kysymys??

Löydättekö näin itsellenne ystäviä ja lapsille kamuja?? Mietin vaan kun koko ajan samoilta alueilta "huudellaan" uusia ystäviä. :\| Ihmettelen vaan..itsekkin vastanneena ja tyhjää saaneena..paitsi muutama poikkeus :hug:

Täältä löytyy paljon samanikäisiä ja kokoisia ihmisiä niin eikö sitten kemiat kohtaa vai??
kertokaa nyt onko "natsannu" ? =)

 

Vastauksia on tullut , mutta kohdatessa ei vaan yksinkertaisesti kaikkien kanssa kemiat toimi... Mutta muutama HYVÄ kamu on löytynyt ihan kotinurkilta, joita en ilman nettiä olisikaan löytänyt !!
:hug: :heart: :heart:

 

Itseläkin on täällä hakuja ollut, mutta täytyy myöntää, että jos jo ensinmäisessä vastauksessa on tullut toisesta ilmi jotain `epäilyttävää` niin vastaamatta jää. Myönnän kuulostaa julmalta, mutta haluan kaltaisiani ystäviä enkä mitään pohjasakkaa.

 

ohoh mitä tuo äiti vaan totes....että oikein POHJASAKKAA :/

onhan se niin ettei lyhyen ilmotuksen perusteella voi tietää millanen persoona se toinen on. ja kyllä mä ainakin tykkään että voi toisen osapuolen kanssa keskustella.....ei se taida riittää jos ainut yhdistävä tekijä on äitiyys. hakuammuntaahan tää frendien metsästys on

 

Olisi ehkä viisasta laittaa itselle tärkeitä asioita jo ilmoitukseen, että saisi omanlaista seuraa- ei se oikein riitä että asutaan molemmat Jyväskylässä... :x

 

olen minäkin huomannut että kyllä täällä valitettavsti liikkuu jonkin verran myös jotenkin syrjäytyneitä ihmisiä ja voihan niitä kai pohjasakaksikin kutsua ??jos itse on jotain ylempää ja hienompaa kastia olevinaan mutta minä olen sitä mieltä että jos toinen kertoo oelvansa vaikkapa työtön kotiäiti ja vaikkapa masennuksestaan, niin ei se hänestä sen huonompaa ystävää tee :ashamed: kannattaisi kuitenkin kurkistaa pintaa syvemmälle, sillä sieltä usein löytyy se todellinen aarre -ystävä-

 

!!!! Se, joka toisia pohjasakaksi kutsuu on varmasti todella korkealuokkainen persoona. Luulen, että nämä sivut eivät ole sinua varten. Ai niin! Saatoin itsekkin noin kahdeksan vuotta sitten kahdenkymmenen ikävuoden hujakoilla luokitella ihmisiä ykkös ja kakkosluokan kansalaisiksi... olinpa tyhmä! Nyt olen onneksi vanhempi ja viisaampi ja tiedän, että olemme kaikki samasta puusta veistettyjä huolimatta siitä olemmeko työttömiä, koti-äitejä, masentuneita tai kuulummeko mihin tahansa ammattiryhmään jne...

 

äiti vaan!

Kerrotko minkälainen ihminen on "epäilyttävä" ja pohjasakkaa?
Ja kannattaa varmaan laittaa siihen omaan ilmoitukseesi, että olet täydellinen ja paremmista piireistä ettemme me tavalliset vahingossakaan vastaa sinulle.

 

mä oon löytäny tästä palstalta 4 ihanaa ystävää :hug:

 

Neljä vuotta sitten löysin täältä todella ihanan ystävän sekä muutaman hyvän kaverin

 

Olen löytänyt tätä kautta muutaman Todella hyvän ystävän sekä muutamia mailikavereita.

Osan kanssa maileja vaihdettu vain pari, koska jos ei synkkaa jutut turha sitä on väkisin vääntää ystävyyttä, ei se niin tule.

 

Joku kysyi mitä tarkoittaa "epämääräiset" vastaukset ja pohjasakka, tässäpä muutamia kokemuksiani.

Hain siis aikoinaan täällä kavereita mm. elokuvien, teatterin tai vaikkapa shoppailun merkeissä, koska jo olemassa olevat ystäväni eivät ole ko. asioista kovin kiinnostuneita. Laitoin vielä muutamia harrastuksiani perään ja että jos samoja kiinnostuksen kohteita löytyy niin otahan yhteyttä. Ja vastauksia sain, yhdessä todettiin, että: " kiva olisi elokuvissa tai shoppailemassa käydä, muttei ole rahaa, elämme kädestä suuhun.." toisessa taas: " en harrasta mitään, kun kaikki aika menee lasten kanssa touhutessa.." kolmas kirjoitti tasan kahden rivin viestin: ikänsä ja lastensa iät ja missä asui, ei mitään muuta. Neljäs kirjoitti miehensä juuri vapautuneen vankilasta, hankalasta elämäntilanteestaan, rahavaikeuksista ja sanoipa jopa teatteriin mielellään lähtevänsä kaveriksi, jos minä maksan.

Eli yksikään vastaajosta ei ollut edes lähellekään sitä mitä olin hakemuksessani maininnut, joten kenellekään en vastannut, koska elämäntilanne oli niin erilainen ja ajatusmaailmat kaukana toisistaan. Olen ollut jo vuosia työelämässä, saanut lapsia, matkustellut ym, eli en ole todellakaan mikään parikymppinen tytönhupakko, kuten joku aiemmin täällä mainitsi. Minun kokemukseni vaan sattui olemaan tällainen fiasko.

 

Kuule sinä äiti vaan. Juuri nämä luettelemasi ihmiset tarvitsevat ystävää.

 

Yhden ystävän olen löytänyt, paria muuta tapaillut kerran tai pari, mutta kemiat eivät kohdanneet, ei aina riitä, että ollaan saman ikäisiä ja on lapsia ja asutaan samalla seudulla. Sitten on ollut tapauksia, että kun ehdotan tapaamista, niin mailailu loppuukin siihen . Musta ilmoituksista olisi tärkeää lukea, mitä toinen etsii ja jos jokuín yhdistää, niin sitten kannattaa vastata. Ei riitä sekään että molemmat on yksinäisiä, pitää löytyä jokin yhdistävä tekijä.

 

Kolme hyvää ystävää olen löytänyt, yhden kanssa vielä tutustutaan, mutta kahden kanssa ei ole yhteistä säveltä löytynyt. Muutaman aivan ihanan mesekaverin olen myös saanut, joten kiitos heille siitä.

 

samaa ihmetellyt kuin ap. Nytkin tuossa alapuolella on pitkä rimpsu kuopiolaisten mammojen viestejä. ehkä vaan ei ne kemiat pelaa tai elämäntilanne on liian erilainen. Kai täältä voi samankaltaiset toisensa löytää, mutta ymmärrän myös "äiti vaan" pointin, ei väkisin voi ystävystyä :hug:

 

Kyllä tuo pohjasakkaa oli aika vahva ilmaisu. Jokainen etsiin sopivaa itselleen. Mutta kyllähän tosiasia on se että kaikennäköistä täälläkin liikkuu.

 

Mä henkilökohtaisesti en halua alkaa tapailemaan ihmisiä, joilla on jotain kriisejä tai muita ongelmia meneillään koska a)saan riittävästi kuunnella ystävien murheita jo muutenkin ja B)uusien ystävien pitäisi tuottaa iloa, eikä päinvastoin. Ja täällä palstalla oikeesti liikkuu kaikennäköistä sakkia, rupusakkia myös valitettavasti ja toiset on niin ujoja, ettei sanaa suustaan ulos saa kun tavataan :x vaikea sellaisen kanssa on ystävyyttä rakentaa :/

 

Täytyy myöntää ettei se muakaan hirveesti huvita alkaa olemaan mikään terapeutti..varsinkaan heti alku tuntumassa. Tykkään kyllä kuunnella ihmisten huolia ja yritänkin niitä ratkoa mutta jos ystävyys perustuu vaan siihen että mä olen pelkkänä korvana niin saa jäädä.

