Lapset pienillä ikäeroilla
- Viestiketjun aloittaja Suffi
- Ensimmäinen viesti
Kyllähän täältä löytyy.
eli eka muksu 5v1kk toinen 3v6kk nuorin 1kk.
eli ekan ja tokan välissä noin puoltoista vuotta, päädyn nyt juttelemaan enämmän tästä ajasta.
eli esikko kulki joka paikassa mukana, äitipolikäynneistä lähtien. Raskaus aika meni ihan normaalisti elellen.
Kakkosen syntymän jälkeen saikin sitten enemmän miettiä et mites pyllyn pesut, syöttötuoliin nostot sun muut oikein onnistuu. Voimat oli tosiaan ensimmäisen kuukauden hukassa. Muksut nukkuivat myös eriaikaan päikkärit ja kakkonen olikin sit yöhuutaja. eli kahvin voimalla meninkin oikeastaan päivät.
Voi kuulostaa aika pahalta mut mä voin sanoa et mulle itselleni oli helpompi tämä ekan ja tokan kanssa eläminen mitä näiden kolmen. tällä hetkellä kun elämään kuuluu päiväkotiin vienti ja haku.
joutuu miettimään meneekö toisen pyllyn pyyhintään vai antaako toisen syödä.
mitä isompi vanhempi lapsi on sitä vaativampi hänestä tulee ajan käytön suhteen
Mä itse kannatan pientä ikä eroa enemmän..
mut kysele lisää mitä mieleen tulee. Mä mielellään vastaan.
eli eka muksu 5v1kk toinen 3v6kk nuorin 1kk.
eli ekan ja tokan välissä noin puoltoista vuotta, päädyn nyt juttelemaan enämmän tästä ajasta.
eli esikko kulki joka paikassa mukana, äitipolikäynneistä lähtien. Raskaus aika meni ihan normaalisti elellen.
Kakkosen syntymän jälkeen saikin sitten enemmän miettiä et mites pyllyn pesut, syöttötuoliin nostot sun muut oikein onnistuu. Voimat oli tosiaan ensimmäisen kuukauden hukassa. Muksut nukkuivat myös eriaikaan päikkärit ja kakkonen olikin sit yöhuutaja. eli kahvin voimalla meninkin oikeastaan päivät.
Voi kuulostaa aika pahalta mut mä voin sanoa et mulle itselleni oli helpompi tämä ekan ja tokan kanssa eläminen mitä näiden kolmen. tällä hetkellä kun elämään kuuluu päiväkotiin vienti ja haku.
joutuu miettimään meneekö toisen pyllyn pyyhintään vai antaako toisen syödä.
mitä isompi vanhempi lapsi on sitä vaativampi hänestä tulee ajan käytön suhteen
Mä itse kannatan pientä ikä eroa enemmän..
mut kysele lisää mitä mieleen tulee. Mä mielellään vastaan.
Meillä esikoisen ja kuopuksen välillä 1 v 9kk ja nyt kuopuksen uuden tulokkaan välille 1v 7kk jos nyt kaikki menee hyvin. Tämä jo olemassaoleva ikäero on ollut hyvä, lapsilla on ollut paljon seuraa toisistaan, vaikka miinuksena on, etten ole tainnut nukkua yhtään yötä heräämättä vähintään kanhta kertaa sitten esikoisen syntymän. Raskausaika oli helppo, en jakanut kiinnittää raskauteen paljonkaan huomiota, eikä tullut jokaista kolotusta kuulosteltua. En nyt oikein osaa muuta sanoa, ajatukset on vielä unessa. Onnellsta odotusta!
Raskausaika oli helppo, en jakanut kiinnittää raskauteen paljonkaan huomiota, eikä tullut jokaista kolotusta kuulosteltua. En nyt oikein osaa muuta sanoa, ajatukset on vielä unessa. Onnellsta odotusta!Tervehdys! Ihanaa lukea että muillakin on enemmän valvottuja kuin nukuttuja öitä lasten pienestä ikäerosta johtuen. Meillä on pojat 1,5v ja 3kk eli ikäeroa vuosi ja vajaat kolme kk. Vauva herää yöllä noin kahden tunnin välein syömään ja isompikin herää välillä huutamaan.
Päiväunet eri aikaan ja muutenkin rytmi vielä vauvan kans hakusessa. Kuitenkin hyvin ollaan selvitty. Toinen raskaus (joka siis alkoi kun esikoinen oli 5kk) oli paljon helpompi kuin eka, ja synnytyksestäkin toivuin nopeasti. Nyt jaksan nauttia pikkuvauva-ajasta enemmän kuin esikoisen kanssa eikä väsymys tunnu niin pahalta kun tietää että sekin aikanaan helpottaa kun lapset tuosta kasvaa.
