Lapsensa hyljänneet isät

Olisin kiinnostunut tietämään syitä, miksi isä hylkää lapsensa. Toivoisin etenkin, että miehet, jotka ovat lapsensa hyljänneet kertoisivat omista motiiveistaan, mutta myös muut, joilla on asiasta kokemusta, voivat tietenkin vastata.

 

Ihan oikeesti.
Mua taas ihan hirveesti kiinnostaa, että miksi äiti hylkää lapsensa ( 8kk ja 4v8kk ).
Asuu 15 kilsan päässä ja joulun jälkeen käyny kattomassa 3 kertaa ( viimeseen kuukauteen ei kertaakaan ) yhteensä 3 tuntia kaikenkaikkiaan ja silloinkin hakemassa rojujaan varastosta.

 

Minun pojallakin on ikävä kyllä isä,joka on laiminlyönyt poikaansa meidän erosta lähtien.Eli yli 4 vuotta!
Meni naimisiin hirviö-akan kanssa,tekivät siinä vielä pari tyttölasta.
Poikani on alkanut vierastaa jo isäänsä,koska ei nää tätä enää melkein ollenkaan.
Isänsä lupaa kaikkea minulle esim.rupeaa tapaamaan poikaansa enemmän ja pälä pälä..
Puhuu yleensä vissiin paskaa,että saa pelattua aikaa vaan seuraavalle selitykselle!

Onneksi pojalla on nykyinen mieheni miehen esikuvana,joka välittää pojastani erittäin paljon! =)

Olen itseasiassa tilannut jo ajan lastenvalvojalle yksinhuoltajuuden hakuun.

Olen itse sitä mieltä,että on huonoja isiä,sekä myös äitejä.

Pistää vaan miettimään,että minkä takia vanhempi hylkää lapsensa??
Noh,se taitaa olla ikuisuuskysymys..

 

Onko kukaan ajatellut, että se isäkin voi ruveta vierastamaan lasta. Sehän kasvaa ja kehittyy niin nopeasti, ettei isä välttämättä tajuakaan miten usein pitäisi tavata pysyäkseen läheisissä väleissä.

 

Mäkin mietin et miten munlasten isä ei halua lapsien pyynnöistä huolimatta viettää aikaa :/ Meidän pojat ko ovat sanoneetkin etteivät halua isin luokse ja ei halua että isi hoitaa heitä,kun ei koskan tule edes heidän kanssaan pihalle,ei pelaa pelejä edes sisällä Nököttää joko juomassa kaikki vapaat tai sit tulee "tapaamaan" lapsia kun ne menevätt nukkumaan. Kamala vain katsoa lasten ikävää ja kuunnella kyselyjä miksi isi ei tule vaikka lupaa.

 

Mieheni jätti lapsen tunniustamisen sen takia että nainen yhden illan jutun jälkeen kertoi tekevänsä abortin, ja jopa että söi pillereitä. Sitten soitti vuoden päästä ja ilmoitti että sulla on 4 kk vanha poika. SIinä vähän ihmettelee naisen motiviakin? Miksi soittaa nyt, eikä aikaisemmin ja miksi huijata mies isäksi tuolla tavalla.

Mieheni on sen takia ajattelut asian näin että tämä ei spermapankin luovuuittamisesta hirveesti eroa. Nainen huijasi hänet isäksi, ja näköjään oli jo alusta asti halunut yh:ksi.
Silloin myös hän saa elää sen kanssa ja selittää lapselle valinnat. Lapsella on hyvät oltavat ja muita isähahmoja ja tällä tavalla ei kahta perhettä rikottu, koska meilläkin tarkoitus hankkia lapsia.

Onhan tämä kylmä ajattelutapa, ja todella surullista että lapsi saa kärsiä vanhempien virheiden takia, mutta kuin nainen tosiaan itse hankkiutu raskaaksi. en tiedä, nämä ovat ihan hirveän vaikeita asioita.
Mieheni ja lapsen äiti muistavat juuri ja juuri toisensa tuon yhden illan jutun jälkeen, he eivät tunne toisiaan ollenkaan, joten jollain tavaalla kysymys kuuluu: onko isä se biologinen vai se joka on se sosiaalinen isä? Ja onko isällä oikeus valita, edes vähän. Lapsella on tottakai oikeus isään, mutta yh-äitikin on varmasti miettinyt tätä silloin kuin hankkiutu raskaaksi. asiallisia kokemuksia ja mielipitei

 

Mieheni jätti lapsen tunniustamisen sen takia että nainen yhden illan jutun jälkeen kertoi tekevänsä abortin, ja jopa että söi pillereitä. Sitten soitti vuoden päästä ja ilmoitti että sulla on 4 kk vanha poika. SIinä vähän ihmettelee naisen motiviakin? Miksi soittaa nyt, eikä aikaisemmin ja miksi huijata mies isäksi tuolla tavalla.

