Lapsemme jäi ainokaiseksi pienten tulojen takia

Se surettaa minua. Olisin halunnut edes toisen lapsen mutta pienillä tuloilla siihen ei ollut varaa. Löytyykö yhtään kohtalotoveri?

 

Nykysuomalaisilla taitaa olla pienemmät tulot kuin 1860-luvun nälänhädän aikaan eläneillä suomalaisilla. Silloin nimittäin tehtiin paljon pienemmällä väestöllä noin sama määrä lapsia kuin nyt.

 

No eihän pikkusisarukselle tarvitse hommata kaikkia tavaroita jotka on esikoiselle ostettu, siinähän säästää pitkän pennin. Ja jo olemassaolevat vauvavaatteet käyvät hyvin uudellekkin tulokkaalle, samaten leikki-ikäisenä esikoisen käyttämät vaatteet. Vasta kun esikoinen alkaa olemaan siinä iässä että vaatteet kuluvat puhki niin perheensisäinen vaatekierrätys ongelmoituu.
Meillä täällä maalla kyllä tytär, 4 v, käyttää veljensä 7 v, pieneksi käyneitä vaatteita. Ovathan ne toki jo hieman kuluneen näköisiä mutta kun niitä käytetään vain kotioloissa niin asiallisempia vaatteita voi käyttää sitten julkisilla paikoilla liikuttaessa. Eivät mene kotona jo "entisiksi".
Pienet tulot eivät kyllä ole mikään este kahden lapsen perheeksi tulemiselle, älä anna tuollaisen ajatuksen edes hidastaa toisen lapsen hankinta-suunnitelmiasi.

 

No eihän pikkusisarukselle tarvitse hommata kaikkia tavaroita jotka on esikoiselle ostettu, siinähän säästää pitkän pennin. Ja jo olemassaolevat vauvavaatteet käyvät hyvin uudellekkin tulokkaalle, samaten leikki-ikäisenä esikoisen käyttämät vaatteet. Vasta kun esikoinen alkaa olemaan siinä iässä että vaatteet kuluvat puhki niin perheensisäinen vaatekierrätys ongelmoituu.
Meillä täällä maalla kyllä tytär, 4 v, käyttää veljensä 7 v, pieneksi käyneitä vaatteita. Ovathan ne toki jo hieman kuluneen näköisiä mutta kun niitä käytetään vain kotioloissa niin asiallisempia vaatteita voi käyttää sitten julkisilla paikoilla liikuttaessa. Eivät mene kotona jo "entisiksi".
Pienet tulot eivät kyllä ole mikään este kahden lapsen perheeksi tulemiselle, älä anna tuollaisen ajatuksen edes hidastaa toisen lapsen hankinta-suunnitelmiasi.

Ollaan jo liian vanhoja hankkiaksemme lisää lapsia. Asutaan todella ahtaasti ja silti se vie pienistä tuloistamme ison osan. Näin kävi.

 

Ei se lapsi kuitenkaan tolkuttomia määriä syö ja lapsilisää ja muita tukia saa uuden lapsen myötä lisää. Kerrossängytkin on keksitty.

 

Ei se lapsi kuitenkaan tolkuttomia määriä syö ja lapsilisää ja muita tukia saa uuden lapsen myötä lisää. Kerrossängytkin on keksitty.

Asutaan kaksion tyylisessä asunnossa josta vielä velkaa ja muuta ongelmaa niin ei tänne ole toista lasta valitettavasti voinut hommata.

 

Nykysuomalaisilla taitaa olla pienemmät tulot kuin 1860-luvun nälänhädän aikaan eläneillä suomalaisilla. Silloin nimittäin tehtiin paljon pienemmällä väestöllä noin sama määrä lapsia kuin nyt.

Lasten hankinnan vaatimukset ovat kasvaneet niistä ajoista. Ja tulevat kasvamaan myös jatkossa.

Esim. 100 vuoden päästä sellaiset aineelliset olot mitkä nykylapsille ovat normaalitila tullaan laskemaan valtavaksi kaltoinkohteluksi ja epäinhimillisyydeksi. Ties vaikka silloin olisi laki, ettei lasta saa tehdä ellei tälle ole mahdollisuutta osoittaa esim. vähintään 40 neliötä omaa asuinpinta-alaa asunnosta.

 

Me asuttiin isossa kaksiossa neljän lapsen kanssa... ja pienituloisia, mies töissä, mää hoitovapaalla.
Muutettiin sitte isonpaan kun nuorin oli toisella vuodella (esikoinen oli tokalla silloin).
Ihan hyvin pärjättiin kun ei liikoja odotettu, vaatteita tuunattiin, ruoka tehtiin itse ja esim marjat poimittiin metsästä.

 

Hyvä päätös. Valitettavan usein näkee pienituloisia perheitä, jossa aivan liikaa lapsia tuloihin nähden. Tuet kyllä kelpaa...

 

Hyvä päätös. Valitettavan usein näkee pienituloisia perheitä, jossa aivan liikaa lapsia tuloihin nähden. Tuet kyllä kelpaa...

Me ollaan itse elätetty perheemme. Muita tukia ei ole saatu kuin se yksi lapsilisä.

 

Totta on että kyllä sitä pärjää vähemmällä jos enemmän lapsia haluaa mutta sitten onkin se että kuinka miellyttävää se on. Toinen lapsi kasvaa tuntien itsensä huonommaksi kun aina joutuu kulkemaan toisen vanhoissa retkuissa, aina ollaan toisten tiellä pienessä asunnossa ja kenelläkään ei ole henkilökohtaista tilaa ja yksityisyyttä. Ja aina jos haluaa jotain kivaa niin vanhemmat joutuu sanomaan sori ei oo varaa.