Oman haasteensa tosin tuo kun kuopus herää päiväunilta silloin kun esikoinen menee ja pitää sitten molemmat pakata ulos pakkaseen esikoisen nukuttamisen ajaks, hän kun ei suostu päikkäreitä sisällä nukkumaan..
Päiväunet eri aikaan ja muutenkin rytmi vielä vauvan kans hakusessa. Kuitenkin hyvin ollaan selvitty. Toinen raskaus (joka siis alkoi kun esikoinen oli 5kk) oli paljon helpompi kuin eka, ja synnytyksestäkin toivuin nopeasti. Nyt jaksan nauttia pikkuvauva-ajasta enemmän kuin esikoisen kanssa eikä väsymys tunnu niin pahalta kun tietää että sekin aikanaan helpottaa kun lapset tuosta kasvaa.
Oman haasteensa tosin tuo kun kuopus herää päiväunilta silloin kun esikoinen menee ja pitää sitten molemmat pakata ulos pakkaseen esikoisen nukuttamisen ajaks, hän kun ei suostu päikkäreitä sisällä nukkumaan..
Moikka!
Meillä lapset on kohtalaisen pienillä ikäeroilla syntyneet....esikoinen on nyt 5v 8kk, keskimmäinen 3v 2kk ja kuopus 1v 10kk, lisäksi neljäs tulossa maaliskuussa. Näin jälkikäteen on huomannu, miten suuri ero oli aikanaan sillä, että ekan ja tokan välissä on 2,5 vuotta ja tokan ja kolmannen välissä vain 1v 4kk. Onhan 2,5-vuotias taidoiltaan jo aivan eri luokkaa kuin alle 1,5-vuotias, mutta päivääkään en silti vaihtais pois!
Kakkosen odotus oli sikäli rankkaa, että supistelut alko jo pitkälti ennen puoltaväliä ja joutu olemaan aika hissukseen, ettei poika syntyisi etukäteen. Onneks esikoinen oli joustavaa sorttia eikä ollut välttämättä moksiskaan, vaikkei aina voinu ulkoilla tai kauheesti reuhoa. Kolmosen odotus kahden lapsen kanssa meni puolestaan kivasti, pysty tekemään asioita aika normaalisti, vaikka kaks pientä sai säpinää aikaseks kiitettävästi. Nyt neljättä odottaessa olen ollu tosi ailahtelevasti voimissani, välillä on päiviä, että saa tehtyä monenmoista, välillä on vain oltava, että saa edes perusjutut, kuten syömiset, hoidettua....mutta oon koittanu olla ottamatta stressiä huonoista päivistä, tämähän on ohimenevää ja pääasia on, että pärjätään kotona eikä ulkopuolisten tarvitse odotuksen takia autella.
Välillä joutuu aikalailla sumplimaan, mitä tekee ensin ja minkä vasta myöhemmin.....kuka tarvitsee kipeimmin apua ja kenen asia voi odottaa hetken. Uskon, että se on vain kasvattavaa tulevaisuutta varten, kaikkea ei voi saada välttämättä heti ja oppii ottamaan itse vastuuta hyvin pienestä lähtien. Täytyy kuitenkin muistaa se, että esikoinenkaan ei ole vielä kamalan iso ja muistaa huomioida häntäkin ensin siinä missä muitakin! On tässä oppinut elämään sen kanssa, että ei se aina ole niin kamalaa, vaikka joku hetken huutaisi tai raivoaisi, kun ei ehdi heti vastaamaan tarpeisiin.....
Keskimmäisen syntyessä esikoinen ei enää nukkunut päikkäreitä, joten piti tottua taas siihen, että päikkärit jonkin verran rajotti elämää.....mutta kolmosen syntyessä vasta olikin, kun kakkonen nukkui tuolloin vielä kahdet päikkärit ja kolmonen pitkään kolmet päikkärit, niin tuntui, että aina joku nukkui ja ulkoiluja ja syömisiä sun muita piti säätää sopiviin kohtiin. Kaikki on onneks aina menny samaan aikaan illalla yöunille, vieläpä melko aikasin, joten on saanu edes hetken itsekin huokaista ennen omia yöunia.
