Lähiäidin kysymys uusille vaimoille

Olen ihmetellyt asiaa, jossa exäni kieltää suhteensa uuteen naiseen.
Asia ei muuten minulle kuulu, mutta yhteisen lapsemme takia kylläkin. Uudet suhteet vaikuttaa lapsenkin elämään, joten sitä kautta.
Muutenkin en ymmärrä miksi hän kieltää sen.
Vaikka olemme eronneet, niin käyttäytyy kuin pettävä mies, kun asiaa kysyn.

Ja ennenkaikkea, miltä tästä uudesta mahtaa tuntuu, jos mies ei halua exälle kertoa suhteesta??
Vaikka se olisi kestänyt jo jonkin aikaa ja majaillaan (asutaan?) yhdessä.
Tottakai uudet suhteet ottaa aina koville. Ja voihan mies puhua vaikka mitä puppua hänellekin...
Tai sitten todella vain asuu naisen luona, eikä seurustele. Mutta miksi silloinkaan kieltää se asia?

Tästä ja kaikesta muustakin salailusta johtuen olemme sopineet että exä tapaa lasta täällä. (Mitähän UO siihen tuumaa...)
Mutta en minäkään jaksaisi häntä täällä vuodesta toiseen, kun kerran lähtenyt on. Siksi perään kuulutan avoimuutta, jota exältä en nähtävästi saa.

Mutta miten teidän miehenne. Koska asiat on puhuttu halki vai onko miehellenne ollut vaikeaa exälle kertominen?

Kiitos jos vastaatte ja saisin mieleni jotenkin kirkkaammaksi näiden asioiden suhteen =)

 

Minusta asia ei sinulle kuulu!Miksi ns.kiusaat exääsi utelemalla hänen elämästään?Anna hänen elää omaansa ja elä sinä omaasi.
Tuskinpa lapsesi(pieni vielä vai muistanko oikein?)osaa reagoida tähän uuteen aikuiseen vielä mitenkään ja jossain vaiheessa uudet puolisot on kuitenkin lapsille esiteltävä!
JOS sinulla olisi uusi mies niin vonkuisitko lupaa exältäsi jos haluaisit hänet lapselle esitellä?Tuskinpa vaan...
Ehkä exäsi on vaan niin typerän nössö että pelkää pahoittavansa sinun mielen ja siksi pimittelee asioista,typerää sekin!

 

No, kyllä avoimuus on lapsen kannalta tosi tärkeä asia tälläsessä tilanteessa.

Siis miten niin ei kuuluisi äidille??? Jos oma lapsi lähtee isän luokse niin tottakai äidin on hyvä tietää missä on lapsi ollut ja kenen kanssa. Tulee siitä äidillekin levollisempi mieli kun kommunikaatio pelaa ja osaa ymmärtää lasta paremmin jos tämä esim.yrittää kertoa jotain vierailun tapahtumista.
Jos ei lapsi nyt ihan nyytti enää ole niin taatusti reakoi uusiin ihmisiin.

Sama kun lähettäisi lapsen aina kouluun, mutta ei ikinä saisi tietää miten siellä koulussa on mennyt, mitä on tehty ja onko ollut kivaa.

Samalla tavalla äidin on hyvä priiffata isälle mitä viikolla on tapahtunut noin suurinpiitein ja taatusti kertoa uudesta elämänkumppanista jos sellainen on tullut kuvioihin. Esittelykin on täyttä plussaa, että toinen vanhemmista tietää minkälaisen ihmisen kanssa lapsi on tekemisissä. Kaikki avoimuus hälventää pelkoja ja ennakkoluuloja joita taatusti on kun on oma lapsi kyseessä vaikka kuinka yrittäisit luottaa lapsen isään tai äitiin. Kai se on sitä vanhemmuutta!

Tietty suhde ei toiselle vanhemmalle voi mitenkään kuulua niin kauan kun lapsi ei vierailuillaan tapaa uutta puoliskoa. Eikä oikein silloinkaan jos uusipuolisko lapsen silmien edessä esitellään vain ystävänä tms.

