla pakollinen oppiaine Suomen kouluissa?


  • Äänestäjiä yhteensä
    43
"eräs"
Nykyäänkin oppilas saa valita minkä kielen tahansa A-kieleksi. Voi valita englannin, ruotsin, saksan tai ranskan jne. Minä en ainakaan aliarvioisi 6-luokkalaisten mielipiteitä. 6. luokalla oleva on 12-vuotias, osa olisi jo täyttänyt 13 vuotta kuudennen luokan keväällä, jolloin B-kielen valinta tehtäisiin. Väitän, että suurin osa sen ikäisistä osaa ajatella omilla aivoillaan ja moni miettii myös kielten hyötysuhdetta.
Joo, kyllä 6lk osaa jo valintansa tehdä. Mutta 2lk ja 3lk siis alkaisi kaikilla englanti? Eli jokainen englantia lukeva ns. pakotettaisiin opiskelemaan englantia A-kielenä?

Itse kirjoittaisin englannin mieluiten B-kielenä, kun se on vaikeaa, mutta eipä ole mahdollista, koska ruotsikin on B-kieli. En jaksanut sen takia valita pitkäämatikkaa, jota tuleva ammattini ei vaadi. Muutoin kuolisin koeviikolla, kun pitkään matikkaan joutuisi käyttää aikaa ja englantiinkin olisi pakko käyttää, jotta pääsen läpi, koska ei ole mahdollissuutta käydä englannin kursseja B-englantina.
 
[QUOTE="eräs";24790164]Niin no olisi parempi, että 7lk saisi valita ruotsin tai ranskan tai venäjän tai saksan ja jatkaa sitä sitten lukiossa. Mutta olisiko pakko opiskella kahta kieltä siis ala-asteella alkanutta englantia ja yläasteella alkavaa toista kieltä vai olisiko toinen kieli vapaaehtoinen?

Meille ainakin sanotaan aina, että suomalaisilla on hienoa, kun he osaavat kolme kieltä. Kaksi vierasta kieltä, joten töihin pääsee hyvin vaikkapa ulkomailla. :D[/QUOTE]

Minä lähtisin siitä liikkeelle, että kaksi vierasta kieltä olisivat pakollisia. Joissakin poikkeustapauksissa oppilas voitaisiin vapauttaa tuosta B-kielen opiskelusta eli esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppilaalla on oppimishäiriöitä eikä ole mielekästä, että hän opiskelee kahta vierasta kieltä vaan olisi parempi panostaa siihen yhteen vieraaseen kieleen.

Muistan esimerkiksi omilta kouluajoilta pojan, joka kävi sekä englannin että ruotsin tukiopetuksessa eikä siltikään osannut juuri mitään, hän siis myös yritti eikä ollut vain laiska, ei vain ollut kielipäätä suotu. Tällaiselle oppilaalle olisi parempi, että opiskelee vain yhtä vierasta kieltä kahden sijasta.
 
Turkilmas
Monessa työpaikassa se ruotsin kielen vaatimus on vain muodon vuoksi, kun ajatellaan, että kun kerran pakkoruotsia on opiskeltu niin laitetaanpa se tähän vaatimuksiin. Lisäksi suurin osa yrityksistä on kyllä ihan jossain muualla kuin Ruotsissa. Nimenomaan yritysmaailma kansainvälistyy isojen kielien maihin, EU:n keskipisteisiin Saksaan, Brysseliin ym. Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Aasiaan ja näillä alueilla ei ruotsia tarvita.

Ruotsinkielisiä on noin 5 % Suomen asukkaista, kaksikielisiä paikkakuntia on todella vähän. Lisäksi osa kaksikielisistä paikkakunnista on kaksikielisiä vain paperilla. Esimerkiksi Vantaa on kaksikielinen, mutta eipä siellä ruotsin kieltä juuri kuule saati tarvitse.
Näissä työpaikoissa joista puhuin, todellakin edellytettiin ihan oikeasti ruotsinkielentaitoa ja ihan syystä.