Kakkosen ja kolmosen kanssa ekat puoltoista vuotta oli aika täynnä yöheräämisiä.....kun kolmonen syntyi, heräsi kakkonen vielä keskimäärin noin kolme neljä kertaa yössä ja siihen tietysti päälle vielä kolmosen heräämiset, vieläpä korvakierrelapsena. Kakkosella on refluksi ja alle puoltoistavuotiaana sopivia ruoka-aineita oli vain kahdeksan, joten hän heräsi todella usein kipuun ja siinä oli sitten kiireessä päätettävä, kumpaa auttaa aina ensin, että saa toisenkin nukkumaan. Nyt viimeiset neljä viis kuukautta on menny loistavasti, usein joutuu heräämään vain kerran, korkeintaan kaksi, joten tilanne nelosen syntyessä on huikeasti parempi, kuin edeltävällä kerralla! Uskon siis jälleen selviäväni!
Tämmöstä tuli näin äkkiseltään mieleen, sekalaisessa järjestyksessä.....mielelläni kans vastailen, jos jollain tulee jotain kysyttävää!
Meillä lapset on kohtalaisen pienillä ikäeroilla syntyneet....esikoinen on nyt 5v 8kk, keskimmäinen 3v 2kk ja kuopus 1v 10kk, lisäksi neljäs tulossa maaliskuussa. Näin jälkikäteen on huomannu, miten suuri ero oli aikanaan sillä, että ekan ja tokan välissä on 2,5 vuotta ja tokan ja kolmannen välissä vain 1v 4kk. Onhan 2,5-vuotias taidoiltaan jo aivan eri luokkaa kuin alle 1,5-vuotias, mutta päivääkään en silti vaihtais pois!
Kakkosen odotus oli sikäli rankkaa, että supistelut alko jo pitkälti ennen puoltaväliä ja joutu olemaan aika hissukseen, ettei poika syntyisi etukäteen. Onneks esikoinen oli joustavaa sorttia eikä ollut välttämättä moksiskaan, vaikkei aina voinu ulkoilla tai kauheesti reuhoa. Kolmosen odotus kahden lapsen kanssa meni puolestaan kivasti, pysty tekemään asioita aika normaalisti, vaikka kaks pientä sai säpinää aikaseks kiitettävästi. Nyt neljättä odottaessa olen ollu tosi ailahtelevasti voimissani, välillä on päiviä, että saa tehtyä monenmoista, välillä on vain oltava, että saa edes perusjutut, kuten syömiset, hoidettua....mutta oon koittanu olla ottamatta stressiä huonoista päivistä, tämähän on ohimenevää ja pääasia on, että pärjätään kotona eikä ulkopuolisten tarvitse odotuksen takia autella.
Välillä joutuu aikalailla sumplimaan, mitä tekee ensin ja minkä vasta myöhemmin.....kuka tarvitsee kipeimmin apua ja kenen asia voi odottaa hetken. Uskon, että se on vain kasvattavaa tulevaisuutta varten, kaikkea ei voi saada välttämättä heti ja oppii ottamaan itse vastuuta hyvin pienestä lähtien. Täytyy kuitenkin muistaa se, että esikoinenkaan ei ole vielä kamalan iso ja muistaa huomioida häntäkin ensin siinä missä muitakin! On tässä oppinut elämään sen kanssa, että ei se aina ole niin kamalaa, vaikka joku hetken huutaisi tai raivoaisi, kun ei ehdi heti vastaamaan tarpeisiin.....
Keskimmäisen syntyessä esikoinen ei enää nukkunut päikkäreitä, joten piti tottua taas siihen, että päikkärit jonkin verran rajotti elämää.....mutta kolmosen syntyessä vasta olikin, kun kakkonen nukkui tuolloin vielä kahdet päikkärit ja kolmonen pitkään kolmet päikkärit, niin tuntui, että aina joku nukkui ja ulkoiluja ja syömisiä sun muita piti säätää sopiviin kohtiin. Kaikki on onneks aina menny samaan aikaan illalla yöunille, vieläpä melko aikasin, joten on saanu edes hetken itsekin huokaista ennen omia yöunia.
Kakkosen ja kolmosen kanssa ekat puoltoista vuotta oli aika täynnä yöheräämisiä.....kun kolmonen syntyi, heräsi kakkonen vielä keskimäärin noin kolme neljä kertaa yössä ja siihen tietysti päälle vielä kolmosen heräämiset, vieläpä korvakierrelapsena. Kakkosella on refluksi ja alle puoltoistavuotiaana sopivia ruoka-aineita oli vain kahdeksan, joten hän heräsi todella usein kipuun ja siinä oli sitten kiireessä päätettävä, kumpaa auttaa aina ensin, että saa toisenkin nukkumaan. Nyt viimeiset neljä viis kuukautta on menny loistavasti, usein joutuu heräämään vain kerran, korkeintaan kaksi, joten tilanne nelosen syntyessä on huikeasti parempi, kuin edeltävällä kerralla! Uskon siis jälleen selviäväni!