Mukava on tutustua ensin ja sitten jos synkkaa niin miks ei sitä kuuntelis huolia ja murheita. :saint:

Tota mä todella ihmettelen että jos täällä huudellaan että kirjoita mailia niin miksi ei vaivauduta vastaamaan. Eikä mailit sitten mene perille vai mikä siinä sitten mättää..tai sitten tulee se yksi ja ainoo :headwall:

Eihän siinä mitä..pimpeli pom vaan kaikille

 

Lainaus "äiti vaan" tekstistä: ... "koska elämäntilanne oli niin erilainen ja ajatusmaailmat kaukana toisistaan. Olen ollut jo vuosia työelämässä, saanut lapsia, matkustellut ym..."

Minusta kuulostaa että olet ylipäänsä kohdistanut ystävän hakusi ihan vähän väärälle palstalle
1)suurinosa täällä on 20-26v äitejä,jotka jo ikänsä puolesta eivät ole kerinneet työelämään,matkustelemaan tms,jos he kerran ovat äidiksi tulleita!!!
2)ELÄMÄNTILANNE erilainen???= vastaajista on kuultanut läpi ettei heillä ole rahaa,he eivät matkustele,eivätkä omaa ammatillisen pätevyyden suomaa terävää päätä keskustelujen pohjaksi,-kö?????

Suosittelen tosiaan sitten kertomaan millainen pitää elämäntilanteen olla,esim mielellään asuntovelkainen jolla vähintään 90-luvun ok-talo,oma auto-ei haittaa vaikka pankki omistaa senkin,palkka x-x euroa kuussa,jotta sinulla on varaa kulkea samoissa harrastuksissa kuin minulla ja nauttia samanlaisia palveluita.jne.

Viimeinen kommenttilen ymmärtänyt että nämä kaksplussankin sivut on kohdistettu lähinnä pienten lasten äideille,joilla nimenomaan ei ole sitä muuta elämää juurikaan,because of heillä on pieni/ä lapsi/a.Kun kotiäitiys ei ole mitään "epäilyttävää" eikä he varsinkaan ole "pohjasakkaa"

 

Kyllä olen löytänyt muutaman hyvän ystävän. Ja minun mielestäni on parempikin olla vastaamatta kokonaan, jos tuntuu, että yhteisiä juttuja ei ole. Ikävämpää se on sitten muutaman tapaamiskerran jälkeen ilmoittaa, että sori nyt vaan, muttei oikein kiinnosta...

Äiti vaan, niin kuin kaikki muutkin, asettaa ihan vapaasti itse kriteerit sille, millaisia ihmisiä haluaa täältä löytää. Se on hänen oikeutensa. Ja eikö ole parempi, että hänkin jättää vastaamatta, jos kerran ei kiinnosta vastanneisiin tutustuminen. Ei ketään voi pakottaa ystävystymään kenenkään kanssa. Yksi hakee yhdenlaista ihmistä, toinen toisenlaista ja that's it!

 

Marjuska!
äiti vaanhan" oli ilmoituiksessaan maininnut, millaista ystävää etsii, kertonut omia harrastuksiaan ja niiden pohjalta odotti ja etsi täältä samankailtaista ystävää. Ei hän mielstäni mitenkään ole palkallaa kehuskellut tai maininnut mitään varallisuudestaan muutenkaan eikä vaatinut sitä vastaajiltakaan. Miksei työlämässä ollut koulutettu ja matkustellut, elokuvissa käyntiä harrastava ihminen voisi etsiä seuraa täältä??!!

Kai täällä on ihmisiä, jotka viihtyy muuallakin kuin kotona lapsiensa kanssa, ja tottatosiaan on täällä yli 26vuotiaita äitejäkin!!! Eikä tosiaankaan tarvitse olla rikas, että voi matkustella tai käydä leffassa, säästäväisyys riittää, jos kerran työelämässä ollaan. Osoitat Marjuska leivää katkeruutta "äiti vaan" kaltaisia kohtaan, joita heitäkin täällä tosiaan on (minä myös =) )

 