Meillä on muuten myös paikkakuntia, jossa enemmistö väestöstä on ruotsinkielisiä ja paljon myös heitä, jotka eivät edes osaa Suomea.

Se ei kuitenkaan ole se pointti. Pointti on siinä, että Suomessa kielien tärkeys vaihtelee paikkakunnittain. englanti on, tottakai, se tärkein, mutta ihan yhtälailla kuin venäjä on idässä tärkeä, niin ruotsi on eteläisessä Suomessa tärkeä.

En ymmärrä miksi pitää väheksyä kielen tärkeyttä, huomattavasti oleellisempaa olisi koittaa keksiä ratkaisu, joka ei syrji ketään ja joka palvelee meitä parhaiten.
 
"eräs"
Minä lähtisin siitä liikkeelle, että kaksi vierasta kieltä olisivat pakollisia. Joissakin poikkeustapauksissa oppilas voitaisiin vapauttaa tuosta B-kielen opiskelusta eli esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppilaalla on oppimishäiriöitä eikä ole mielekästä, että hän opiskelee kahta vierasta kieltä vaan olisi parempi panostaa siihen yhteen vieraaseen kieleen.

Muistan esimerkiksi omilta kouluajoilta pojan, joka kävi sekä englannin että ruotsin tukiopetuksessa eikä siltikään osannut juuri mitään, hän siis myös yritti eikä ollut vain laiska, ei vain ollut kielipäätä suotu. Tällaiselle oppilaalle olisi parempi, että opiskelee vain yhtä vierasta kieltä kahden sijasta.
Missä vaiheessa tuo vapautus B-kielestä tapahtuisi? Mielestäni olisi järkevintä, että se tapahtuisi jo yläasteella. Itse koin englannin hyvin vaikeaksi jo vitosluokalla. Toisaalta olisin sitten työhakemuksissa alempana muita, koska suurin osa suomalaisista kykenee laittamaan hakemukseen, että osaa ruotsia ja englantia. Osaisin siis vain englantia.

Järkevämpää olisi mielestäni, että yläasteella tehtäisiin uudestaan valinta. Valinnassa olisi merkitty, että haluaako jatkaa englannin opiskelua A-kielenä vai haluaako helpotusta ja saisi valita englannin B-kieleksi. Lisäksi valittaisiin se toinen kieli eli ottaisin ruotsin. Minulla olisi siis sillä hetkellä kaksi B-kieltä, englanti ja ruotsi. Mielestäni on turha aliarvioida B-kielen tasoa, sillä siinä ainakin osaa arkielämän asiat, joita jokapäiväisessä kanssakäymisessä tarvitsee. Lisäksi tietysti lukiossa olisi mahdollisuus kirjoittaa kaksi kieltä B-tasoisena ja saada silti valkolakki ilman että kirjoittaa pitkää matikkaa.
 
[QUOTE="eräs";24790199]Joo, kyllä 6lk osaa jo valintansa tehdä. Mutta 2lk ja 3lk siis alkaisi kaikilla englanti? Eli jokainen englantia lukeva ns. pakotettaisiin opiskelemaan englantia A-kielenä?

Itse kirjoittaisin englannin mieluiten B-kielenä, kun se on vaikeaa, mutta eipä ole mahdollista, koska ruotsikin on B-kieli. En jaksanut sen takia valita pitkäämatikkaa, jota tuleva ammattini ei vaadi. Muutoin kuolisin koeviikolla, kun pitkään matikkaan joutuisi käyttää aikaa ja englantiinkin olisi pakko käyttää, jotta pääsen läpi, koska ei ole mahdollissuutta käydä englannin kursseja B-englantina.[/QUOTE]

Ei vaan sen A-kielenkin saisi valita itse. A- ja B-kielinä tarjottaisiin samoja kieliä ja jokainen voisi tehdä valinnan mitä kieliä haluaa opiskella.
 
