Lapsilla pieni ikäero, kaduttaako?

  • Viestiketjun aloittaja Pelottaa
  • Ensimmäinen viesti
Pelottaa
Jos lapsillanne on pieni ikäero (max 2v) niin olitko itse niin väsynyt pienimmän vauva-aikana, että tekisit nyt toisin ja lapsilla olisi suurempi ikäero? Varmasti heistä on seuraa toisilleen kun ovat isompia mutta mietinkin omaa jaksamista heti synnytyksen jälkeen. Tuliko missään vaiheessa sellaista tunnetta, että olisi pitänyt odottaa kauemmin? Tunsitko syyllisyyttä kun äiti oli väsynyt ja vihanen eikä jaksanut vanhemman lapsen kanssa leikkiä?
 
no ei kaduta ei vaikka mun kolmne nuorimmaista on syntyneet 2v10kk sisällä.en kokenut vauva aikaa raskaaksi,en ollut vihanen,väsynyt joskus olen kyllä.syyllisyyttä poden joskus siitä ettei käydä niin usein esim uimahallissa jne mistä toi 7 v esikoinen nauttis ja sitten iltahommissa ei ole aikaa halitella ja pusutella ja lueskella satuja niin kuin haluisin..mutta en kadu silti.
 
vieras
meillä lapsilla ikäeroa vajaat 1,3 v. enkä ole katunut! väsynyt kyllä olen, enkä ehdi kuin oleellisen päivän mittaan hoitaa mutta toki lapsissakin on eroja, meillä pienemmällä koliikki, isommalla alkanut uhmaikä:) en anna isomman joutua "kärsimään" eli hänen ulkoilut, ruokailut, nukutukset ym. menevät tärkeysjärjestyksessä edelle ja pienempi raukka joutuu sitten odottelemaan vuoroaan...
se mikä meillä jää tohinassa jalkoihin on parisuhde, eli omaa aikaa ei enää ole, ja yhteistä aikaa ilman lapsia ei juuri ole (meillä lapset eivät siis nuku yhtäaikaa...) eli sitä toivoisi tietysti olevan enemmän mutta kaikkeen tottuu ja aika rientää kuitenkin nopeasti eteenpäin.

 
Mulla raskausajan loppuvaihe on hankalaa, mutta kun on pieni vauva, niin olen oikeastaan elämäni kunnossa. Siinävaiheessa ei haittaa sisarukset, vaik niitä olis kuin paljon. Saattaa tieten olla osasyynä kiltit ja ns "helpot" vauvat, niin en koe sitä vauva-aikaa mitenkään väsytttäväksi. Päinvastoin, munmielestä se vauva-aika vois kestää vaikka vuoden, siis se ihan vastasyntyneen kans oleminen :whistle:
 
joskus näinkin
joka toinen päivä! Lapsilla ikäeroa 1v5kk. Lähdin töihin kun aloin tulla hulluksi! Rakastan kyllä lapsiani ja uskon, että joskus tämä helpottuu....varmaan. meillä vaan ollut aina kovasti sairastelua, nukkumisongelmia, koliikkia yms. joten voimat ihan lopussa. Varsinkin kun ei ole tukiverkostoa. Jos mummot asuisi naapurissa niin ei olisi mitään ongelmia. Nyt asuvat 500 km päässä.
 
aaapee
Hienoa, että sain noin positiivisia vastauksia! :) Ihmettelen vaan miten vähillä yöunilla jaksaa seuraavana päivänä herätä aikaisin vanhempien lasten kanssa ja touhuta koko päivän ilman päiväunia (nukuin esikoisen vauva-aikana melkein aina kun hänkin nukkui ) ;)
 
vieras
Ei kaduta. Meidän lapsilla ikäeroa 1v 2kk mun mielestä ei ollu ollenkaan raskasta kahden pienen kans. Kuopuksen vauva aika meni kuin itsestään kun oli kaikki vauvajutut niin tuoreessa muistissa. Oikeestaan harmittaa vaan se ettei yritetty kolmatta heti siihen perään.
 
kukeseen harmailee
Meillä poikien ikäero 1v7kk. Ei kaduta, että näin pineni ikäero, mutta minusta arki on ollut kuitenkin paljon rankempaa, kun olin kuvitellut. Olin ehkä liika uskonut noihin "kaksi menee samalla kun yksikin"-juttuihin. Minun mielessä kahdessa pienessä on kuitenkin jo paljon enemmän hommia kun yhdessä. Mutta silti olen onnellinne, että lapsilla pieni ikäero. Sen todemiseksi ei tarvi muuda, kun nähdä 7kk ja 2v2kk veljeksien onnelliset hymyt, kun toisena näevät :) :)
 
ei kaduta, nyt kun ovat isompia, on heistä paljon seuraa toisilleen, nuorimman ja vanhimman välinen ikäero on 2v9kk, siinä välissä keskimmäinen... suunnilleen samoilla ikäeroilla siis syntyneet. Vauva-arkena oli tietysti enemmän puuhastelua,kun oli isompia sisaruksia mukana, jotka vaativat myös huomiota,mutta kyllähän sitä voi väsyä jo yhdenkin kanssa, sekin yksilöllistä, miten kukakin jaksaa sitä arjenpyöristystä.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Pelottaa:
Jos lapsillanne on pieni ikäero (max 2v) niin olitko itse niin väsynyt pienimmän vauva-aikana, että tekisit nyt toisin ja lapsilla olisi suurempi ikäero? Varmasti heistä on seuraa toisilleen kun ovat isompia mutta mietinkin omaa jaksamista heti synnytyksen jälkeen. Tuliko missään vaiheessa sellaista tunnetta, että olisi pitänyt odottaa kauemmin? Tunsitko syyllisyyttä kun äiti oli väsynyt ja vihanen eikä jaksanut vanhemman lapsen kanssa leikkiä?
Kyllä kaduttaa...kolme vuotta on oikein hyvä ikäero..1v3kk liika pieni =(
 
mää
Mun nyt jo teini-ikäisillä o 1.6v ikäero ja en muista heidän vauva-ajastaa muutaku et ihan kamalaa oli kun koko ajan syötti ja vaihto vaippaa, kaamee väsymys kun oli oikeesti kaksi vauvaa. 1.6v on kans ihan vauva ja tarvis sylii ja hoivaa ihan eritavalla ku sitä jaksaa ja kykenee antamaa. Hirveetä, enkä suosittele kenellekkään pientä ikäeroa.
 
No ei kaduta mutta en suosittelekaan kenellekään ennen kuin miettii tarkasti. Kakkosella ja kolmosella on ikäeroa 1v1kk ja kun kaksi kolmesta on vaippaikäisiä niin rankkaahan se on. Mutta toisaalta, onpahan muksut tehty, ei mene koko elämä ennen eläkeikää lasten hyysäämiseen ;)
 
.
Alkuperäinen kirjoittaja Pelottaa:
Jos lapsillanne on pieni ikäero (max 2v) niin olitko itse niin väsynyt pienimmän vauva-aikana, että tekisit nyt toisin ja lapsilla olisi suurempi ikäero? Varmasti heistä on seuraa toisilleen kun ovat isompia mutta mietinkin omaa jaksamista heti synnytyksen jälkeen. Tuliko missään vaiheessa sellaista tunnetta, että olisi pitänyt odottaa kauemmin? Tunsitko syyllisyyttä kun äiti oli väsynyt ja vihanen eikä jaksanut vanhemman lapsen kanssa leikkiä?
Esikoinen oli 2v kun kuopus syntyi.
En tekis toisin, enkä ollut edes mitenkään väsynyt. Esikoinen oli jo täysin ilman vaippaa ja oma toiminen napero kun pikkuinen syntyi. Lisäksi kumpikaan ei heräillyt öisin.
 
Kahden vanhimman ikäero on 15 kk ja mä kehtaan sillä kokemuksella väittää, että kaksi menee siinä kun yksikin ja kaiken lisäksi ne viihdyttää toisiaan, eli helpommalla pääsee, kun on pieni ikäero.
Tosin kaksosiin asti mä en tuon kaksi menee samassa kun yksi väitteen usko toimivan, mutta vuosi on ihan ok ikäero.
 

Yhteistyössä