Lapsen outo pelko

Mitähän tällaisessa tilanteessa voisi ja kannattaisi tehdä? Meidän 2v tytöllä on kova tuulikammo. Ei ole kyllä ikinä pitänyt tuulesta, mutta ei se kuitenkaan ole mitenkään aiemmin haitannut ulkoilemista. Paitsi nyt viime viikkoina on alkanut kasvamaan tämä kammo. Ulkoilu on lähes mahdotonta nykyään. Kaupassa on pakko käydä tietysti, rattaissa istuu sen ajan kun kauppaan kävellään, kädet korvilla ja naamalla ja hokee että mennään äkkiä kauppaan mennään äkkiä kauppaan... Jos yrittää laittaa kävelemään, tulee ihan hirvittävä huuto ja paniikki. Kotoa autollekin kun kävellään, hän heti valittaa että täällä tuulee! Ainoastaan silloin jos tosiaan ei tuule YHTÄÄN, voidaan rauhassa olla ulkona. Ja sellaista nyt ei yleensä kyllä ole, etteikö yhtään tuulisi, tai todella harvoin.

Minun olisi tarkoitus tässä katsella työpaikkaa ja ollaan laitettu päivähoitohakemus, mutta nyt mietityttää että mitä siitäkin tulee, kun päiväkodissa kuitenkin ollaan ulkona paljon. Ja tämä meidän typy kammoaa sitä. Siis suorastaan paniikinomaisesti pelkää tuulta! En ole moisesta ennen kuullut, enkä tiedä miten tässä pitäisi toimia. Onko ideoita?

 

Ei mitään ideoita, systeri pelkäs tosi monta vuotta ihan hysteerisesti kuolleita lehtiä (meillä oli paljon kaikkia kasveja) mutta se meni ohi aikanaan, kun hän kasvoi ja varovasti näytti että ne lehet on ihan kiltteja =)

 

Meillä on pelätty omaa varjoa, kyl se ajan kanssa helpottaa.

 

Mutta miten nyt uskallan edes töihin mennä ja laittaa tuota päiväkotiin?!? Siellähän joutuu olemaan ulkona tuulessa, ja pelkään että hän tulee oikeasti ihan mielisairaaksi jos joutuu siihen pakotetuksi, kun tosiaan ihan hulluna paniikissa pelkää tuulta.

 

En tiedä onko tästä mitään apua, mutta pienille lapsille myös tuuli voi aiheutta sukellusrefleksin. Meidän poika haukkoi henkeään pienenä kovalla tuulella, mutta tottuessaa tuuleen hengen pidättely ja haukkominen meni ohi. Voihan se olla, että kova tuuli tuntuu epämiellyttävältä.

 

Auttaisiko, jos yhdistäisi tuulen johonkin kivaan asiaan. Ostaisitte vaikka leijan ja tekisitte eväät ja menisitte koko perheen voimin lennättämään leijaa. Ajatus vaan...

 

Minäkin vähän luottaisin siihen, että kyllä se helpottaa. Ei meilläkään poika pitänyt tuulesta tai sateesta yhtään yhdessä välissä. Pientä siedätyshoitoa, tuulelta suojaamista ja hyvä tulee.

Päiväkodin pihoissa on usein suojaisiakin kohtia, kyllä sielläkin selviää sen aikaa kun kammo on päällä.

 

Mä kanssa ajattelin et voisko siitä tuulesta tosiaan tehdä mukavan jutun? Vaikka niin et alkuun sais ollakin ulkona vaikka huivi naaman ympärillä, niin et silmät vaan näkyy. Ja sitten se leijan lennättäminen tai paperilennokkien lennättäminen...tälläisia ajatuksia tuli mieleen.
Mun pojalla on kanssa pelko...pelkää vieraita kylppäreitä.. Me ei voida kylässä oikeen koskaan käydä suihkussa/kylvyssä paitsi huudon kanssa.

 

Katsooko ap tyttäresi muuten Muumeja?

 

Mäkin yhdistäisin tuon johonkin kivaan.. Esim siihen leijaan... Ja voisihan se äiti tykätä sitten siitä tuulesta ihan ylireagoidusti!!

 

Minä kans ajattelin, ehdottaa just tuota leijan lennätystä tai muuta kivaa ulkohommaa. Meillä tyttö 1v4kk laittaa silmiään kiinni tuulella ja ilmeilee. ilme kertoo, että ei tykkää, mutta ei kammoa. Olisiko lehtien haravointi tuulella yhdessä kivaa? Lapselle oma harava. Lapsi näkis, että miten tuuli pöllyttää lehtiä tms.. Jotain tällasta vastaavaa.. Lapsethan tykkää pelmuta lehdissä..