"eräs"
Ei vaan sen A-kielenkin saisi valita itse. A- ja B-kielinä tarjottaisiin samoja kieliä ja jokainen voisi tehdä valinnan mitä kieliä haluaa opiskella.
Okei, mutta mielestäni järkevää olisi myös se vaihtoehto, että saa muuttaa A-kielen B-kieleksi yläasteella, jos kokee kielen vaikeaksi. Eli voisi opiskella kahtaa kieltä B-tasoisena ilman yhtään A-tason kieltä.
 
[QUOTE="eräs";24790248]Missä vaiheessa tuo vapautus B-kielestä tapahtuisi? Mielestäni olisi järkevintä, että se tapahtuisi jo yläasteella. Itse koin englannin hyvin vaikeaksi jo vitosluokalla. Toisaalta olisin sitten työhakemuksissa alempana muita, koska suurin osa suomalaisista kykenee laittamaan hakemukseen, että osaa ruotsia ja englantia. Osaisin siis vain englantia.

Järkevämpää olisi mielestäni, että yläasteella tehtäisiin uudestaan valinta. Valinnassa olisi merkitty, että haluaako jatkaa englannin opiskelua A-kielenä vai haluaako helpotusta ja saisi valita englannin B-kieleksi. Lisäksi valittaisiin se toinen kieli eli ottaisin ruotsin. Minulla olisi siis sillä hetkellä kaksi B-kieltä, englanti ja ruotsi. Mielestäni on turha aliarvioida B-kielen tasoa, sillä siinä ainakin osaa arkielämän asiat, joita jokapäiväisessä kanssakäymisessä tarvitsee. Lisäksi tietysti lukiossa olisi mahdollisuus kirjoittaa kaksi kieltä B-tasoisena ja saada silti valkolakki ilman että kirjoittaa pitkää matikkaa.[/QUOTE]

Koska A-kielen opiskelu alkaisi jo 2. tai 3. luokalla niin noiden 4-5 vuoden aikana opettajat varmasti ehtisivät huomata onko lapsella oppimishäiriöitä kielen opiskelussa ja hänelle voitaisiin ehdottaa ala-asteen lopussa vapautusta B-kielessä. Toki vapautuksen voisi saada myös yläasteella jos opettaja katsoisi, ettei kahden vieraan kielen opiskelusta tule mitään.
 
[QUOTE="eräs";24790274]Okei, mutta mielestäni järkevää olisi myös se vaihtoehto, että saa muuttaa A-kielen B-kieleksi yläasteella, jos kokee kielen vaikeaksi. Eli voisi opiskella kahtaa kieltä B-tasoisena ilman yhtään A-tason kieltä.[/QUOTE]

Tuo on myös yksi mahdollinen vaihtoehto.
 
"eräs"
Koska A-kielen opiskelu alkaisi jo 2. tai 3. luokalla niin noiden 4-5 vuoden aikana opettajat varmasti ehtisivät huomata onko lapsella oppimishäiriöitä kielen opiskelussa ja hänelle voitaisiin ehdottaa ala-asteen lopussa vapautusta B-kielessä. Toki vapautuksen voisi saada myös yläasteella jos opettaja katsoisi, ettei kahden vieraan kielen opiskelusta tule mitään.
Mutta kysymys kuuluukin, että palveleeko oppilasta tulevaisuuden työhakemuksissa se, että siellä lukee vain yhden vieraan kielen osaaminen? Mikäli näin on niin pitäisi ajatella oppilaan etua ja tarjota mahdollisuus kahteen B-kieleen.
 
Kepsis
[QUOTE="eräs";24790164]Niin no olisi parempi, että 7lk saisi valita ruotsin tai ranskan tai venäjän tai saksan ja jatkaa sitä sitten lukiossa. Mutta olisiko pakko opiskella kahta kieltä siis ala-asteella alkanutta englantia ja yläasteella alkavaa toista kieltä vai olisiko toinen kieli vapaaehtoinen?