Mieheni on sen takia ajattelut asian näin että tämä ei spermapankin luovuuittamisesta hirveesti eroa. Nainen huijasi hänet isäksi, ja näköjään oli jo alusta asti halunut yh:ksi.
Silloin myös hän saa elää sen kanssa ja selittää lapselle valinnat. Lapsella on hyvät oltavat ja muita isähahmoja ja tällä tavalla ei kahta perhettä rikottu, koska meilläkin tarkoitus hankkia lapsia.

Onhan tämä kylmä ajattelutapa, ja todella surullista että lapsi saa kärsiä vanhempien virheiden takia, mutta kuin nainen tosiaan itse hankkiutu raskaaksi. en tiedä, nämä ovat ihan hirveän vaikeita asioita.
Mieheni ja lapsen äiti muistavat juuri ja juuri toisensa tuon yhden illan jutun jälkeen, he eivät tunne toisiaan ollenkaan, joten jollain tavaalla kysymys kuuluu: onko isä se biologinen vai se joka on se sosiaalinen isä? Ja onko isällä oikeus valita, edes vähän. Lapsella on tottakai oikeus isään, mutta yh-äitikin on varmasti miettinyt tätä silloin kuin hankkiutu raskaaksi. asiallisia kokemuksia ja mielipitei

Miehellä on oikeus valita siinä vaiheessa kun hän menee naisen kanssa sänkyyn: aikuinen ihminen tietää miten lapsia tehdään.
Itse tulin raskaaksi lyhyen suhteen seurauksena; mies ei halunnut lasta, ja näin ollen oletti ettei hänen tarvitse kantaa vastuutaan. En itsekkään suunnitellut tähän vaiheeseen elämääni lasta, mutta jos harrastaa seksiä pitää ottaa vastuu myös sen seurauksista: olivat ne mieluisia tai eivät.
Täysin viaton lapsi siitä eniten kärsii jos ei tunne vanhempiaan.
Itse en ymmärrä tätä "nainen hankkiutuu raskaaksi"-teoriaa: oletan että mies on ihan vapaaehtoisesti sänkyyn kömpinyt.....

 

Äitini ei halunnut kertoa isälleni minusta kun tuli raskaaksi. Joten otin itse yhteyttä kun täytin 18 vuotta, paljastui sitten valehtelevaksi kuspääjuopoksi, joten aina se ei ole hirveän hyväkään asia se isä jos parempi on ilman...

 

Mieheni jätti lapsen tunniustamisen sen takia että nainen yhden illan jutun jälkeen kertoi tekevänsä abortin, ja jopa että söi pillereitä. Sitten soitti vuoden päästä ja ilmoitti että sulla on 4 kk vanha poika. SIinä vähän ihmettelee naisen motiviakin? Miksi soittaa nyt, eikä aikaisemmin ja miksi huijata mies isäksi tuolla tavalla.

Mieheni on sen takia ajattelut asian näin että tämä ei spermapankin luovuuittamisesta hirveesti eroa. Nainen huijasi hänet isäksi, ja näköjään oli jo alusta asti halunut yh:ksi.
Silloin myös hän saa elää sen kanssa ja selittää lapselle valinnat. Lapsella on hyvät oltavat ja muita isähahmoja ja tällä tavalla ei kahta perhettä rikottu, koska meilläkin tarkoitus hankkia lapsia.

Onhan tämä kylmä ajattelutapa, ja todella surullista että lapsi saa kärsiä vanhempien virheiden takia, mutta kuin nainen tosiaan itse hankkiutu raskaaksi. en tiedä, nämä ovat ihan hirveän vaikeita asioita.
Mieheni ja lapsen äiti muistavat juuri ja juuri toisensa tuon yhden illan jutun jälkeen, he eivät tunne toisiaan ollenkaan, joten jollain tavaalla kysymys kuuluu: onko isä se biologinen vai se joka on se sosiaalinen isä? Ja onko isällä oikeus valita, edes vähän. Lapsella on tottakai oikeus isään, mutta yh-äitikin on varmasti miettinyt tätä silloin kuin hankkiutu raskaaksi. asiallisia kokemuksia ja mielipitei

Miehellä on oikeus valita siinä vaiheessa kun hän menee naisen kanssa sänkyyn: aikuinen ihminen tietää miten lapsia tehdään.
Itse tulin raskaaksi lyhyen suhteen seurauksena; mies ei halunnut lasta, ja näin ollen oletti ettei hänen tarvitse kantaa vastuutaan. En itsekkään suunnitellut tähän vaiheeseen elämääni lasta, mutta jos harrastaa seksiä pitää ottaa vastuu myös sen seurauksista: olivat ne mieluisia tai eivät.
Täysin viaton lapsi siitä eniten kärsii jos ei tunne vanhempiaan.
Itse en ymmärrä tätä "nainen hankkiutuu raskaaksi"-teoriaa: oletan että mies on ihan vapaaehtoisesti sänkyyn kömpinyt.....