Jokainen jolla omia lapsia on voi mielessään yrittää miettiä sitä miltä tuntuisi lähettää oma lapsi esim.viikonlopuksi johonkin tietämättä sen tarkemmin kenen seuraan ja jos asenne on ettei meijän tekemiset sulle kuulu niin luultavasti ei tietäisi edes mitä lapsi on tehnyt viikonloppuna. Ei sitä äitiyttä saa off-tilaan viikonlopuksi vaan tottakai sitä on huolissaan jos ei lapsi ole omien silmien alla. Eikös sitä vanhemmat ole huolissaan vielä vaikka lapset kasvaa aikuisiksikin joten eiköhän se ole jotenkin sisäänrakennettu juttu.
Avoimuus kuitenkin auttaa siihen, että voi luottaa eikä silloin ole mitään tarvetta kysellä tai olla ennakkoluuloinen.

Kyllä asiat on vaan paljon helpompia jos pyritään avoimuuteen.

 

\

Minusta asia ei sinulle kuulu!Miksi ns.kiusaat exääsi utelemalla hänen elämästään?Anna hänen elää omaansa ja elä sinä omaasi.

Peesi!

 

Niin. Kyllähän tuollainen kieltäminen ja salailu eittämättä kuulostaa aika omituiselta.

Minun mieheni ei mitenkään erityisesti tarvinnut kertoa exälleen minusta, lapset kertoivat äidilleen isistä ja isin kaverista ja sittenhän sieltä alkoi tulla välittömästi viestiä puhelimeen että mitä siellä leikitään kotia ja miten ämmät pitää pitää erillään lapsista jne. jne.

No, me olemme edelleen yhdessä, äidillä kaverit vaihtuu tasaisin väliajoin ja ihan joka ikinen on esitelty lapsille.

 

Ohhoh!

Luulin saavani asiallisia vastauksia. Mutta ei näköjään voi odottaa sitä täältä...

Mutta se kyllä minun perheessäni kuuluu minulle, onko lapsellani äitipuoli vai ei. Kysehän oli lapsen asoista. Ja avoimuus kuuluu siihen, että hoidetaan yhdessä lapsen asiat ja keskustellaan myös avoimesti. Siitäkin keitä ihmisiä lapsen elämään kuuluu. Kukaan ei siis kysele kenenkään parisuhteesta. :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

Näiden vastauksien antajalle vaan kovasti onnea uusperheensä pyörittämiseen, jos noin päällekäyvä asenne on. :flower:

 

\

Olen ihmetellyt asiaa, jossa exäni kieltää suhteensa uuteen naiseen.
Asia ei muuten minulle kuulu, mutta yhteisen lapsemme takia kylläkin. Uudet suhteet vaikuttaa lapsenkin elämään, joten sitä kautta.
Muutenkin en ymmärrä miksi hän kieltää sen.
Vaikka olemme eronneet, niin käyttäytyy kuin pettävä mies, kun asiaa kysyn.

Ja ennenkaikkea, miltä tästä uudesta mahtaa tuntuu, jos mies ei halua exälle kertoa suhteesta??
Vaikka se olisi kestänyt jo jonkin aikaa ja majaillaan (asutaan?) yhdessä.
Tottakai uudet suhteet ottaa aina koville. Ja voihan mies puhua vaikka mitä puppua hänellekin...
Tai sitten todella vain asuu naisen luona, eikä seurustele. Mutta miksi silloinkaan kieltää se asia?

Tästä ja kaikesta muustakin salailusta johtuen olemme sopineet että exä tapaa lasta täällä. (Mitähän UO siihen tuumaa...)
Mutta en minäkään jaksaisi häntä täällä vuodesta toiseen, kun kerran lähtenyt on. Siksi perään kuulutan avoimuutta, jota exältä en nähtävästi saa.

Mutta miten teidän miehenne. Koska asiat on puhuttu halki vai onko miehellenne ollut vaikeaa exälle kertominen?

Kiitos jos vastaatte ja saisin mieleni jotenkin kirkkaammaksi näiden asioiden suhteen =)

Ehkä hän kieltää sen siksi että asia ei kuulu sinulle,se on hänen yksityisasiansa.
Mä en ymmärää tuota että puhutaan asiat halki,miksi exäsi pitäisi sinun kanssasi pohtia suhdetta nykyiseensä?Päästä nyt irti siitä exästäsi ja hanki elämä.

 

\

Ohhoh!

Luulin saavani asiallisia vastauksia. Mutta ei näköjään voi odottaa sitä täältä...

Mutta se kyllä minun perheessäni kuuluu minulle, onko lapsellani äitipuoli vai ei. Kysehän oli lapsen asoista. Ja avoimuus kuuluu siihen, että hoidetaan yhdessä lapsen asiat ja keskustellaan myös avoimesti. Siitäkin keitä ihmisiä lapsen elämään kuuluu. Kukaan ei siis kysele kenenkään parisuhteesta. :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

Näiden vastauksien antajalle vaan kovasti onnea uusperheensä pyörittämiseen, jos noin päällekäyvä asenne on. :flower:

Siis mitä?!?!?!?

Minkälaisia vastauksia sitten odotit???
Minkälaista keskustelua sinun pitäisi mielestäsi voida käydä ex-miehesi kanssa siitä keitä ihmisiä ts. uusia kumppaneita heidän elämäänsä kuuluu?
Pitääkö sinulta kysyä lupa kenen kanssa saa olla ja koska?
Sinähän jo tiedät, että siellä exäsi kanssa joku on jo pidemmän aikaa majaillut. Vedä siitä johtopäätökset jos se mies ei kerran puhu.
Älä sinä syytä kaikkia äitipuolia jos sinun miehelläsi on ongelma. (viitaten tuohon turha odottaa asiallisia vastauksia täältä)
Sinun omia sanojasi eräästä ketjusta lainaten:
jos joku ihminen on hankala vain ollakseen sitä, ei ehkä kannata yrittää muuttaa tilannetta. Tai toivoa liikoja. Jos siihen ei ole keinoja. Toiset ihmiset eivät vain muutu...
Eli jos exäsi ei kykene keskusteluun niin sitten hän ei kai kykene.

Ja vielä tuosta kyllä-se-minulle-kuuluu-asenteesta, minun mieheni exä möykkäsi lastenvalvojan luona "kotileikistä ym" mihin lastenvalvoja kyllä sanoi, että valitettavasti se asia, kenen kanssa ex-kumppani aikaansa viettää, oli lapset siellä tai ei, ei kuulu hänelle.
Se kuuluu ainoastaan siinä vaiheessa, jos lapsia kohdellaan kaltoin.

 

Vielä lisää niistä lasten asioista, jotka exälle (?) kuuluu.
Kun minä odotin esikoistani ja miehen exä kuuli tämän lapsilta, hän haukkui miehen kun tämä ei ollut kertonut hänelle heti KOSKA onhan HÄN sentään tehnyt tälle 2 lasta.
Kun esikoinen syntyi ja mies ilmoitti exälle, että lapset saivat pikkusiskon, exä totesi, että EI KIINNOSTA MIKÄ SE ON, KIINNOSTAA VAAN OMIEN LASTEN ASIAT.

Eli se kuuluu mikä kiinnostaa.

 

\

Vielä lisää niistä lasten asioista, jotka exälle (?) kuuluu.
Kun minä odotin esikoistani ja miehen exä kuuli tämän lapsilta, hän haukkui miehen kun tämä ei ollut kertonut hänelle heti KOSKA onhan HÄN sentään tehnyt tälle 2 lasta.
Kun esikoinen syntyi ja mies ilmoitti exälle, että lapset saivat pikkusiskon, exä totesi, että EI KIINNOSTA MIKÄ SE ON, KIINNOSTAA VAAN OMIEN LASTEN ASIAT.

Eli se kuuluu mikä kiinnostaa.

Asia nyt vaan ON niin että ne exät ei ole tilivelvollisia omista asioistaan tai lapsiensa lukumäärästä.VAIN jos lapset kärsii,asioihin voi puuttua ja muuten ei.Ylipäätään on SAIRASTA kytätä exänsä elämää.Ex on ex ja ainoa mikä minua exässäni kiinnostaa on se että elatusmaksut tulee ajallaan tilille ja että hän kohtelee lapsia hyvin silloin kun he hänellä ovat.Puuhatkoon muuten aivan mitä tahansa ei kuulu minulle eikä minun asiani hänelle.Onneksi myös exäni on samaa mieltä ja meillä homma toimii.

 

\

\

Vielä lisää niistä lasten asioista, jotka exälle (?) kuuluu.
Kun minä odotin esikoistani ja miehen exä kuuli tämän lapsilta, hän haukkui miehen kun tämä ei ollut kertonut hänelle heti KOSKA onhan HÄN sentään tehnyt tälle 2 lasta.
Kun esikoinen syntyi ja mies ilmoitti exälle, että lapset saivat pikkusiskon, exä totesi, että EI KIINNOSTA MIKÄ SE ON, KIINNOSTAA VAAN OMIEN LASTEN ASIAT.

Eli se kuuluu mikä kiinnostaa.

Asia nyt vaan ON niin että ne exät ei ole tilivelvollisia omista asioistaan tai lapsiensa lukumäärästä.VAIN jos lapset kärsii,asioihin voi puuttua ja muuten ei.Ylipäätään on SAIRASTA kytätä exänsä elämää.Ex on ex ja ainoa mikä minua exässäni kiinnostaa on se että elatusmaksut tulee ajallaan tilille ja että hän kohtelee lapsia hyvin silloin kun he hänellä ovat.Puuhatkoon muuten aivan mitä tahansa ei kuulu minulle eikä minun asiani hänelle.Onneksi myös exäni on samaa mieltä ja meillä homma toimii.

Niin, kaksi edellistä oli minun kirjoittamiani, tämä, jonka lainasit sekä sitä edellinen. Ts. kun luet tarkemmin molemmat, huomaat, että tämän, jota lainasit, olin kirjottanut ironisesti edellisen tekstini perään eli olemme siis samaa mieltä

 

Lain mukaan voi olla että ei kuulu. Mutta onko fiksua esitellä lapselle isä- tai äitipuoli ja sanoa, että lähivanhemmalle ei saa kertoa?

Juu voihan se olla että lastenvalvoja sanoo, että ei tarvitse kertoa, mutta taatusti FIKSUA SE KERTOMINEN OLISI.

Jos pimittää suhteensa lapsen äitipuoleen, niin minusta siinä jo itsessään on jotain outoa. Ja minä yritin kysyä miltä se uudesta tuntuu. Ilmeisesti leimaatte exät heti uuden perheen kyttäämiseksi, jos yrittää ajatella uo:n tunteita.

No, minä ainakin ihmettelisin jos uusi mieheni ei voisi avoimesti kertoa exälleen seurustelevansa kanssani. Avoimesti myös esitellä minut lapsilleen niin että lasten äitikin tietää sen ensin lapsia. Se on kai sitten outoa käytöstä?

Mutta sille en voi mitään että tällä palstalla näköjään saa heti haukut päällensä. Minulle on yksi h.elvetin sama mitä tekee muulloin, mutta jos lapseni menee sinne, niin haluan tietää mihin menee. Edes kaupunginosan. Sekin ilmeisesti uo:n mielestä liikaa pyydetty?

 

Kyllä lapsen takia on hyvä äidin tietää suurinpiirtein, että missä mennään koskien ex-miehen eli lapsen isän elämää. Yksityiskohtia ei varmaan ap:kää tarkoittanut -joten jätetään taas se hiusten halkominen joohan? \|O

 

Kyllä lapsen takia on hyvä äidin tietää suurinpiirtein, että missä mennään koskien ex-miehen eli lapsen isän elämää. Yksityiskohtia ei varmaan ap:kää tarkoittanut -joten jätetään taas se hiusten halkominen joohan? \|O

 

\

Lain mukaan voi olla että ei kuulu. Mutta onko fiksua esitellä lapselle isä- tai äitipuoli ja sanoa, että lähivanhemmalle ei saa kertoa?

Juu voihan se olla että lastenvalvoja sanoo, että ei tarvitse kertoa, mutta taatusti FIKSUA SE KERTOMINEN OLISI.

Jos pimittää suhteensa lapsen äitipuoleen, niin minusta siinä jo itsessään on jotain outoa. Ja minä yritin kysyä miltä se uudesta tuntuu. Ilmeisesti leimaatte exät heti uuden perheen kyttäämiseksi, jos yrittää ajatella uo:n tunteita.

No, minä ainakin ihmettelisin jos uusi mieheni ei voisi avoimesti kertoa exälleen seurustelevansa kanssani. Avoimesti myös esitellä minut lapsilleen niin että lasten äitikin tietää sen ensin lapsia. Se on kai sitten outoa käytöstä?

Mutta sille en voi mitään että tällä palstalla näköjään saa heti haukut päällensä. Minulle on yksi h.elvetin sama mitä tekee muulloin, mutta jos lapseni menee sinne, niin haluan tietää mihin menee. Edes kaupunginosan. Sekin ilmeisesti uo:n mielestä liikaa pyydetty?

Täällä ei taida olla yhtäkään, jonka mies olisi kieltänyt kertomasta exälle äitipuolesta.
Täällä ei taida olla ketään, jonka mies olisi pimittänyt suhdettaan.
Täällä ei taida olla ketään, jonka exä ei tietäisi MIHIN lapset menevät tapaamiselle. Että siihen on vaikea vastata, miltä se tuntuisi.

Minä en silti näe sitä sen fiksumpana, että äidille esiteltäisiin uusi kumppani ennen lapsia koska se ei kuitenkaan muuta mitään.
Ei äidiltä mitään hyväksyntää tarvitse hakea.
Lisäksi monessa tapauksessa se olisi mahdotonta (esim. meillä olisi ollut) koska äiti- ex ei itse kykene normaaliin kanssakäymiseen.

Itse sinä koet haukuiksi ja asiattomiksi kaikki mielipiteet, jotka poikkeavat omistasi.
Sinun tilanteesi on niin erilainen kuin monen muun täällä, että siihen on hirmu vaikea ottaa kantaa sinua miellyttävällä tavalla.

 

\

Kyllä lapsen takia on hyvä äidin tietää suurinpiirtein, että missä mennään koskien ex-miehen eli lapsen isän elämää. Yksityiskohtia ei varmaan ap:kää tarkoittanut -joten jätetään taas se hiusten halkominen joohan? \|O

Esimerkkejä, kiitos. Millä tavalla se vaikuttaa mielestäsi lapseen, kertooko uudesta kumppanista mies äidille vai lapsi itse?
Missä kohtaa halottiin hiuksia?

 

Munkaan mielestä ei exälle kuulu kenen kanssa seurustelee tai asustaa.Silloin kun lapsi on isällään niin pitää luottaa isän arvostelu kykyyn missä vaiheessa esittelee uuden kumppanin lapsellee ja mielestäni sama pätee äitiin, ei isälle tarvitse kertoa uudesta kumppanista vaan itse harkita koska lapselle esittelee. siihen asiaan vielä kun joku kirjoitti että täytyy tietää missä lapsi on viikonlopun aikana ja kenen kanssa niin ISÄN tietenkin mutta se ketä isän seurassa on ihan hänen oma asia, voisihan viettää ihan yhtähyvin aikaa kavereidenkin perheiden kanssa vai pitäisikö siitäkin ilmoittaa exälle missä kyläillään.Kun on erottu se tarkoittaa mielestäni sitä että ei saa puuttua toisen asioihin ja pitää luottaa isään/äitiin kun lapsi on hänen luonaan ja antaa heidän touhuta omia juttujaan ilman että on joka asiasta ilmoitus velvollinen.

 

Siis herranenaika!
Onhan se ehdottomasti lapsen etu jos kummatkin vanhemmat tietää suunnilleen mitä lapsen elämään kuuluu ja mitä on puuhaillut. Vai voiko joku tosiaan tämän kieltää.
Voiko olla tervettä, että lapsi elää kahta eri elämää kahdessa eri paikassa jossa vanhemmat eivät tiedä "toisesta" elämästä juuri mitään.

Pakkohan ei kai ole, mutta anteeksi vaan, eikö sen nyt sano maalaisjärkikin, että siihen pitäisi pyrkiä, että kummatkin vanhemmat on kärryillä lapsensa elämästä jotta osaavat tukea ja myötäelää lapsen tunteita jne.
Kenenkään ei tarvitse lupaa kysyä, mutta asiallinen toisen vanhemman infoaminen lapsen tekemisistä ja olemisista on ihan normaali asia.
Monesti lapsi on niin pieni, ettei osaa vielä oikein itse selittää tai sitten selitykset on niin sekavia, että syntyy vähintäänkin hurjia väärinkäsityksiä( nimimerkillä kokemusta on).

Kyllähän sitä tarhaankin mennessä on tapana kertoa mitä on suunnilleen puuhattu viikonloppuna jotta tarhatädit tietää mitä lapsi koittaa tohkeissaan höpöttää. Ja todellakin on hyvä kertoa jos perheeseen tulee uusi jäsen tai jos joku lähtee(ero tai muu) jotta osaavat ottaa huomioon. Tälläisethän on yleensä ihan ohjeetkin.

Onneksi meillä avoimuus toimii niin miehen exän suuntaan kuin minun exänikin suuntaan (ja takaisin meille päin tietenkin).
Ei tullut mieleenkään ettenkö olisi esitellyt uutta miestäni exälle ja tämän nykyiselle heti kun uskoin suhteen olevan vakaalla pohjalla. Sitä ennen oli uusi miehenikin vain työkaveri lapsille.
Exälleni kerron kaikista kivoista ja vähemmän kivoista jutuista jotka ajattelen tarpeellisiksi ja mistä tiedän lapsien haluavan isin tietävän (ajattelisin ainakin). Hänhän jää paljosta paitsi kun näkee lapsiaan niin vähän.

Vaikeaa kaikki tämä oli meillekin aluksi, mutta jos ei jokainen olisi lasten takia yrittänyt parhaansa ei tässä oltais. Jonkun aikaa olin itsekkin eron jälkeen "ei se sulle kuulu" asenteella, mutta tajusin onneksi siitä luopua. Itse kannattaa koittaa olla mahd. kypsä ja avoin niin toinenkin pikkuhiljaa huomaa ettei tässä mitään hätää ja hoidetaan vaan näitä ihania lapsia eikä kukaan piikittele toisiaan. Pehmityksen kohteeksi jouduin ensin minä eron jälkeen ja varsinkin kun exä löysi uuden ja vuorostaan minä pääsin pehmittelemään kun löysin uuden miehen ja tämän exän kanssa täytyi saada välit toimimaan. Vuosia on homma hiottu ja välillä aina tulee ongelmia, mutta suunnilleen homma toimii ja se on TOSI KIVA LASTEN KANNALTA!
Itsellenikin tämä on ollut todlla hyvä elämänkoulu.


=)

 

Kiitos asiallisista vastauksista :flower:

Tiedän, että minun tilanteeni on hyvin hankala ja ilmeisesti aika erikoinen. Myös siksi, että lapsen isä lähti juuri tuolla "sinulle ei mikään kuulu"-asenteella.

Nyttemmin exäkin hiljalleen alkaa tajuamaan että se asenne ei vie pitkälle. Ihan tosissaan, onko lapsen etu se, että on kaksi kotia, joista kumpikaan ei tiedä mitään?

Nyt lapsi on alkanut oireilemaan. Olemme kaksi päivää käyneet todella syvällisiä keskusteluja exäni kanssa lapsen hyvin voinnista. Ja tämä on suoranainen ihme häneltä, joka ei aiemmin puhunut. Minäkin olen joutunut tämän prosessin aikana opettelemaan elämää paljon.

Miten voimme auttaa oireilevaa lasta, jos asenne on, että mikään ei toiselle kuulu? Joka tapauksessa avoimuus vähentää epäluottamusta ja ennakkoluuloja.

Myöskään peuhun kommentti, että isään pitää voida luottaa, koska on isä, ei päde aina. Isä, joka lyö ranttaliksi vuoden ajan, ei voi sormia napsauttamalla saada luottamusta takaisin. Se on kai liian paljon vaadittu.
Ja alkavat ongelmatkin voidaan hyvin piilottaa, jos asioista aina vaietaan.

Kyllä minä haluan kysyä yhteishuoltajani mielipiteen asiaan kuin asiaan (en siis kysyä lupaa seurusteluun), joka koskee lasta. Osoittaa näin kunnioitusta. Ja odotan sitä myös tältä exältä minua kohtaan. H.elkutan vaikeaa se välillä on. Mutta hammasta purren ja hitaasti.

Jonkun mielestä tyhmää kait. Varsinkin kun exänikin on ollut mikä on ja on provosoinut myös minua tuomaan pimeät puoleni esiin. Mutta uskon kuitenkin, että lopussa kiitos seisoo. Toivottavasti ainakin.

Tulipahan jaariteltua ehkä asian vierestäkin. Mutta helpotti ainakin minua.