Meille ainakin sanotaan aina, että suomalaisilla on hienoa, kun he osaavat kolme kieltä. Kaksi vierasta kieltä, joten töihin pääsee hyvin vaikkapa ulkomailla. :D[/QUOTE]

Sinänsä en ole miettinyt sitä tarkemmin mikä olisi paras kielien määrä, lähinnä isompi kysymys minun mielestä on se että kun ruotsin osaaminen ei ole oleellista kovinkaan suuren osan ihmisten keskuudessa, mutta kielien osaaminen on hyvä asia, niin ei siinä ole mitään mieltä että kolarista helsinkiin ihmisillä on pakkoruotsi. sitä kieltä ei kumminkaan oikeasti osaa suurikaan osa ihmisiä vaikka se on ollut ties kuinka kauan pakollisena, ne jotka sitä haluaa opiskella saa ihan rauhassa niin tehdä mutta pakottaminen on naurettavaa kun se ei anna sitä lopputulosta millä sitä perustellaan, minä ole läpi lukenut peruskoulussa ja lukiossa ruotsini, kuin myös ammattitutkinnon suhteen on ruotsit luettu, en silti pysty käyttämään sitä kieltä työelämässä hyödykseni, koska minua ei kiinnosta ruotsi pätkän vertaa, aina olen minimin tehnyt sen kielen eteen, niillä alueilla missä olen asunut ei ole koskaan yhdessäkään työtehtävässä tai työharjoittelussa jne koskaan tarvinnut edes puolta sanaa ruotsia. minä en hakisi työpaikkaa missä on vaatimuksena sujuvan ruotsinkielen osaaminen. Mitä hyötyä minulle siis oli pakkoruotsista? Ei yhtään mitään, eikä tule olemaankaan, en silti ole sitä "kieltämässä" keneltäkään. Ja varmasti on monelle hyötyä siitä, varsinkin etelä- / länsi-suomessa rannikon tietämillä.

Mutta onko se tarpeeksi hyvä syy pakkoruotsiin? Ei mielestäni, valinnan mahdollisuus tulisi olla kielien suhteen, niin että jokainen joutuu jotain muutakin kuin englantia lukemaan koulussa. Eli pakkokielet on hyvä asia, englanti on kansainvälinen bisneskieli ja enenevissä määrin sitä tarvitaan koska se on yleisin kakkoskieli ympäri maailman. jos esimerkiksi olet kansainvälisessä kaupassa tai vastaavassa mukana, sinun oletetaan osaavan minimissään englannin kieli, ei ruotsia, jiddishiä tai kiinaa. toki riippuu hieman myös alueesta mihin olet työllistymässä.
 
[QUOTE="eräs";24790296]Mutta kysymys kuuluukin, että palveleeko oppilasta tulevaisuuden työhakemuksissa se, että siellä lukee vain yhden vieraan kielen osaaminen? Mikäli näin on niin pitäisi ajatella oppilaan etua ja tarjota mahdollisuus kahteen B-kieleen.[/QUOTE]

Kuten kirjoitin niin kyseessä olisi poikkeustapaukset. Sellaiset oppilaat, joille kielten opiskelu on kertakaikkiaan niin vaikeaa, ettei ole järkeä yrittää opettaa heille kahta kieltä. Esim. se poika josta kirjoitin niin olisi hyötynyt paljon paremmin siitä, että hänet olisi vapautettu ruotsista niin olisi voinut panostaa pelkkään englantiin ja oppia edes sitä vähän paremmin. Pääsääntöisesti oppilaat opiskelisivat siis edelleenkin vähintään kahta vierasta kieltä.
 
[QUOTE="eräs";24790296]Mutta kysymys kuuluukin, että palveleeko oppilasta tulevaisuuden työhakemuksissa se, että siellä lukee vain yhden vieraan kielen osaaminen? Mikäli näin on niin pitäisi ajatella oppilaan etua ja tarjota mahdollisuus kahteen B-kieleen.[/QUOTE]

Käytännössähän meillä on tällä hetkellä tuollainen tilanne. Suurin osa ruotsia opiskelleista ei pärjää ruotsiksi, koska eivät ole kieltä koskaan koulutuntien jälkeen tarvinneet ja kieli on ruostunut ja unohtunut. Esimerkiksi minä en pärjää ruotsin kielellä.
 