Parempi vain tehdä se määrä lapsia kun voi elättää mukavasti.

 

Totta on että kyllä sitä pärjää vähemmällä jos enemmän lapsia haluaa mutta sitten onkin se että kuinka miellyttävää se on. Toinen lapsi kasvaa tuntien itsensä huonommaksi kun aina joutuu kulkemaan toisen vanhoissa retkuissa, aina ollaan toisten tiellä pienessä asunnossa ja kenelläkään ei ole henkilökohtaista tilaa ja yksityisyyttä. Ja aina jos haluaa jotain kivaa niin vanhemmat joutuu sanomaan sori ei oo varaa.

Parempi vain tehdä se määrä lapsia kun voi elättää mukavasti.

Eihän se elämä ole elämisen arvoista jos joutuu kulkemaan vanhoissa retkuissa, nukkumaan samassa huoneessa muiden kanssa eikä pääse Kanarialle. Se tiedettiin jo ennen vanhaan, kun 30 neliön torppaan tehtiin yleensä tasan nolla lasta.

 

Eihän se elämä ole elämisen arvoista jos joutuu kulkemaan vanhoissa retkuissa, nukkumaan samassa huoneessa muiden kanssa eikä pääse Kanarialle. Se tiedettiin jo ennen vanhaan, kun 30 neliön torppaan tehtiin yleensä tasan nolla lasta.

Ennen vanhaan ei paljoa vaihtoehtoja ollut kun hankkia liuta lapsia tai selibaatti. Nykyisin lapsia voi ehkäistä ja silti nauttia seksistä.

Kasvoin keskiluokkaisessa perheessä ja ei meillä silti Kanarialla käyty tai matkustettu Ruotsinlaivaa pidemmälle. Mutta en todellakaan olisi halunnut kulkea sisareni vaatteissa tai jakaa huonetta teininä. Lisäksi olisi ollut inhottavaa joutua jäämään pois kaikesta maksullisesta mihin kaverit pääsi tai olla saamatta edes jotain muoti leluja tai vaatteita. Nykyisin tämä on vielä tarkempaa että on pelit ja rensselit tai joudut olemaan ulkopuolinen.

 

Ennen vanhaan ei paljoa vaihtoehtoja ollut kun hankkia liuta lapsia tai selibaatti. Nykyisin lapsia voi ehkäistä ja silti nauttia seksistä.

Kasvoin keskiluokkaisessa perheessä ja ei meillä silti Kanarialla käyty tai matkustettu Ruotsinlaivaa pidemmälle. Mutta en todellakaan olisi halunnut kulkea sisareni vaatteissa tai jakaa huonetta teininä. Lisäksi olisi ollut inhottavaa joutua jäämään pois kaikesta maksullisesta mihin kaverit pääsi tai olla saamatta edes jotain muoti leluja tai vaatteita. Nykyisin tämä on vielä tarkempaa että on pelit ja rensselit tai joudut olemaan ulkopuolinen.

Eiköhän kuitenkin ihmisen perusonnellisuus ihan muusta muodostu kuin siitä, kulkeeko sisaren vanhoissa vaatteissa ja onko muotileluja vai ei.

 

Ei perhekoko ole kovinkaan paljon rahasta kiinni. Tietysti joutuu tarkkaan miettimään mitä hankki ja mistä (mutta jo tulevaisuuden kannalta kaikkea tuhlaamista olisi rikkaidenkin vältettävä). Kyllä mekin köyhiä ollaan miehen n.parin tonnin tuloilla ja kotihoidontuella kun perheeseen kuuluu 6 eri ikäistä lasta. Mutta pärjätään.

 

Ollaan jo liian vanhoja hankkiaksemme lisää lapsia. Asutaan todella ahtaasti ja silti se vie pienistä tuloistamme ison osan. Näin kävi.

Usein Helsingissä asuminen ja useampien lasten hankkiminen saattavat olla toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

 

Usein Helsingissä asuminen ja useampien lasten hankkiminen saattavat olla toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

Itä-Helsinki on täynnä suurperheitä, jotka asuvat kaupungin vuokrakolmiossa (kun isompaa ei ole tarjolla). Vanhempien sänky on yhdessä huoneessa ja kahdessa muussa on sitten sängyt esim. 3–4 lapselle kummassakin.

 

Ymmärrän...Helsingissä pieni asunto, johon ei mahdu enempää lapsia. Molemmat vanhemmat työssäkäyviä veronmaksajia, päivähoitomaksut isoja. Työssäkäyvällä ei ole varaa useampaan lapseen. Miten jotkut pärjää pelkillä yhteiskunnan tuilla ja elättää niillä isommankin perheen. Miksi muuttaisin pois kotikaupungista, jossa olen syntynyt ja kasvanut. Ei matkustella, ei juoda alkoholia/polteta tupakkaa. Lomarahoista lähti -30%, eikä palkat ole pahemmin vuosien aikana nousseet. Kunnallisella työskennellessä palkat ei päätä huimaa. Kyllä välillä mietin olisiko kannattavampaa jäädä kotiin työttömäksi, kun raataa sote alalla pienellä palkalla.

 

Kyllä se raha varmasti toisen lapsen jälkeen riittää, monesti käy vaan niin, että rahaa ei yleensä jää, jos sitä vaan on! Kun on se toinen lapsi, niin rahaa alkaa kummasti löytymään, tai pikemminkin, jää ostamatta muita juttuja, kun lapsi on ensisijalla. Eli raha ei ole este. Paitsi jos ei halua tinkiä omasta mukavuudesta.