Lamaako masennus.....??

Luulen että olen vakavasti masentunut. Jotenkin tämä on tullut hiljaa hiipien. Koko kesän ollut outoja oireita...ahdistuksen tunnetta, unettomuutta, sydämmen tykytystä ym. Nyt viimeinen kuukausi on todella mennyt huonompaan suuntaan. Minä ennen niin touhukas...Siis en saa enää mitään aikaiseksi. Voiko masennus lamaannuttaa ihmisen?! Jotenkin olen tyhjä sisältä. Mikään ei kiinnosta. Eikä tuota mielihyvää. Herään aamulla laittamaan lapset kouluun...ja muuten päivät menee makoillessa. Ei kiinnosta enää urheilu, ei ystävät...ei kodin sisustaminen...siis ei mikåän. Enkä tiedä miksi. Mulla on vain niin tyhjä olo.En nuku...mutta en jaksa tarttua mihinkään eikä mua kiinnosta mikään. Tuntuu että mun elåmä on pysähtynyt sisältä. Joka påivå mulla pyörii ajatukset jollain lailla kuoleman ympärillä ja sekös pelottaa. En mikä vetää ajattelemaan kuolemaa. Maanantaina soitan lääkärille ajan.

Mutta olisi kiva kuulla jos jollain omakohtaista kokemusta masennuksesta.Lamaannuttiko se tällai?! Oliko kuoleman ympärillä olevia ajatuksia??

 

Lamaannuttaa. Normaalia masennuksessa. Kuolema myös jatkuvasti mielessä.
Jos saat diagnoosin vakavaan masennukseen hämmästyn. Mut lähetettiin sairaalaan suoraan itsemurhayrityksen jäljiltä, vastaanottava lääkäri nauro mun yritykselle (mielikuva siitä että vedin kaikki lääkkeet mitä löysin ja valtimot auki oli ilmeisesti oikein hupaisa) ja diagnoosiks keskivaikea. Olis vissiin pitäny onnistua että ois tullut vakava. Kadun etten sillon haistattanu pitkät lääkärille ja kävelly ulos.

 

ja väliäkö sillä onko vakava vai keskivaikea....olo on kuitenkin toivoton :-(

 

Joo, ehdottomasti lääkäriin. Kyllähän tuo todellakin masennukselta kuulostaa.
Yritä jaksaa vaatia jotain muutakin kuin lääkehoitoa - keskusteluapua, lähetettä mielenterveyspolille tms.

 

Lamaannuttaa ja joku mainitsi että kuolema mielessä, et innostu mistään ja kaikki ahdistaa, tuntuu että vähäinenkin vie kaiken voiman. Voimia! :hug: Hae apua ja kerro tilanteestasi.

 

Apteekista saatava mäkikuisma saattaa auttaa myös joillakin ja jotkut luontaistuotekaupoista saatavat tuotteet myös.

 

Lamaannuttaa. Normaalia masennuksessa. Kuolema myös jatkuvasti mielessä.
Jos saat diagnoosin vakavaan masennukseen hämmästyn. Mut lähetettiin sairaalaan suoraan itsemurhayrityksen jäljiltä, vastaanottava lääkäri nauro mun yritykselle (mielikuva siitä että vedin kaikki lääkkeet mitä löysin ja valtimot auki oli ilmeisesti oikein hupaisa) ja diagnoosiks keskivaikea. Olis vissiin pitäny onnistua että ois tullut vakava. Kadun etten sillon haistattanu pitkät lääkärille ja kävelly ulos.

Mulla tuli diagnoosiksi se vaikea masennus, vaikka en ollu yrittäny tappaa itteeni. Mutta suunnittelin kyllä, suunnitelmia hidasti vaan se, etten tienny tappaisinko samalla vauvani vai jättäisinkö henkiin kärsimään tätä pahaa elämää. Kai se oma moraali pisti vielä vastaan, vaikka sairauden tila oli jo aika raju.

Toi on kyllä tosi tylyä, että ammattilainen on nauranu tilanteen ollessa akuutti.

Lamaannus kuuluu asiaan masennuksessa. Yleensäkin se elämänhalun katoaminen, tai yleensäkään kyky nähdä enää mitään syytä jatkaa elämää. Ei tartte olla hirveän tuskan vallassa, vaan vain hirveän lamaannuksen vallassa ja vips kääntää rattia niin että pääsee kuorma-auton alle.

Ohhoh, vähän huonoa tavaraa nyt tulin naputelleeksi - menet vaan sinne lääkäriin ja sanot mahdollisimman rehellisesti millanen on olo. Jos tulee sellasia itsetuhoisia impulsseja niinkun päähänpisto 'mitä jos ajan tuon auton keulaan' tai 'mitä jos nyt vaan vedän tällä puukolla ranteen auki' niin vähän äkkiä sitten kanssa hoitoon.

Eikä sitten pelkälle lääkitykselle jäädä roikkumaan vaan hankit sitä terapia-apua, että jatkossa pystyt välttämään masennukseen vajoamisen. Niitä kriisiyttäviä tilanteita kuitenkin tulee jatkossakin, joten pitää oppia niksauttamaan aivonsa pois siltä huonolta raiteelta. Sitä varten se terapia on.

 

Eipä se diagnoosi aina auta. Monet alkaa elämään kuten masentuneen "stigmaan" kuuluu elää. Lääkkeitä syöden, keinotekoista onnea etsien. Voit tehdä itse vaikka tämän testi http://www.masennustesti.info/ ja todeta olevasi keskivaikeasti masentunut. Etenkin syksyllä ja keväällä monet oirehtii. Muutos kuitenkin lähtee sinusta itsestäsi, oli sinulla diagnoosia tai ei. Sinun pitää muuttaa elämääsi siihen suuntaan, että jaksat. Enemmän aikaa itsellesi, harrastuksia, liikuntaa ja parempaa ruokaa. Mikäli voit matkustaa aurinkoon tässä talven kynnyksellä, voisi sekin auttaa.