"vieras"
[QUOTE="eräs";24790125]Kykeneekö toka tai kolmasluokkalainen jo päättämään itse sen kielen, mitä oikeasti haluaa opiskella? Luulen, että moni ottaisi englannin perheen painostuksesta ja muutoinkin, kun elämän kokemusta ei ole vielä tekemään välttämättä ns. oikeita valintoja. Ja sitten 7lk moni varmaan ottaisi ruotsin sen "helppouden" takia, sillä onhan ruotsi helpompi suomalaisille kuin esimerkiksi venäjä tai ranska. Joten lopulta olisimme taas siinä tilanteessa, että oppilaat opiskelisivat kuten ennen englantia ja ruotsia. Ehkä porvariperheistä tulleet ottaisivat rohkeesti isänsä painostuksesta ruotsin sijasta ranskan. :)[/QUOTE]

Meillä oli ala-asteen 3lk mahdollisuus valita joko englanti tai ruotsi, suurin osa valitsi aina englannin, vaikka asunkin tässä raja pinnassa. Itsekkin olen susi kielissä, mutta olenkin valinnut oman ammattini ja koulutuksen omien osaamisieni mukaan. Olen konetekniikan insinööri, alallamme kieli vaatimuksina on yleensä englanti ja joskus saksa. Vaikka olen huono kielissä, niin silti olen lukenut ranskaa, venäjää ja kiinaa, voin sanoa, että kiina ja venäjä on helppoja ihmiselle jolla on vaikeuksia kieliopin kanssa kuten minulla. Mielestäni ruotsinkielen pakollisuus pitäisi poistaa, sillä on aloja, joilla muilla kuin ruotsinkielellä on paljon enemmän merkitystä ja hyötyä.

Itse en koskaan olisi ottanut ruotsia jos olisi ollut mahdollisuus opiskella jotain muuta kieltä ruotsin sijaan, se ei vaan mene mun päähän vaikka kuinka pänttäis. Niin ja kun tuonne rajan toiselle puolelle menee, niin palvelua saa ihan suomenkielellä...
 
"eräs"
Käytännössähän meillä on tällä hetkellä tuollainen tilanne. Suurin osa ruotsia opiskelleista ei pärjää ruotsiksi, koska eivät ole kieltä koskaan koulutuntien jälkeen tarvinneet ja kieli on ruostunut ja unohtunut. Esimerkiksi minä en pärjää ruotsin kielellä.
Niinpä. Itselläni englanti jäi vähän syrjään, kun olin innostunut ruotsista yläasteella ja halusin olla hyvä edes siinä. Kuten olen jo kirjoittanut, niin oli typerää, että oli pakko jatkaa englantia A-kielenä ongelmista huolimatta. Ja kuten sanoit, niin tuo olisi myös hyvä vaihtoehto, että saisi vapautuksen B-kielestä tai saisi itse valita ottaako vapautuksen B-kielestä vai ottaako molemmat kielet B-kieliksi. Kaikilla aloilla kahden vieraan kielen osaamisesta ei varmaan saa niin paljoa pisteitä, joten oppilas saisi vapaat kädet päättää kummin tekee, mikäli kielet hankaloittavat opiskelua. Toki vaikka olisi huono kielissä olisi mahdollisuus jatkaa A-kieltä A:na ja ottaa B-kieli, mutta kuinkakohan moni huono kielipää niin valitsisi. :)
 
Näissä työpaikoissa joista puhuin, todellakin edellytettiin ihan oikeasti ruotsinkielentaitoa ja ihan syystä.

Meillä on muuten myös paikkakuntia, jossa enemmistö väestöstä on ruotsinkielisiä ja paljon myös heitä, jotka eivät edes osaa Suomea.

