Lapset ei halua harrastaa mitään :(

Jotenkin pettynyt olo ja vähän suututtaakin, kun kolme lasta eikä kukaan halua harrastaa. Poikia kaikki 12v 9v ja 7v. Vanhin ei halunnut jatkaa viime kesän jalkapalloharrastusta. Mihinkään leireille eikä kaupungin kesätoimintaan eivät halua. Nyt on ensi viikolla musiikkiopistoon ilmoittautuminen ja valintakokeet. Kukaan ei halua lähteä. Tenniskurssi alkamassa eikä sekään kiinnosta.

Itsellä ei lapsena ollut mitään mahdollisuutta maksulliseen harrastukseen. Omille lapsille haluaisin tarjota harrastuksen, vaikka rahaa ei hirveästi ylimääräiseen ole. Tätä harrastuskamppailua tuon musiikkiopiston suhteen on käyty jo vuosia esikoisen kohdalla eikä kiinnostus ole herännyt. En tykkää siitä että aina vain kavereilla tai meillä luuhataan pelaamassa pleikkaria tai sitten notkuvat jossain kaupungilla.

 

Uskon että muakin suututtais jos kukaan ei haluais harrastaa.

 

Jos lapsi ei halua harrastaa sinun haluamiasi harrastuksia, niin sitten hän ei halua. Ei voi pakottaa. Jos hän pelaa mieluummin pleikkaria tai notkuu kaupungilla, niin siihen sinun on kyllä mahdollista vaikuttaa. Miksi kamppailla lapsen kanssa musiikkiopiston suhteen? Ei se kiinnostus kamppailemalla herää.

 

Eivätkö halua vai pelottaako uusi asia?
Itse olin pienenä aika ujo ja kyllä oli hyvä että välillä vietiin hieman vastentahtoisestikin harrastamaan. Kivaa oli aina, mutta lähteminen oli vaikeaa.

 

Laita lapsille rajat pelaamiseen ja "ei ole mitään tekemistä" vonkumista et kuuntele. Sitten kotihommia kasapäin ja voi olla, että alkaa joku harrastus kiinniostamaan.

 

Miksi olisi pakko harrastaa? Jos he ovat tyytyväisiä ilman harrastuksia, miksi et antaisin heidän olla.

 

Mitä pojat tykkäävät tehdä, jos harrastus löytyisi sitä kautta? Uiminen, suunnistaminen, tai vaikka joku kädentyöjuttu?

 

Mun mielestä toi harrastamattomuus ei ole mikään ongelma, mutta tuo viimeinen lauseesi on vähän huolestuttava.

Ei lapsen tarvii erityisesti harrastaa mitään ihan nyt vaan sen takia että on hyvä HARRASTAA. Mutta jos pelkästään pelaillaan tai notkutaan kaupungilla, niin ei kuulosta hyvältä, ja aika pienistä kuitenkin vielä kyse.

 

Voisitteko tehdä niin, että lapset saisivat itse valita yhden harrastuksen ja se olisi pakollinen. Tykkäävätkö yksilölajeista vai joukkuelajeista, musiikista, kuvataiteesta, partiosta, linturetkeilystä, uimisesta...

 

[QUOTE="vieras";26284708]Voisitteko tehdä niin, että lapset saisivat itse valita yhden harrastuksen ja se olisi pakollinen. Tykkäävätkö yksilölajeista vai joukkuelajeista, musiikista, kuvataiteesta, partiosta, linturetkeilystä, uimisesta...[/QUOTE]

Tänään just puhuttiin tuosta, että joku harrastus on keksittävä viimeistään ensi syksyksi tai uhkasin ilmoittaa kaikki kansalaisopiston ikoninmaalauskurssille tai vastaavaan. Esikoinen käy kyllä uimassa kavereiden kanssa silloin tällöin ja kesällä tietysti rannalla, pyöräilevät ja pallottelevatkin, mutta ei mitään ohjattua toimintaan, vaan ihan sellasta kavereiden kanssa oloa, mikä tietysti hyvä, ja olen todella tyytyväinen, että kavereita on. Kuitenkin noilla lasten kavereilla on harrastuksia. Meidän lapsilla ei.

 

No ihan oikeesti onko pakko harrastaa jotain vain siksi että kaikki muutkin harrastavat? Eivät meilläkään harrasta mitään ohjattua, yhdessä käydään sitten kesäisin retkeilemässä, pyöräilemässä, uimassa jne... Lapset ovat nyt 9 ja 10 vuotiaita ja eivät ainakaan itse ole vielä halunneet mihinkään ohjattuun harrastukseen joten en ole sen kummemmin pakottanut mihinkään. Joskus tulee että se lasten harrastaminen on vanhemmille jotenkin "kunnia-asia" ts jos lapsi ei harrasta niin häntä pidetään jotenkin poikkeavana, mutta miksi ihmeessä jokaisella pitäisi olla joku ohjattu harrastus.

 

Mikä pakko on harrastaa. Äidin/isän mieliksi?

Meillä 7v poika kammoksuu kaikkea yhteisharrastamista ja varsinkin joukkue ym. pelejä, enkä varmasti aio pakottaa. Liikkuu kyllä perheen kesken hyvin ja muutenkin aktiivinen. Jos joskus itse haluaa jotain harrastusta niin se on sitten hyvä juttu. keskimmäinen on harrastanut kyllä jo kaikennäköistä. urheilukoulusta jalkapalloon ja hän on tyttö. Nyt pyysi, että syksyllä pääsisi tanssikouluun/kurssille. Se on lapsen luonteesta paljon kiinni.

 

Nykyään ollaan niin lajikeskeisiä, että mä oon ainakin onnellinen ettei lapseni harrasta mitään tiettyä lajia. Jos oliskin joku palloilukerho, missä tutustutaan eri lajeihin ja niiden sääntöihin niin kysyisin heti oisko lapsella intoo.

Tällä hetkellä käy partiossa ja temppukerhossa. Kovin on viihtynyt. Painiharrastus ei napannut, enkä alkanut pakottamaankaan. Saa harrastaa sitä mitä haluaa (jos vaan talous sallii, esim. joku mikroautoilu ois mahdotonta näillä rahoilla) tai olla harrastamatta.