Myös minä ymmärrän "äiti vaan" pointin, joskin pohjasakkaa oli rankasti sanottu.
Myönnän itse syyllistyneeni myös siihen, että annan ensivaikutelman olla liian tärkeä. Olen itse kerran pari hakenut vaunuttelu seuraa silloin kuin poikani oli vaunu iässä, ja sain monia vastauksia. Kuitenkaan tänä päivänä yhdenkään kanssa ei tapailla, mailailla tms. En tiedä kuinka hyviä tuttavuuksia olisi tullut heistä, joille en enää koskaan vastannut. Hävettää sanoa, mutta vastaamatta jäi sellaisille henkilöille joiden teksti oli vaikea selkoista. Eli ei isoja kirjaimia, pisteitä tms. Ja kirjoitus virheiden peittämät sanat valittu hassusti.
Kirjoitus asun taa saattaa kätkeytyä mitä mukavampia ihmisiä, joiden kanssa varmasti synkkaisi "oikeassa elämässä"....

:ashamed:

 

mitä tiukemmat kriteerit on hakea uusia ystäviä tätä kautta sitä hankalampaa niiden löytäminen on. toki on oikeus itse kullakin valita seuransa ja varsinkin se, mitä täältä hakee. arkielämässäkään me emme ystävysty kaikkien ihmisten kanssa, joka on kyllä sula mahdottumuuskin. kaikki eivät ole shakespeareja teksteissään, eli kirjoittamalla on monen hankala saada itseään edustavasti esille. tuskin kukaan myöskään heti muutamassa ensimmäisessä meilissä kertoo aivan kaiken sen, mitä todella onkaan (tarkoitan, että kaikki yrittävät varmaan tehdä hyvän vaikutuksen, mutta ei voi ketään parin meilin perusteella sanoa tuntevansa). ns.lämpeäminen uudelle kaveruudelle vie oman aikansa, eli on turha odottaa mitään yhden yön ihmettä, kun se on aika epätodennäköinen kuitenkin. lykkyä pyttyyn ja kärsivällisyyttä sisaret.

 

Olinkohan se sitten minä, kun sanoin kaikki aika menee lasten kanssa touhutessa.Sehän vain tarkoitti, et kaipaan elämääni muutakin.Miten kuvittelet et ehtisin muuta?
Eihän see tarkoita, etten ajattelisi muuta.Ei noin lyhyestä lauseesta voi mitään päätellä,mut siitäkös se sit johtuu ettten minäkään täältä ystävää löydä, et mullako on liikaa lapsia ja en ehdi harrastaa muuta, vaik haluaiisinkin.


Joku kysyi mitä tarkoittaa "epämääräiset" vastaukset ja pohjasakka, tässäpä muutamia kokemuksiani.

Hain siis aikoinaan täällä kavereita mm. elokuvien, teatterin tai vaikkapa shoppailun merkeissä, koska jo olemassa olevat ystäväni eivät ole ko. asioista kovin kiinnostuneita. Laitoin vielä muutamia harrastuksiani perään ja että jos samoja kiinnostuksen kohteita löytyy niin otahan yhteyttä. Ja vastauksia sain, yhdessä todettiin, että: " kiva olisi elokuvissa tai shoppailemassa käydä, muttei ole rahaa, elämme kädestä suuhun.." toisessa taas: " en harrasta mitään, kun kaikki aika menee lasten kanssa touhutessa.." kolmas kirjoitti tasan kahden rivin viestin: ikänsä ja lastensa iät ja missä asui, ei mitään muuta. Neljäs kirjoitti miehensä juuri vapautuneen vankilasta, hankalasta elämäntilanteestaan, rahavaikeuksista ja sanoipa jopa teatteriin mielellään lähtevänsä kaveriksi, jos minä maksan.

Eli yksikään vastaajosta ei ollut edes lähellekään sitä mitä olin hakemuksessani maininnut, joten kenellekään en vastannut, koska elämäntilanne oli niin erilainen ja ajatusmaailmat kaukana toisistaan. Olen ollut jo vuosia työelämässä, saanut lapsia, matkustellut ym, eli en ole todellakaan mikään parikymppinen tytönhupakko, kuten joku aiemmin täällä mainitsi. Minun kokemukseni vaan sattui olemaan tällainen fiasko.

=) :flower: