Lapsi- ja koiraperheen siivousrumba, en jaksa!

  • Viestiketjun aloittaja "väsynyt äiti"
  • Ensimmäinen viesti
"väsynyt äiti"
Miten te muut jaksatte?? Meillä on taapero, vauva tulossa ja pieni koira ja sotkun määrä on aivan järjetön välillä. Koko ajan saa olla viemässä ja tuomassa kamoja paikoilleen, pyyhkimässä, puunaamassa, pesemässä tai koti näyttää kaatopaikalta. Olen ihan uupunut koko siivousasiaan. Asunto on pieni mikä luo asiaan omat haasteensa, mutta niin on tavarankin määrä karsittu minimiin. Ovissa lukot ettei mukula saisi ihan kaikkea räävitty lattioille. Mutta jatkuvasti on lelut ja kamat levällään, paikat koirankarvaa ja roskaa täynnä vaikka imuroin usein. Lattiat pyyhin ennen kerran viikossa, nyt en enää jaksa. Ruokaa, kuolaa tai jotain muuta eritettä sinne valuu kuitenkin heti. Sohva on pölylinna ja siihen läästitään räät. Pyykkimäärä on päätä huimaava, koko ajan saa pestä petivaatteita (pissavahingot, hiki, kuola, räkä, pöly, karvat - ja ei, koira ei edes nuku sängyssä), lapsen vaatteita en edes enää jaksa koko ajan vaihtaa puhtaisiin kun likaa ne joka ruokailulla. Ulkovaatteet on näillä keleillä koko ajan ravassa ja mudassa. Mattoja meillä ei ole kuin kaksi, niitäkin sais koko ajan imuroida vähintään. Tai sit joku vetää niille laatat tai muuta mukavaa. Päälle vessanpesut, suihkunpesut, jääkaapin, hellan, uunin, mikron putsaamiset, ikkunoiden putsaaminen läästeistä.. Lista on loputon. Enkä todellakaan tee näitäkään usein kun ei riitä puhti.

Lähtee järki! Kohtalotovereita? Ja siivoojaan ei ole varaa, niin ihanaa kuin se olisikin.
 
vieras*
Armahda itsesi, ykkösprioriteetillä on lapset ei kodin puunaus. Haikeana muistan miten meillä asunto pysyi siistinä tosi pitkään siivouksen jälkeen, kun perheessä oli vain 2 aikuista.

Meillä muuten siivotaan yhdessä miehen kanssa, myös silloin kun olin vielä pienen lapsen kanssa kotona.
 
No mä en vaan yksinkertaisesti kiillota ja puunaa jatkuvasti. Jos en jaksa ja ehdi, niin sitten eletään vähän enemmän paskan ja pölyn keskellä, ei siihen kukaan kuole, tai edes mitenkään kärsi.
On tässä nyt yritetty vähän pinnat, kalusteet ja tekstiilit miettiä sen mukaan, että on mahdollisimman helppo putsata ja pestä, mutta mä en aio kuluttaa elämästäni vuosia rätti toisessa ja pölyhuiska toisessa kourassa, siivoan sitten kun jaksan ja kerkeän, muuten raivataan vaan isompia ja eletään pikkusotkussa.
 
"Kohtalotoveri"
Kolme kissaa, kaksi koiraa (toinen suurta rotua) ja kaksi alle neljävuotiasta. Mä todella tunnen ton vitutuksen, ahdistuksen ja väsymyksen siivouksen suhteen. Nykyisillä laminaattilattioilla ei edes lattian pesusta ole oikein mitään iloa kun kaksi tuntia pesun jälkeen se näyttää lähes samalta kuin ennen pesua. Mua ei niin älyttömästi häiritse lelut ympäriinsä mut toi karvan ja lian määrä on jotain, mitä ei huonoina päivinä jaksa ollenkaan ja hyvinäkin ne tuntuu rasittavilta.

Välillä tuntuu että päivässä ei ehdi muuta kuin eritteitä siivoamaan; oksennusta, pissaa, kakkaa, kuolaa. You name it, I've cleaned it.