Eli siis rankaiset miestä siitä, että KUMPIKAAN teistä ei käyttänyt ehkäisyä? Jos olet tuota mieltä, että "olivat ne mieluisia tai eivät", sinuna olisin harkinnut aborttia.
Minusta isää ei voi pakottaa isyyteen, kuten ei äitiäkään äitiyteen. Jokaisen oma valinta.
Itselläni on poika joka sai alkunsa lyhyessä suhteessa. Mies ei halua olla pojan kanssa missään tekemisissä, enkä ole tätä häneltä vaatinut, olen kuitenkin ilmoittanut, että hän saa olla isä jos sitä haluaa. Kohta kuuteen vuoteen ei ole halunnut olla. Hänen menetyksensä.
Pojallani on kuitenkin isä, vaikkei olekkaan biologinen, eikä ole ollut mukana hänen syntymästään asti.
Hän on valinnut isyyden, hän on isä sekä lapselle joka on biologisesti hänen kuin isä lapselle johon ei ole verisiteitä.
Ei ketään voi pakottaa vanhemmuuteen.

 

Mieheni jätti lapsen tunniustamisen sen takia että nainen yhden illan jutun jälkeen kertoi tekevänsä abortin, ja jopa että söi pillereitä. Sitten soitti vuoden päästä ja ilmoitti että sulla on 4 kk vanha poika. SIinä vähän ihmettelee naisen motiviakin? Miksi soittaa nyt, eikä aikaisemmin ja miksi huijata mies isäksi tuolla tavalla.

Mieheni on sen takia ajattelut asian näin että tämä ei spermapankin luovuuittamisesta hirveesti eroa. Nainen huijasi hänet isäksi, ja näköjään oli jo alusta asti halunut yh:ksi.
Silloin myös hän saa elää sen kanssa ja selittää lapselle valinnat. Lapsella on hyvät oltavat ja muita isähahmoja ja tällä tavalla ei kahta perhettä rikottu, koska meilläkin tarkoitus hankkia lapsia.

Onhan tämä kylmä ajattelutapa, ja todella surullista että lapsi saa kärsiä vanhempien virheiden takia, mutta kuin nainen tosiaan itse hankkiutu raskaaksi. en tiedä, nämä ovat ihan hirveän vaikeita asioita.
Mieheni ja lapsen äiti muistavat juuri ja juuri toisensa tuon yhden illan jutun jälkeen, he eivät tunne toisiaan ollenkaan, joten jollain tavaalla kysymys kuuluu: onko isä se biologinen vai se joka on se sosiaalinen isä? Ja onko isällä oikeus valita, edes vähän. Lapsella on tottakai oikeus isään, mutta yh-äitikin on varmasti miettinyt tätä silloin kuin hankkiutu raskaaksi. asiallisia kokemuksia ja mielipitei

Miehellä on oikeus valita siinä vaiheessa kun hän menee naisen kanssa sänkyyn: aikuinen ihminen tietää miten lapsia tehdään.
Itse tulin raskaaksi lyhyen suhteen seurauksena; mies ei halunnut lasta, ja näin ollen oletti ettei hänen tarvitse kantaa vastuutaan. En itsekkään suunnitellut tähän vaiheeseen elämääni lasta, mutta jos harrastaa seksiä pitää ottaa vastuu myös sen seurauksista: olivat ne mieluisia tai eivät.
Täysin viaton lapsi siitä eniten kärsii jos ei tunne vanhempiaan.
Itse en ymmärrä tätä "nainen hankkiutuu raskaaksi"-teoriaa: oletan että mies on ihan vapaaehtoisesti sänkyyn kömpinyt.....