 

\

Munkaan mielestä ei exälle kuulu kenen kanssa seurustelee tai asustaa.Silloin kun lapsi on isällään niin pitää luottaa isän arvostelu kykyyn missä vaiheessa esittelee uuden kumppanin lapsellee ja mielestäni sama pätee äitiin, ei isälle tarvitse kertoa uudesta kumppanista vaan itse harkita koska lapselle esittelee. siihen asiaan vielä kun joku kirjoitti että täytyy tietää missä lapsi on viikonlopun aikana ja kenen kanssa niin ISÄN tietenkin mutta se ketä isän seurassa on ihan hänen oma asia, voisihan viettää ihan yhtähyvin aikaa kavereidenkin perheiden kanssa vai pitäisikö siitäkin ilmoittaa exälle missä kyläillään.Kun on erottu se tarkoittaa mielestäni sitä että ei saa puuttua toisen asioihin ja pitää luottaa isään/äitiin kun lapsi on hänen luonaan ja antaa heidän touhuta omia juttujaan ilman että on joka asiasta ilmoitus velvollinen.

Tässä on todella osuvasti osattu ilmaista asia, juuri näin sen pitäisi olla.
Vielä ap:lle et onko ne asialliset kommentit sellasia joissa ollaan sun kanssa samaa mieltä? Mä en tästä ketjusta löydä asiattomia kommentteja :/

 

\

\

Munkaan mielestä ei exälle kuulu kenen kanssa seurustelee tai asustaa.Silloin kun lapsi on isällään niin pitää luottaa isän arvostelu kykyyn missä vaiheessa esittelee uuden kumppanin lapsellee ja mielestäni sama pätee äitiin, ei isälle tarvitse kertoa uudesta kumppanista vaan itse harkita koska lapselle esittelee. siihen asiaan vielä kun joku kirjoitti että täytyy tietää missä lapsi on viikonlopun aikana ja kenen kanssa niin ISÄN tietenkin mutta se ketä isän seurassa on ihan hänen oma asia, voisihan viettää ihan yhtähyvin aikaa kavereidenkin perheiden kanssa vai pitäisikö siitäkin ilmoittaa exälle missä kyläillään.Kun on erottu se tarkoittaa mielestäni sitä että ei saa puuttua toisen asioihin ja pitää luottaa isään/äitiin kun lapsi on hänen luonaan ja antaa heidän touhuta omia juttujaan ilman että on joka asiasta ilmoitus velvollinen.

Tässä on todella osuvasti osattu ilmaista asia, juuri näin sen pitäisi olla.
Vielä ap:lle et onko ne asialliset kommentit sellasia joissa ollaan sun kanssa samaa mieltä? Mä en tästä ketjusta löydä asiattomia kommentteja :/

Anteeksi sanavalintani. Mutta tarkoitin lauseita, "jätä se exäsi jo rauhaan ja hanki elämä". Ei siis ehkä asiaton, mutta minusta asiaankuulumaton.

 

Niin ja oikeastaan huomaan vastauksista ym. ympärilläni olevien ihmisten kommenteista, että taitaa tämän minun tapaus exä olla sitten aika harvinaislaatuinen. Ja tämä tilanne ylipäätään.

Ehkä useat eroparit sitten kuitenkin löytävät jonkinlaisen yhteisen sävelen. Enpä olisi villeimmissänikään kuvitelmissani sen voivan olla näin vaikeaa...

Siksihän tässä niin sekaisin ollaan. Ja yritän vain vastauksia miehen käytökseen löytää, jotta tilanne paranisi. Se että käsketään jättää rauhaan, vain nostaa karvat pystyyn heti :ashamed:
Vastuunsa saa kyllä kantaa.

 

Laitanpa minäkin lusikkani tähän soppaan, uusperheellinen kun olen.

Olen sitä mieltä että vanhempien ja aikuisten välinen yhteistyö on kaikkien etu ja ennen kaikkea lasten etu.

Semmoset ohjeet, että "tästä ei sitten saa puhua äidille / isälle " ovat lapsen manipulointia ja menee jo siihen rajalle että onko henkistä väkivaltaa, minusta se on mautonta.

Myös ex-kumppanin elämän utelu lapselta on mautonta, ala-arvoista. Siis se, että äiti/ isä tenttaa, että millasta siellä toisen luona on, onko uutta kumppania, millanen se, tekeekö ne lapsen vai ei, millaseen asuntoon ne muuttaa .. jne - se on ala-arvoista, utelua, kyttäämistä, toisen elämään puuttumista kun ei ole omaa elämää.