Se ei kuitenkaan ole se pointti. Pointti on siinä, että Suomessa kielien tärkeys vaihtelee paikkakunnittain. englanti on, tottakai, se tärkein, mutta ihan yhtälailla kuin venäjä on idässä tärkeä, niin ruotsi on eteläisessä Suomessa tärkeä.

En ymmärrä miksi pitää väheksyä kielen tärkeyttä, huomattavasti oleellisempaa olisi koittaa keksiä ratkaisu, joka ei syrji ketään ja joka palvelee meitä parhaiten.
Koko Manner-Suomessa on 3 ruotsinkielistä kuntaa ja 12 kaksikielistä kuntaa, joissa ruotsinkielisiä asukkaita on enemmän kuin suomenkielisiä. Kaikki kyseiset kunnat ovat hyvin pieniä.

Jokainen saa syyttää itseään jos asuu Suomessa eikä viitsi suomen kieltä opetella. Minä en kehtaisi asua maassa syntyperäisenä kansalaisena ja olla osaamatta kieltä, jota yli 90% kyseisen maan väestöstä puhuu.

Aina myös puhutaan että esimerkiksi Vaasan seudulla ruotsin kielen taito on pakko olla tai ei työtä saa. Sukulaiseni on asunut siellä lähes 50 vuotta ja ei puhu ruotsia ja silti on aina ollut työpaikka. Siellä missä hän asuu (kaksikielinen kunta, jossa ruotsinkieliset enemmistönä) pitää muuten osoitteetkin kirjoittaa ruotsin kielellä tai muuten ei kirjeet ym. tule perille.
Siinä taas osoitus ruotsinkielisten ylimielisestä ja töykeästä suhtautumisesta suomenkielisiä kohtaan.
 
kielten opiskelu on ehdottomasti hyvä asia mutta en kyllä kannatta pakko ruotsia. Olisi parempi jos nuori voisi valita häntä kiinnostavan kielen maailmalla huomattavasti enemmän puhutuista kielistä kun ruotsi. esim. saksa, espanja, ranska
 
  • Tykkää
Reactions: Akaatti
[QUOTE="eräs";24790125]Kykeneekö toka tai kolmasluokkalainen jo päättämään itse sen kielen, mitä oikeasti haluaa opiskella? Luulen, että moni ottaisi englannin perheen painostuksesta ja muutoinkin, kun elämän kokemusta ei ole vielä tekemään välttämättä ns. oikeita valintoja. Ja sitten 7lk moni varmaan ottaisi ruotsin sen "helppouden" takia, sillä onhan ruotsi helpompi suomalaisille kuin esimerkiksi venäjä tai ranska. Joten lopulta olisimme taas siinä tilanteessa, että oppilaat opiskelisivat kuten ennen englantia ja ruotsia. Ehkä porvariperheistä tulleet ottaisivat rohkeesti isänsä painostuksesta ruotsin sijasta ranskan. :)[/QUOTE]

Meidän koulussa enkun opiskelu alkoi 3lk. 5lk oltaisiin saatu valita joko ruotsi, saksa rai ranskankieli, mutta ikävä kyllä meidän vanhemmat saivat valita oppilaitten sijasta ja ruotsinhan ne otti.. Itse olisin halunnut ranskankielen. Noh, sitten emme saaneet koko peruskouluna muita kieliä opiskella kuin ruotsinkieltä ja englanninkieltä. Ruotsissa olen aina ollut huono, kun se kieli ei vaan kiinnosta pätkääkään. Kuten ei kiinnosta saksankielikään, norjankieli jne. Englanti minua kiinnosti jo ennen, kuin aloin sitä koulussa opiskelemaan niin tietenkin sit sen englanninkielen opin 100x helpommin, kuin ruotsinkielen, kerta mielenkiintoa löytyi.