Eli siis rankaiset miestä siitä, että KUMPIKAAN teistä ei käyttänyt ehkäisyä? Jos olet tuota mieltä, että "olivat ne mieluisia tai eivät", sinuna olisin harkinnut aborttia.
Minusta isää ei voi pakottaa isyyteen, kuten ei äitiäkään äitiyteen. Jokaisen oma valinta.
Itselläni on poika joka sai alkunsa lyhyessä suhteessa. Mies ei halua olla pojan kanssa missään tekemisissä, enkä ole tätä häneltä vaatinut, olen kuitenkin ilmoittanut, että hän saa olla isä jos sitä haluaa. Kohta kuuteen vuoteen ei ole halunnut olla. Hänen menetyksensä.
Pojallani on kuitenkin isä, vaikkei olekkaan biologinen, eikä ole ollut mukana hänen syntymästään asti.
Hän on valinnut isyyden, hän on isä sekä lapselle joka on biologisesti hänen kuin isä lapselle johon ei ole verisiteitä.
Ei ketään voi pakottaa vanhemmuuteen.

Se etten "hankkiutunut tahallani" raskaaksi ei tarkoita etteikö raskaus olisi ollut iloinen yllätys. Jokaisen oma valinta, ja omani oli pitää lapsi jota kovasti halusin. Seison silti vakaasti kommentini takana, että jokainen aikuinen ihminen tietää miten lapsia tehdään, ja jos ei käytä ehkäisyä lapsen tulo on aina mahdollista.
En ymmärä alkuunkaan ajatusmaailmaasi siinä että "rankaisisin isää" siten että pidän huolta ainoan lapseni oikeuksista, mielestäni se on jokaisen äidin velvollisuus. Uskon että jonain päivänä lapseni tulee kyselemään isästää, minun moraalini ei taivu siihen ettäkö valehtelisin ja kertoisin uuden puolisoni olevan tämän biologinen isä. Se että olen kynsin ja hampain taistellut siitä että lapseni isä olisi jossain kontaktissa häneen jotta lapseni tietäisi juuristaan, on tuottanut tulosta ja heillä on nyt etäinen, mutta suhde kuitenkin. Kaikki isät eivät toki tähän suostu, mikä mielesäni on surullista, mutta nämä asiat mielestäni pitäisi nähdä tapauskohtaisesti, ja vältää yllämainittuja ylesityksiä.
Mutta se että oletetaan naisen usein tahallisesti hankkiutuvan yksin raskaaksi mielestäni epärealistista.

 

Hei!

Mukavaa, että sinäkin luet rivien välistä asioita joita siellä ei ole.
En ole ajatellutkaan VALEHHDELLA lapselleni, että isä on joku muu kuin se kuka hän
on. 5-vuotias ei kuitenkaan vielä ymmärrä sitä, mitä biologisuus tarkoittaa.
Kuitenkaan lapseni ei ole tyhmä ja hänkin tietää ettei isä ole se OIKEA isä, kuitenkin
isäksi häntä sanotaan.
Vaikeahan tuota on selittää ihmiselle, jonka maailmankuva on noinkin suppea.
Ei minulle tule mieleenkään pakottaan lapseni biologista isää hänelle isäksi, jos hän ei sitä
itse halua. Ei se ole silloin vanhemmuutta. Vanhemmuus on vapaaehtoista.

Oikeassa olet, että lapsella on oikeus vanhempiin, mutta ikävä kyllä tänä maailman aikana se ei aina ole mahdollista ja minusta pakottaminen vanhemmuuteen, ei koskaan tule toimimaan.
Enkä väittänytkään, että nainen hankkiutuisi yksin raskaaksi, tarkoitin lähinnä sitä, että jos molemmat ovat aikuisia, molemmat tietävät ehkäisystä.
Jos et ole kertonut isälle, että haluat raskaaksi ja olet näin jättänyt ehkäisyn pois, sekään ei ole reilua sitä isää kohtaan.
Jos vanhemmuutta vaaditaan molemmilta, silloin halu vanhemmaksi myös kuuluisi olla molemmilla.
Ei myöskään mies ole ainoa kenelle ehkäisyn huolehtiminen kuuluu.

 

olen täysin samaa mieltä osasta asiosta joita mainitsit, kuten että ehkäisy kuuluu molemmille. raskaus ei ollut minulle yhteisen iltamme määränpää, mutta kun sain tiedon pienen olemassaolosta, oli se minulle ihana yllätys. Ja totta on, vanhemmuuteen ei voi toista pakottaa, mutta tosi asia on että hän on lapseni isä, ja olen kovin iloinen että hän on sen nyt jälkikäteen sisäistänyt.
itse en ymmärrä miksi tänne sivulle tullaan "morkkaamaan" muita ja heidän valintojaan, ja kritisoimaan kuinka suppea kenenkin maailman kuva on, tuntematta ihmistä jolle kommentti osoitetaan, eikö olisi mukavampaa vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia ilman sivukommentteja?