Eihän tätä jaksakaan. Kyllä se aika ajoin on sitä että odottaa, milloin eläimistä aika jättää että pääsis joskus tilaan, jossa siivouksesta olis iloa pidemmäksi aikaa kun muutamaksi tunniksi eikä joka paikka ja vaate olis täynnä karvaa. Ei sitä eläimiä hankkiessa tullut ajatelleeksi, millainen homma on sitten kun on kaksi muksua hoidettavana. Life sucks. En mä noista elukoista luopumassa ole millään muotoa, ei ole vielä kuitenkaan niin paljon rasittanut kun kuitenkin hyviä päiviä piisaa myös.

Mä oon jättänyt suosiolla kaikki mikrot, uunit, ikkunat, pölyt, jääkaapit ym. ei niin usein siivousta vaativat todella harvoin siivottaviksi. Prioriteettina on imurointi. Ei täällä pysty elämään jos noita karvoja ei siivoa pois parin päivän välein. Pyykki- ja tiskikone pyörii ehkä kolmen päivän välein.

En mä koskaan ole yltiöpuunaaja onneksi ollut, mutta on silti ottanut paljon tottua tähän sotkuisuusasteeseen. Huonoina päivinä sitä siivotaan ärräpäitä päästellen mutta silti ajatuksella että tää nyt vaan on tätä. Ehkä tuli haukattua liian iso pala kun eläimiä ja muksuja tuli tällainen määrä, mut hittoiks siin sit. Näillä mennään ja siistimpiä aikoja odotellessa.
 
[QUOTE="väsynyt äiti";30509616]No en meinannutkaan että kuollaan sotkuun... Todellakin haikeudella muistelen siistiä kotia. <3[/QUOTE]

On se varmaan aika paljon ihmisestäkin kiinni. Toiset sietää sotkua ja epäjärjestystä paremmin, toiset huonommin, ei sille kai ihmeitä voi paitsi yrittää siedättää itseään tai koittaa jaksaa luututa.
Mulla on sietokyky kasvanut sitä mukaa kun lapsia on tullut ja elukoita haalittu, olen vaan todennut, ettei aika riitä kaikkeen, ja tänäänkin vietin aamupäivän mieluummin rakentelemassa lumiukkoja ja lasten ja elukoiden kanssa pihalla, vaikka tää läävä huutaa imuria ja moppia. :D

Siivoan sitten myöhemmin. Joskus. Kun jaksan ja ehdin.
 
"väsynyt äiti"
Pakenen nykyään usein sotkua kodin ulkopuolelle.. lähdetään kylään, pihalle, muskariin, kaupoille. Poissa silmistä, poissa mielestä. Tosin sitä pahemmin se sotku sitten vaan kerääntyy, kun jättää yhtenäkin päivänä siivoomatta :D

Lelut siedän jotenkuten, tosin ärsyttää kun välillä ei sohvalle mahdu istumaan kun toisella on siinä junarataa, on parkkihallia, on autojonoa. Eikä meillä edes ole leluja mitään hervotonta määrää, asunto vaan on niin pieni. Mutta eniten rasittaa tosiaan minuakin kaikki karvat ja eritteet sun muut.

Oma luonne vaan on sellainen ettei kestä sotkua, tulen kiukkuiseksi ja jotenkin alakuloiseksi jos kaikki on riipinrääpin. Vaikka tietysti sitä standardejaan on joutunut laskemaan, niinkuin sanoin; lapsella voi olla ne likaiset vaatteet päällä tai jääkaappi saattaa näyttää räjähtäneeltä koska en jaksa niihin koko aikaa puuttua.
 
"Kohtalotoveri"
[QUOTE="väsynyt äiti";30509656]Oma luonne vaan on sellainen ettei kestä sotkua, tulen kiukkuiseksi ja jotenkin alakuloiseksi jos kaikki on riipinrääpin. Vaikka tietysti sitä standardejaan on joutunut laskemaan, niinkuin sanoin; lapsella voi olla ne likaiset vaatteet päällä tai jääkaappi saattaa näyttää räjähtäneeltä koska en jaksa niihin koko aikaa puuttua.[/QUOTE]Sama vika mullakin. Ainahan sitä toitotetaan että ei tartte niin kovin siivoilla kun on pieniä lapsia mutta kun se oma olotila menee alaspäin yhtäaikaa asunnon likaisuustason kanssa niin pakkohan sitä on. Mulle on tässä vuosien varrella silti kertynyt jo hyvähkö toleranssi kaikkeen muuhun likaisuuteen paitsi niihin karvoihin. Likaset lattiat oli ennen kanssa pakko pestä parin kolmen päivän välein vähintään mutta tosiaan näillä nykyisillä suoraan helvetistä olevilla laminaateilla ei vaan jaksa enää kun ei siitä ole mitään iloa. Ja nyt kun nuorimmainenkin on kävellyt jo jonkun aikaa niin ei enää niin edes kauhistuta kun ainoat, mitkä likaantuu on sukanpohjat ;-).

Missä pääsee rakentamaan lumiukkoja!? *katselee omasta ikkunasta ikivihreäruskeana avautuvaa maisemaa* En ole kateellinen yhtään... ;-).
 
kriitikko
pikku hiljaa siivoilen nurkan sieltä ja toisen täältä. Aina ei jaksa ja silloin sitten ollaan pölyn ja karvojen keskellä. Välillä ärähdän tälle sotkevalle laumalleni asiasta ja pikku hiljaa ne alkaa oppia siivoamaan jälkensä. Aikansa tätä kestää ja sitten ne oppii siivoamaan jälkensä. Myöskin haikeudella muistelen sitä aikaa, kun kukaan ei sotkenut. Sitten muistan että olihan mulla jo opiskeluaikana hermo kireällä sotkuisten kämppisten kanssa (näillä kavereilla on nykyisin ihan kaaos kodit)
 
"jaahas"
Mulla autto se että muutettiin isompaan asuntoon. Entisessä asunnossa tuntu että koko ajan piti siivota, aina ahisti joku nurkka.
Nyt ei kyllä ahista vaikka ei täällä ihan tiptop siistiä ookkaan, kaks koululaista ja 1v plus keskikokonen koira
 
"hmm"
Kuulostaa aika toivottomalta.. ..tai anteeks vaan, avuttomalta. Nimim, 8 lasta, yksi isohko koira ja pieni talo mutta silti se on ainaki pari kertaa päivässä kunnossa. Illalla paikat kuntoon harjan/imurin kans ja aamulla seuraava kierros leluja/vaatteita pois lattialta koululaisten lähdön jälkeen, koulun jälkeen yks kierros ja illalla taas. Ei mene kauan ku kerran-pari päivässä vetää lattian puhtaaksi murasta/hiekasta ja lapset toki myös mukaan siivoamaan. Pyykkiä pyörii muutama koneellinen päivässä mutta harvoin edes siinä korit pursuaa.
 
53226
[QUOTE="väsynyt äiti";30509552]Miten te muut jaksatte?? Meillä on taapero, vauva tulossa ja pieni koira ja sotkun määrä on aivan järjetön välillä. Koko ajan saa olla viemässä ja tuomassa kamoja paikoilleen, pyyhkimässä, puunaamassa, pesemässä tai koti näyttää kaatopaikalta. Olen ihan uupunut koko siivousasiaan. Asunto on pieni mikä luo asiaan omat haasteensa, mutta niin on tavarankin määrä karsittu minimiin. Ovissa lukot ettei mukula saisi ihan kaikkea räävitty lattioille. Mutta jatkuvasti on lelut ja kamat levällään, paikat koirankarvaa ja roskaa täynnä vaikka imuroin usein. Lattiat pyyhin ennen kerran viikossa, nyt en enää jaksa. Ruokaa, kuolaa tai jotain muuta eritettä sinne valuu kuitenkin heti. Sohva on pölylinna ja siihen läästitään räät. Pyykkimäärä on päätä huimaava, koko ajan saa pestä petivaatteita (pissavahingot, hiki, kuola, räkä, pöly, karvat - ja ei, koira ei edes nuku sängyssä), lapsen vaatteita en edes enää jaksa koko ajan vaihtaa puhtaisiin kun likaa ne joka ruokailulla. Ulkovaatteet on näillä keleillä koko ajan ravassa ja mudassa. Mattoja meillä ei ole kuin kaksi, niitäkin sais koko ajan imuroida vähintään. Tai sit joku vetää niille laatat tai muuta mukavaa. Päälle vessanpesut, suihkunpesut, jääkaapin, hellan, uunin, mikron putsaamiset, ikkunoiden putsaaminen läästeistä.. Lista on loputon. Enkä todellakaan tee näitäkään usein kun ei riitä puhti.