Tänä päivänäkään en osaa ruotsiksi muuta sanoa, kuin hej, tack so mycket.. Kun taas englanninkieli on melkein erinomainen. :) Mutta joo, jos olisin saanut valita niin mieluumin opiskelisin vironkieltä tai venäjänkieltä kuin ruotsinkieltä. Joten olisi aivan IHANAA! jos oppilas saisi itse valita mitä kieltä itse haluaa opiskella. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Akaatti
weerit
Minulla oli ruotsin kielessä 9. luokalla numero 10. englannissa oli 8. Minusta ruotsin kieli on vaan täysin turha ja aikaa vievä kieli 99,9 %:lle sen opiskelijoista. Mitä hyötyä minulle on ollut marginaalikieli ruotsin opiskelusta? ei yhtään mitään.
Minä joudun ihan työkseni kuuntelemaan yläkoulussa näitä rutinoita pakkoruotsista, tosin en opettajan ominaisuudessa. Meillä opettaja on sanonut siihen, että opiskelu ei mene koskaan hukkaan. Vaikka mitään muuta hyötyä ruotsin kielestä ei sinulle ole, sinä kuitenkin joudut käyttämään aivojasi. Ja se että käyttää aivojaan myös siellä ruotsin tunnilla (ja kotona ruotsin läksyjen parissa) vaikuttaa vain myönteisesti. Pelkkä ajattelu "tämä on paskaa" vaikuttaa heti negatiivisesti.

Meitä opettajan kanssa nauratti paria päivää myöhemmin kun tämä sama purnaaja tuli kouluun ja ilmoitti "taalanneensa svenskaa" paikassa jossa ulkomaalaisia näkyy ehkä kerran neljässä vuodessa ja silloinkin vain sen huomaa auton rekisterikilvistä :) Nojoo, nämä oli vain tämmösiä...

Oikeasti minäkin olen sitä mieltä, että voisi olla kaksi valinnaista pakollista kieltä. Tosin englanti on minusta niin tärkeä kieli, että oikeastaan vain yksi pakollinen valinnainen kieli pakkoenglannin lisäksi.
 
weerit
Sellainen vielä... Kun tämä ruotsi kuitenkin vielä on pakollinen kieli, niin yrittäkää nyt tsempata ne nuoret sitä opiskelemaan. Se numero kun kuitenkin siellä todistuksessa näkyy ja sitä nyt valitettavasti joutuu opiskelemaan. Miksei silloin ottaisi hyödyn irti tästä pakkoruotsitilanteesta, vaikka samalla tekisikin töitä sen poistamisen hyväksi.
 
"noh"
ja pakko. Onhan suomeakin pakolinen ruotsinkielisillekin. Pitäisikö sitäkin poistaa? Sekä suomi ja ruotsi ovat margiinalikieliä tässä maailmassa. Kyllähän suomenkielinenkin voi puhu enklantia esim raaseporissa...
 
Sellainen vielä... Kun tämä ruotsi kuitenkin vielä on pakollinen kieli, niin yrittäkää nyt tsempata ne nuoret sitä opiskelemaan. Se numero kun kuitenkin siellä todistuksessa näkyy ja sitä nyt valitettavasti joutuu opiskelemaan. Miksei silloin ottaisi hyödyn irti tästä pakkoruotsitilanteesta, vaikka samalla tekisikin töitä sen poistamisen hyväksi.
Ei tarvi kun menee ruotsinkieliseen kouluun, mutta joutuu parka opiskelemaan pakkosuomea. ;)
 
"mä"
En kannata pakollista ruotsia, vaikka olen ruotsin kielen kääntäjä. En kannata pakollista kemiaa, fysiikkaa, geometriaa enkä biologiaa. Jostakin syystä Suomen koululaitosta pidetään hyvänä. Kukaan ei elä yksin eikä ilman pelisääntöjä voi elää. Ihmisten on tultava toimeen keskenään. Jotta se toteutuisi, he tarvitsevat yleissivistyksen. Toivon, että lapseni oppii koulussa ruotsia aivan samoin kuin muitakin normaaliin koulujärjestelmäämme kuuluvia aineita.
 

Yhteistyössä