Tämmöstä tuli näin äkkiseltään mieleen, sekalaisessa järjestyksessä.....mielelläni kans vastailen, jos jollain tulee jotain kysyttävää!
mulla poikien välis 1v 9kk. on hyvä ikäero. nykyään pojat leikkii yhdessä, ja kuopus kasvaa tosi kovaa vauhtia. ovat pian samankokoiset. esikoinen 2,5v ja kuopus 10kk. painoeroa reilu 2kg ja pituuseroa n. 13cm. Vielä kun kuopus oppii käveleen niin sitten vasta kivaa tuleekin..
odotusaika oli helpompi kuopuksen kans kuin ekan kans. Esikoinen on luonteeltaan rauhallinen joten sekin tietenkin helpotti odotusaikana.
Itelle välillä iskee kova vauvakuume, hitsi, jos ei kouluun tarviis mennä vaan sais mennä töihin niin haluisin vielä kolmannen.
kierukka ens kuus.
odotusaika oli helpompi kuopuksen kans kuin ekan kans. Esikoinen on luonteeltaan rauhallinen joten sekin tietenkin helpotti odotusaikana.
Itelle välillä iskee kova vauvakuume, hitsi, jos ei kouluun tarviis mennä vaan sais mennä töihin niin haluisin vielä kolmannen.
kierukka ens kuus.
Hei vaan kaikille!
Uusi täällä kaksplussan palstoilla...
Osupas hyvin silmään tämä ketju kun täällä pyöriskelin ja kattelin.
Meillä on tällä hetkellä 4,5kk ikäinen pieni tyttönen ja kovasti jo toista ajateltu. Nyt helmikuussa ajateltiin ruveta pikku-kakkosta sitten tehtailemaan.
Järjenääni sanois että ei ihan vielä, mutta sydämenääni sanoo että saa tulla heti kun tulee.
Ehkä tää nyt meni vähän ohi tän aiheen kun vasta alkaa se yritys, mutta toisaalta jos pian tärppäis niin pikkuiset olis pienellä ikäerolla.
Uusi täällä kaksplussan palstoilla...
Osupas hyvin silmään tämä ketju kun täällä pyöriskelin ja kattelin.
Meillä on tällä hetkellä 4,5kk ikäinen pieni tyttönen ja kovasti jo toista ajateltu.
Nyt helmikuussa ajateltiin ruveta pikku-kakkosta sitten tehtailemaan.Järjenääni sanois että ei ihan vielä, mutta sydämenääni sanoo että saa tulla heti kun tulee.
Ehkä tää nyt meni vähän ohi tän aiheen kun vasta alkaa se yritys, mutta toisaalta jos pian tärppäis niin pikkuiset olis pienellä ikäerolla.
Hellou.
Mulla lapsilla ekan ja tokan välillä 10kk 3vko ja tokan ja kolmannen 1v 7kk.
Ekan ja tokan väli liian lyhyt, mut sit tokan ja kolmannen on ok
Nyt tiukasti ehkäsy paikoillaan,alkaa hiukka väsyttää jo,enkä ehkä neljättä tähän kuvioon ottaisi enää
Mulla lapsilla ekan ja tokan välillä 10kk 3vko ja tokan ja kolmannen 1v 7kk.
Ekan ja tokan väli liian lyhyt, mut sit tokan ja kolmannen on ok
Nyt tiukasti ehkäsy paikoillaan,alkaa hiukka väsyttää jo,enkä ehkä neljättä tähän kuvioon ottaisi enää
Heips!
Kiitos kaikille vastauksista!=) Vähän on jäänyt tää mun kirjottelu kun esikoisen kanssa menee päivät niin joutusasti ettei aina edes muista koko raskautta Jonkunverran on tullut kyselyitä(keille olen raskaudestani kertonut)"onko ihan suunniteltu?"Luuletko että jaksat"?ja jopa "oletko ihan hullu"? En elä missään pilvilinnoissa että aina olisi ihanaa ja helppoa.Varmasti tulee olemaan raskasta. Mutta edelleen olen sitä mieltä että lopussa kiitos seisoo!:heart:
Kiitos kaikille vastauksista!=) Vähän on jäänyt tää mun kirjottelu kun esikoisen kanssa menee päivät niin joutusasti ettei aina edes muista koko raskautta
Jonkunverran on tullut kyselyitä(keille olen raskaudestani kertonut)"onko ihan suunniteltu?"Luuletko että jaksat"?ja jopa "oletko ihan hullu"? En elä missään pilvilinnoissa että aina olisi ihanaa ja helppoa.Varmasti tulee olemaan raskasta. Mutta edelleen olen sitä mieltä että lopussa kiitos seisoo!:heart: