lapsen teko nuorena

  • Viestiketjun aloittaja teinimieleltään
  • Ensimmäinen viesti
teinimieleltään
te ketkä olette saaneet lapsen alle 20 vuotiaana niin vastatkaa rehellisesti jos siskosi (alle 20) olisi tilanteessa että on raskaana vaikka ilman miestä niin mitä sanoisit hänelle? kyse on siskosi elämästä,voitko puhtain mielin sanoa että pidä lapsi pärjäät kyllä ja plaa plaa? mun sisko on 19 vuotias ja elää aika villiä elämää. asuu poikaystävänsä 26v kanssa ja aikovat naimisiin kesällä. jo tämä on hullua koska ovat niin epätasapainoisia. olen huolissani koska rakastan siskooni ylikaiken. olen 24vuotias ja odotan toista lasta,kummatkin ovat toivottuja ja tarkoituksella alkuun pantu.. olen sanonut ja jankuttanut siskolleni ettei tee lasta vielä,on liian suuri vastuu kannettavaksi kun on elämä vielä niin sekaisin. ei naimisiin meno vakauta sitä ollenkaan. jos hän nyt ilmottaisi olevansa raskaana ja pitävänsä lapsen,en voisi olla onnellinen hänen puolestaan,päinvastoin pelkäisin kokoajan miten hän kestää ja pärjää. tottakai tukisin häntä,onhan hän siskoni,mutta jos kysyisi mielipidettäni kehottaisin odottamaan vaikka 5 vuotta vielä,myös tuota naimisiin menoa. en ole mitenkään nuoria äitejä vastaan,olenhan itsekin nuori äiti, en tosin saanut alle 20vuotiaana lasta mikä oli vain hyvä. kertokaa mielipiteenne rehellisesti. ja stemppiä kaikille,en mitenkään arvostele teitä jotka ovat tosi nuorena lapsia saaneet!
 
riippuu täysin siitä kuinka kypsä sisko olisi henkisesti,ei sillä biologisella iällä ole väliä niin paljoa.

oma sisko on nyt 16,eikä todellakaan olisi valmis äidiksi!!!! ei hänellä kyllä ole vielä poikaystäviäkään ollut,millä ei tietenkään kiire olekkaan!mutta siis hänellä ei ole edes kokemusta parisuhtesta ja yhteiseloa vaativista kompromisseista ja uhrauksista.

hän ei myöskään missään nimessä vaihda lapsen kakkavaippaa,vaikka sisarten lapsia on pyörinyt jaloissa jo 6 vuotta,ja muuten tykkää lapsista.joskus hän on jopa pukenut uuden housuvaipan vastentahtoisesti lapselle.kun ei hän halua liata itseään.

hän on muutenkin niin murkkuiän epävarmuuden vankina,ja aika pinnallinen vielä.

en voisi häntä ihan vilpittömästi onnitella jos sellaisen uutisen kuulisin.



itse olin juuri täyttänyt17 kun tulin raskaaksipuolen vuoden yrityksen jälkeen. olin jo kyllästynyt rillutteluihin,nautin elämästä poikaystävän kanssa.asiasta kerroimme vasta kun ultrassa oli varmistunut (niskaturvotuksen takia istukkatutkimus)että lapsi on terve.uutinen kun oli muutenkin yllätys.yksi sisaruksistani kyllä jo arvasikin asian olemuksistamme.

anopillani oli eniten sulattelemista.

opiskelin kuitenkin innoissani hoitamista ja kasvatusta jo ennen raskaaksi tuloa,toivoin niin pientä perheenjäsentä.

ja hyvin on kaikki mennyt,itseasiassa äitini nykyään "sekoittaa" minut 10 vuotta vanhempiin sisaruksiini,ei muista minun olevan vasta 19.neuvolassakin tädit aina hämmästyivät kun luulivat vanhemmaksi.


mieheni tosin ei ole yhtä kypsä......


joten asia on kovin yksilöllinen.
 

Yhteistyössä