Lähtee järki! Kohtalotovereita? Ja siivoojaan ei ole varaa, niin ihanaa kuin se olisikin.[/QUOTE]

Isompi asunto voisi helpottaa.
MInkä ikäinen taapero on? Kyllä jo vuoden vanha oppii lelunsa keräämään itse ja voi äitin apuna heiluttaa jotain pölyrättiä.. Kai sulla mieskin on? Ja eihän vessaa ja suihkua tarvi koko ajan jynssätä. Kerran viikossa pesee pöntön ja suihkun lattiakaivoineen jynssää kerran kahessa viikossa? Lattiakaivoon vielä hiussieppari.
Jääkaappiakaan ei tarvitse pestä, kuin muutaman kuukauden välein!! Ja uuni.. Mitä sottapyttyjä te oikein ootte jos koko ajan pitää jynssätä uunia sisältä ja ulkoa. Mikroon kupu, niin ei lennä roiskeet.
Lapsen voi opettaa, ettei ikkunoita lääpitä, jos hän on se joka niitä läähpii.

Ja tosiaan KAIKKI mukaan siivoukseen.

PS. Meillä riittää lattian vesipesu kerran kuussa..
 
"M33"
Jos et jaksa siivota eikä sinulla ole varaa siivoojaan, joudut elämään sotkussa. Se on valitettavasti eräs elämäntapavalintasi varjopuolia. Et voi välttämättä saada helposti siistinä pysyvää kotia ja koira- ja lapsiperhe-elämää samaan aikaan. Säästät energiaasi, kun tunnustat tosiasiat.
 
"Huoh"
Sammuta valot, sytytä kynttilöitä ja joku pieni tunnelmavalo/kausivalo. Laita verhot ja ikkunat kiinni. Sulje silmäsi. Ei oikeesti tarvii imuroida monta kertaa viikossa. Eläinperheemme imuroi kerran viikossa ja pesee lattioita vielä harvemmin. Vain pesutilat ja keittiö pidetään tosi siisteinä ja puhtaina. Ja perustavarat järjestyksessä.
 
"reed"
Äh. Ei meillä ole toivottoman sotkuista, vaikma on lapsia ja eläimiä. Tai sitten minulla on vaan rima tosi alhaalla? Meillä on jopa siistimpää nykyään kuin silloin, kun oltiin miehen kanssa kahdestaan... minä olin kamala sottapytty, nykyään on pakko siivota.
 
"piipula"
perhephoitajana ollessani kodin oli oltava siisti kun lapset aamulla tulivat, koirakin oli ja yksi äiti vaati ettei lapsen vaatteet saa olla karvoissa joten aamuisin imuroin ja pesin vessan ennen hoidokkien tuloa,mieheni kanssa siivottiin viikonloppuisin yhdessä, ja olen edelleen tarkka että likavaatteet laitetaan koriin heti kun ne on riisuttu ,samoin tiskit koneeseen ja aina olen siivonnut pöydät välittömästi ruokailun jälkeen,kengät piti riisua eteiseen ja portailla oli pesuvati jossa koiran tassut huuhdottiin ,siellä ne myös kuivattiin ennenkun koira pääsi sisälle,ymmärrän ettei kerrostalossa asuva voi näin tehdä mutta lähtiessäsi ulos laita vati ovenpieleen jotta saat lapsen kengät ja koiran tassut huudottua meillä oli myös3 kouluikäistä ja kaikilla oli omat velvollisuudet jotka piti hoitaa
 
"Liisi"
Voin suositella kaikkien mattojen poistamista ja robotti-imuria, niitä saa nykyään jo tosi edullisesti. Matot keräävät vain likaa ja lattia on helpompi putsata. Sama koskee sohvatyynyjä.
 