MUTTA
olen sitä mieltä että en ole tilivelvollinen nykyisestä elämästäni yhdellekään exälle, vaikka miten olisi yhteiset lapset ja tapaamisoikeus. Sen enempää minun elämäni ja nykyhetkeni kuin exänkään, eikä mieheni exän - ne eivät kuulu minulle / meille, koska melko varmaan ne eivät vaikuta meidän elämäämme.

Tottakai semmoset asiat kuin paikkakunnan vaihdokset vaikuttavat, tai muutot muutenkin, koska hakeminen ja palauttaminen muuttuvat.

Mutta ei ole tarpeen esitellä exälle nykyistä kumppania, ei ole tarpeen edes etukäteen kertoa suunnitelmista: aiomme mennä naimisiin, aiomme tehdä lapsen, aiomme muuttaa, hankimme uuden pesukoneen kun entinen meni rikki mitä sanot siihe exä, aiomme tehdä pientä remonttia, maalamme lasten huoneen seinät siniseksi vaikka ne lapsilla siellä sinun luonasi onkin vihreät .. jne.

Jos lapsi haluaa, hän voi tietysti kertoa asioita niin lähi- kuin etäkotoakin, ja jos tulee epäselvyyttä niin aina kannattaa kysyä, ettei jää vääriä käsityksiä.

Mutta niin kauan kuin lasta kohdellaan hyvin ja hänellä on tapaamisessa että myös siellä lähikodissa asiat hyvin, aikuisten elämä ei kuulu exälle.

Minä olen tätä mieltä ja olen mielestäni oikeassa, perustuen omiin kokemuksiini ja omaan elämääni joita en tässä ala ruotimaan, ja sanon tämän vaikka olenkin eri mieltä kuin Kaunis Aamu.

 

\

Myöskään peuhun kommentti, että isään pitää voida luottaa, koska on isä, ei päde aina. Isä, joka lyö ranttaliksi vuoden ajan, ei voi sormia napsauttamalla saada luottamusta takaisin. Se on kai liian paljon vaadittu.
Ja alkavat ongelmatkin voidaan hyvin piilottaa, jos asioista aina vaietaan.

Tottakai tarkoitin sellaisia tavallisia miehiä jotka ei ole alkoholisteja väkivaltaisia tai muuten epäluotettavia.

Mä olen samaa mieltä minun mielipiteen kanssa , hän oli kirjoittanut aika osuvasti ja mun ajatukset on ihan samanlaiset. :wave:

 

Kyllä minun mielestä sinun Kaunis Aamu kannattaisi ottaa nyt etäisyyttä tähän lapsesi isään ja alkaa elämään omaakin elämää.
Ei eronneet ihmiset ole tilivelvollisia toisilleen ja teitä anteeksi vain yhdistää vain se yhteinen lapsi!
Ehkä erostasi on liian vähän aikaa, mutta koita ottaa etäisyyttää..Helpottaa exän,uuden ja SINUNKIN elämää!Uskoppa vaan!
Toisilla ihmisillä välit säilyy hyvinä eron jälkeenkin, mutta minusta olisi vähintään kohtuullista vähentää yhteydenpidot vain pakollisiin lapsia koskeviin asioihin..Helpottaisi ainakin minun ajatusmaailmallani eroprosessiakin.
Ei uusia puolisoita ole pakko exille esitellä ja luulen että harva niin tekeekään.Myöskään exän mielipiteellä ei saisi/pitäisi olla mitään merkitystä, joten miksi vaivaat päätäsi?!
Toivottavasti lapsesi tykkää uudesta äitipuolesta ja äitipuoli myöskin lapsestasi.Näin olisi kaikille parasta..älä sinä hankalaloita exänä heidän alkavaa suhdetta.Joissakin tapauksissa lapset ovat saaneet kärsiä äitinsä veemäisyydestä...
Et voi entisenä puolisona edes odottaa että lapsesi isän olisi kerrottava kaikista jutuista sinulle..Ehkä hän kertoo aikanaan,ehkä ei.
ÄLÄ RIPUSTUDU LIIAKSI MENNEESEEN JA ÄLÄ KÄYTÄ ROOLIASI LASTEN ÄITINÄ VÄÄRIN!
Kaikkea hyvää sinulle ja ymmärrän kyllä että tilanteesi on ikävä,etenkin jos sinulla itsellä ei uutta kumppania ole.Ajan kanssa helpottaa,uskoppa vuan! =)