 

Huomasin että täällä olikin jo tälläinen keskustelu käynnissä.
Meillä mun exmies hylkäsi kun tuli kuvioihin uusi nainen. Siihen asti oli rakastettava isä. EN olisi koskan uskonut hänestä. Nyt ei ole kahteen vuoteen mitään kuulunut. Tyttäreni suree asiaa päivittäin. Pyytää et soittaisin isälle ja mentäs käymään ym. Mutta ei kai isää voi pakottaa isä olemaan jos sitä ei halua. En vain ymmärrä miksi ei halua olla tyttärensä elämässä. Pian on ko liian myöhäistä.

äityli--77

 

Sun täytyy vaan irrottaa. Pystyyhän sitä elämään ilman "elämänsä naistakin". Ja sit odottaa et kynnys kasvaa ja asiat etenee omalla painollaan. sit on enää kaunis muisto, joku päivä ei enää sitäkään ja kaikki entinen tuntuu unelta. Päivästä riippuen hyvältä tai painajaiselta. Itseinho auttaa kanssa.

Helpointa on kun miettii et se lapsi on varmaan jonkun toisen, ja/tai että sen on parempi ilman mua.

Ja sit lopuksi: Se ei ole ihan niin yksoikosta, kuin arvon leidit usein ajattelevat.

 

On olemassa pieni vähemmistö miehiä, jotka eivät halua lapsen kaltaista rasitetta vaivoikseen, tai eivät ole muutoin kykeneviä huolehtimaan lapsesta/kantamaan vastuuta. Heille on ehkä jossain muussa tilanteessa enemmän käyttöä yhteiskunnassa, esim. sodassa tms.

Jostain kumman syystä naiset haluaisivat lisääntyä juuri tämän vähemmistön kanssa.
Ehkä hän on; jännittävä, mielenkiintoinen, mukavan näköinen, seksikäs, jne..

Sitten on tämä enemmistö miehiä, ne tavalliset, joita naiset ei varsinaisesti halua, mutta ottavat jos eivät sitä vähemmistön edustajaa saa. Nämä tavalliset miehet, ovat valmiita kantamaan vastuunsa lapsen huoltamisesta ja kasvatuksesta.

Exäni jätti minut juopon vuoksi, teki lapsen, ja on ollut yksinhuoltaja ja 5-6 vuotta.
Nyt olen itse onnellinen ja vastuullinen kahden villin mutta ihanan pojan isä.

Tuttavapiirissäni on runsaasti vapaita, fiksuja, vastuunsa kantavia, tavallisia, aika värittömiäkin, lähinnä insinööris miehiä. Jotka eivät tahdo millään kelvata naisille lapsien (biologiseksi)isäksi.

Olen varma, että jokainen nainen sisimmässään pystyy erottamaan sen vastuuttoman ja vastuullisen miehen toisistaan, mutta usein tunteiden ohjaama valinta silti kallistuu sen vastuuttoman puoleen.

Jokainen valitsee tiensä itse..

 

Oma biologinen isäni sanoi äidilleni kun sai tietää raskaudesta ettei halua lapsesta (siis minusta) kuulla tai olla tekemisissä. Kummatkin olivat tosi nuoria ja ymmärrän biologista isääni kyllä sen verran, että ei ehkä ole ihan helppoa kuvitella että sitoutuu lapseen niin nuorena koko loppu iäkseen varsinkaa naisen kanssa joka ei ollut edes missään vaiheessa tyttöystävä yms. Kai häntä pelotti.
En ole koskaan tämän miehen kanssa puhunut tai nähnyt mutta en kanna hänelle kaunaa asiasta. Sain tilalle paljon paremman isän joka on ollut synnytyslaitoksella asti toivottamassa minua tervetulleeksi tähän maailmaan. =)
Minulle ei myöskään kerrottu kun vasta 18 vuotiaana että oma isäni ei olekkaan biologinen isä, shokki se sillon oli mutta nyt olen jo sisäistänyt asian.
En tiedä otanko yhteyttä häneen joskus, tai alkaako hän ajattelemaan asiaa ja ottaa itse yhteyttä. Aika näyttää, mutta en tälle miehelle vihainen ole.

 

...että mies on tehnyt lapset vain sen takia, että nainen on niitä halunnut. Sitten kun nainen ei enää halua miestä, ei mieskään halua niitä lapsia vaan haluaa aloittaa uuden elämän. Kaiken takana nainen, se nainen on kuitenkin useimmille miehille tärkeämpi kuin lapset.

 

Mieheni jätti lapsen tunniustamisen sen takia että nainen yhden illan jutun jälkeen kertoi tekevänsä abortin, ja jopa että söi pillereitä. Sitten soitti vuoden päästä ja ilmoitti että sulla on 4 kk vanha poika. SIinä vähän ihmettelee naisen motiviakin? Miksi soittaa nyt, eikä aikaisemmin ja miksi huijata mies isäksi tuolla tavalla.

Mieheni on sen takia ajattelut asian näin että tämä ei spermapankin luovuuittamisesta hirveesti eroa. Nainen huijasi hänet isäksi, ja näköjään oli jo alusta asti halunut yh:ksi.
Silloin myös hän saa elää sen kanssa ja selittää lapselle valinnat. Lapsella on hyvät oltavat ja muita isähahmoja ja tällä tavalla ei kahta perhettä rikottu, koska meilläkin tarkoitus hankkia lapsia.

Onhan tämä kylmä ajattelutapa, ja todella surullista että lapsi saa kärsiä vanhempien virheiden takia, mutta kuin nainen tosiaan itse hankkiutu raskaaksi. en tiedä, nämä ovat ihan hirveän vaikeita asioita.
Mieheni ja lapsen äiti muistavat juuri ja juuri toisensa tuon yhden illan jutun jälkeen, he eivät tunne toisiaan ollenkaan, joten jollain tavaalla kysymys kuuluu: onko isä se biologinen vai se joka on se sosiaalinen isä? Ja onko isällä oikeus valita, edes vähän. Lapsella on tottakai oikeus isään, mutta yh-äitikin on varmasti miettinyt tätä silloin kuin hankkiutu raskaaksi. asiallisia kokemuksia ja mielipitei

Miehellä on oikeus valita siinä vaiheessa kun hän menee naisen kanssa sänkyyn: aikuinen ihminen tietää miten lapsia tehdään.
Itse tulin raskaaksi lyhyen suhteen seurauksena; mies ei halunnut lasta, ja näin ollen oletti ettei hänen tarvitse kantaa vastuutaan. En itsekkään suunnitellut tähän vaiheeseen elämääni lasta, mutta jos harrastaa seksiä pitää ottaa vastuu myös sen seurauksista: olivat ne mieluisia tai eivät.
Täysin viaton lapsi siitä eniten kärsii jos ei tunne vanhempiaan.
Itse en ymmärrä tätä "nainen hankkiutuu raskaaksi"-teoriaa: oletan että mies on ihan vapaaehtoisesti sänkyyn kömpinyt.....

hieno kirjoitus. olet varmaan myöskin samaa mieltä siitä, että jos molemmilla on vastuu päättää ehkäisystä, molemmilla on samalla logiikalla oikeus päättää abortista? vai meniskö suomen sosiaalijärjestelmässä sittenkin niin, että kun nainen sanoo abortille ei, sosiaalitädit silittää päätä ja mies kiroilee 17 vuotta?

mielestäni jos mies ei lasta halua mutta nainen ei suostu aborttiin, miehellä ei tulisi olla minkäänlaista elatusvelvollisuutta.

 

hei kerronpa oman tarinani.eli poikani on nyt 5v ja isä ei ole koskaan häntä halunu tulla katsomaan meidän juttu oli vakaalla pohjalla ja molemilla enestään esikoiset edellisestä liitosta.mies nimen omaan halusi yhteisen lapsen.kaikki meni hyvin kunnes 6 viikkoa ennen lapsen syntymää ilmotti että tää isä täällä pitää kultansa kanssa hauskaa,eikä halua olla mun kanssa missä tekemisissä.mies uusissa naimisissa tän kultansa kanssa ja heillä yhteinen tyttö.en ole katkera.vaan haluan pojalleni oikeuksia.valitettavasti menin oikeusaputoimistoon liian myöhään kun poika oli jo 3.luulin että isyyskanteen voi nostaa ennenkuin lapsi 5v.mut laki oli muuttunut.

 

hieno kirjoitus. olet varmaan myöskin samaa mieltä siitä, että jos molemmilla on vastuu päättää ehkäisystä, molemmilla on samalla logiikalla oikeus päättää abortista? vai meniskö suomen sosiaalijärjestelmässä sittenkin niin, että kun nainen sanoo abortille ei, sosiaalitädit silittää päätä ja mies kiroilee 17 vuotta?

mielestäni jos mies ei lasta halua mutta nainen ei suostu aborttiin, miehellä ei tulisi olla minkäänlaista elatusvelvollisuutta.