"väsynyt äiti"
Hahha kiitos nauruista :D ja kiitos niille jotka jaksoi tsempata eikä sortuneet oman kruunun kiillotteluun tai haukkumiseen, vaikka sekin ihan viihdyttävää on :)

Just tuollaiseen olen niin väsynyt: " imuroi ja siivoa joka aamu, pese tiskit heti, pyyhi pöydät heti, pese kaksi koneellista pyykkiä päivässä, jnejne jne.. " joo pysyyhän se koti siten siistinä että koko ajan heiluu harjan ja rätin varressa mutta se on uuvuttava tapa elää.

Muutto isompaan kotiin voisi tosiaan olla se ratkaisu. Täällä tuntuu seinät kaatuvan välillä päälle. Edes tiskejä ei voi välillä jättää pöydälle kun sitten ne on koko ajan siinä silmien edessä muistuttamassa kun istut sohvalla. Eteiseen jos jää kengät lattialle niin et pääse ovesta sisään tai ulos, vessassa kun on pyykkiteline niin ei mahdu suihkuun. Jne.

Niin ja ton koiran vois ajaa kaljuks, se olis iso helpotus :D
 
vierass
Minä myös pidän siististä kodista ja liika sotkuisuus ja likaisuus alkaa ahdistamaan. Mun neuvot on älä ota lemmikkejä. Meille ei niitä tule koska sitä karvamäärää en kotiini halua ja se lisäisi siivoustaakkaa. Toisena vinkkinä velvoita mies auttamaan jos hän ei oma-alotteisesti auta. Meillä mies tekee n. 40% kotitöistä ja kyllähän se helpottaa kun joku muukin moppaa välillä lattiat tai vie roskit.

Mitä tulee tuohon muuttoon isompaan niin sehän vaan lisää lattiapintaa ja siivottavaa on vielä enemmän. Isommassa asunnossa tavaraakin kertyy helpommin ihan turhaan kun on kaappitilaa, joten sitten teillä on vain isompi rojumäärä ja enemmän siivottavaa.
 
"väsynyt äiti"
Älä ota lemmikkejä on vähän huono neuvo ihmiselle jolla on lemmikki o___O

Ja kyllä meillä mies siivoaa, on hänkin kyllästynyt tähän rumbaan.

Meillä onkin se ongelma kun ei meinaa pakollisetkaan kamat mahtua kämppään. 3, kohta 4 henkeä 55 neliön kämpässä. Kyllä luulen että tällä poppoolla olis helpompaa asua vähän väljemmin. Toki siivota pitää silti, mutta ehkä seinät ei niin helposti kaadu päälle isommassa vaikka vähän sotkua oliskin.
 
vierass
[QUOTE="väsynyt äiti";30510425]Älä ota lemmikkejä on vähän huono neuvo ihmiselle jolla on lemmikki o___O

Ja kyllä meillä mies siivoaa, on hänkin kyllästynyt tähän rumbaan.

Meillä onkin se ongelma kun ei meinaa pakollisetkaan kamat mahtua kämppään. 3, kohta 4 henkeä 55 neliön kämpässä. Kyllä luulen että tällä poppoolla olis helpompaa asua vähän väljemmin. Toki siivota pitää silti, mutta ehkä seinät ei niin helposti kaadu päälle isommassa vaikka vähän sotkua oliskin.[/QUOTE]

Oho tosiaan teillä onkin jo koira. Ja asutte kyllä aika ahtaasti että ehkä teidän tilanteessa isompi asunto auttaisi asiaa. Esim. se yksi huone lisää minne voitte kerätä lasten lelut ja leikit niin että ne eivät vyöry olkkariin.
 

Yhteistyössä