Mies voi itse päättää sen lapsen suhteen jo sänkyyn mennessä... Abortilta voidaan välttyä niin yksinkertaisesti! Nainen kuitenkin kantaa sitä lasta 9 kk, joten eihän siinä ole kyse miehen kehosta milläkään tapaa. Tietysti olisi mukava omistaa kaukosäädin, jolla pystyy elämää kelaamaan taaksepäin. Mutta elämä ei toimi niin. Tietääkseni kukaan ei kuole ehkäisyn käyttöön saatika selibaattiin (enkä nyt väitä, että kenenkään täytyisi elää selibaatissa...) joten seksin harrastaminen ei ole välttämättömyys. Vaikkei ehkäisy olekkaan satavarma keino aina, niin parempi sekin kun ei mitään! Jos ajat pyörällä, kypärättä, punaisia päin tietä ylittäessä ja jäät auton alle, niin voitko tosissaan syyttää tulevasta aivovauriosta pelkästään autokuskia? Kummatkin joutuvat ottamaan vastuuta etkä voi väittää etteikö sinua olisi varoitettu kypärättä ajamisesta punaisia päin.

AIKUINEN MIES kuitenkin jos päätyy sänkyyn naisen kanssa (varsinkin ilman ehkäisyä) tekee päätöksen. Suhteessa asiasta pitäisi voida puhua - tehdäkkö lapsi/abortti vai eikö. Ja jos kuitenkin sattuu "vahinko", niin jokaisen osapuolen tulisi ottaa vastuuta. Isän sekä äidin tulisi olla edes vapaaehtoisesti jollakin tapaa osallisena lapsen elämässä. Ei niitä lapsia sentään neitseellisesti synny! Se, että lapsi kasvaa naisen sisällä ei tarkoita sitä ettei miehelläkin olisi osuutta asiassa. Mielestäni suurin osa selityksistä on järkyttävää puolustelua AIKUISTEN miesten vastuuttomuudelle.

Ja aivan sivuhuomautuksena - nainen, jolle yritit viisastella, ottaa vastuun lapsestaan! Hän tiesi mihin asiat voi johtaa ja hyväksyi ne syyttämättä muita, MUTTA ottamatta syytä pelkästään itselleen. It takes two to tango! Valinta seksin harrastamisesta liittyy omaan kehoon, valinta abortista liittyy vuorostaan toisen kehoon (tässä tilanteessa). Joten väitteesi pyörii saman aihepiirin ympärillä, mutta ei kyllä ole mikään deduktiivisen päättelyn mestariteos...

 

Ugh,

hyvä kirjoitus Joyce.
Olen samoilla jäljillä.
Ja omassa tapauksessamme - tapailun/seurustelun (mitäsenytoli, kun ei miehestä ollut vastuunkantajaksi) - aikana kerroin moneen kertaan , että mikäli vahinko sattuu -
abortti ei ole vaihtoehto.
Eikä ehkäisykeino.
Tämä tuntui silloin sopivan.
Vieläpä raskauden alettuakin leppoisaa naureskelua riitti.

Noh. Vastuullista vanhempaa eli Isää ei ole näkynyt.

Tämä on mielenkiintoinen aihe - ja ikuinen.
Jopa naiset ovat monesti sitä mieltä ettei miehellä ole lähtökohtaisesti vanhemmuuden vastuita.
Tällä asenteella sitten kasvatetaan uusia miehiä - joille kasvaa käsitys siitä, ettei miehen tarvitse olla selkärankainen teoistaan vastuuta kantava ihminen.

Ainahan ihminen halutessan keksii selityksen miksi vastuun saattoi jättää kantamatta.
Tällä tapaa voi katsoa itseään peiliin ja kuvitella olevansa ihna hyvä ihminen.
Kun syy on aina muualla .

 

Jokainen suhde kahden ihmisen välillä on oma ja erityinen asiansa. Toisten motiiveja ei voi aina ymmärtää, vaikka kuinka haluaisi. Jo lähtökohdat ovat meillä ihmisillä niin erilaiset. Siksi tuomitseminen ei ole oikea tie.

Rohkenen kuitenkin väittää, että suurimmalle osalle miehiä isyys on hienoin ja paras juttu elämässä. Usein jopa riippumatta siitä millainen suhde on lapsen äitiin. Jos suhde lapseen etääntyy, tai peräti katkeaa, on se kyynelten paikka miehellekin. Valtaosin on näin. Toki on tunnekylmiä miehiä, ja naisiakin, mutta he ovat kuitenkin vähemmistö.

Raskaaksi tulo on biologiaa ja jokainen suomalainen ymmärtää miten se tapahtuu. Tai ainakin se on kaikille kerrottu. Seksin harrastamisessa on aina riskinsä. On tappavia tauteja, ei-toivottu raskaaksi tuleminen, ja muitakin hasardeja. Tämäkin on tiedossa jo ennenkuin mihinkään ryhdytään. Mutta ihiminen ei ole rationaalinen olento, pikemminkin psyko-fyysinen. Tunteet, hetken huuma, ohjaavat meitä ja omalta osaltaan tekevät elämän elämisen arvoiseksi.

Täydellisessä maailmassa eivät seksiä harrasta henkilöt. jotka ovat joko liian nuoria, tai muuten kykenemättömiä kantaamaan mahdolliset seuraukset ja vastuun niistä. Me vain emme elä täydellisessä maailmassa. Suurin osa ihmisistä toimii, tai on ainakin joskus toiminut, harkitsemattomasti seksiasioissa. Kun 16-vuotiaana harrasti seksiä, ei varmaan juuri kukaan meistä ollut kypsä vanhemmuuteen. Lapsiahan me olimme itsekin.

Suurin osa selviää noista teinivaiheista ilman elatusvelvollisuuksia, mutta jotkut eivät. Voiko heitä sitten pitää muita huonompina ja arvottomampina ihmisinä vain, siksi, että kondomi petti, tai ehkäisy muuten ei toiminut sataprosenttisesti. Voiko tikanpoikaa syyttää siitä, että se kiipesi puuhun? Parempi olisi varmaan, jos seksi aloitettaisi vasta, kun ollaan vastuuntuntoisia ja kypsiä aikuisia ja lapset toivottuja. Mutta se kun ei oikeasti tässä maailmassa mene niin.

Tapaako isä lapsiaan ei aina ole pelkästään isästä kiinni sekään. On myös naisia (tunnen pari tapausta), jotka kieltävät miestä tapaamasta ex-liittonsa lapsia ja onpa niitä biologisia äitejäkin, jotka eivät halua lasten isää lähellekään jälkikasvuaan. Silti usein elatusapu toki kelpaa.

Mutta loppukaneettina. Millä näitä ihmisten motiiveja selittää. Eivät he usein itsekään ymmärrä käytöstään, tai edes tunnista sitä. Meitä on vain niin moneen junaan. Tämä on minun vastaukseni.

 

Entäs jos mies on 30 töissä käyvä, oman osakkeen omistava paska, joka panee paksuksi 18 vuotiaan tytön. Ja valittaa sen jälkeen miten ei voi olla isä, kun elämä on niin rankkaa, pää kulma ihan räjähtää? ym kuraa... en ymmärrä. Onneksi löysin vastuun tuntevan, järkevän oman ikäiseni ihanan miehen. Joskus onni onnettomuudesta.

 

On myös isän näkökulma...olen kolmas mies joka on "huijattu" lapsen tekoon samalle naiselle. Kivaa oli kuulla asiasta jälkeen päin, varsinkin kun aikaisempi oma lapseni otettiin pois äidiltään teoista joista en viitsi edes puhua. En koskaan voi olla tuon yhden lapsen elämässä johtuen häiriintyneestä äiditä (joksi hän sitten osottautui myöhemmin). Oma tyttöni on nyt hyvissä käsissä ja nykyisen vaimoni kanssa saamme piakkoin poikavauvan ja olen onnesta soikeana =)
Eli isää on helppo syyttää tai olla uskomatta, tytöstäkin tehtiin 26 lastensuojelu-ilmoitusta ennen kuin sitten huomattiin että jossain on vikaa, eikä isässä...näin kävi mulle.
Joukkoon mahtuu kyllä isiä jotka eivät välitä "pask...." vaikka olisi mahdollisuus mutta se on heidän epäonnensa

 

Olen nainen ja mielipiteeni on että miehen pakottaminen isäksi on yhtä tuomittavaa kuin raiskaus.

En voi ymmärtää naista joka päättää yksin lapsen synnyttämisestä vaikka mies rukoilisi aborttia.
Ehkäisy on molempien asia, jos se pettää on olemassa vielä jälkiehkäisy jonka saa jopa ilman reseptiä, senkun viitsii mennä apteekkiin.

Ja jos sitä ei viitsitä edes hankkia ja se abortti ei toisen tahdosta huolimatta käy, niin nainen olkoon omillaan sen lapsen kanssa. sitten on ihan turha syyttää ketään hylkäämisestä, ja vielä törkeämpää alkaa vinkua elatustukea. jos toinen on jo heti alkuun ilmoittanut haluttomuutensa tulla isäksi ei toista pidä siihen pakottaa.

Isyys ja äitiys on asioita joista ei saa toisen puolesta päättää.