\
Otin poikani esimerkiksi, koska aika harvoin näkee niin selvästi ihmisyksilöllä, mitkä asiat ovat opittuja ja mitkä perimässä. Hänellä puuttu varhaislapsuudessa vuorovaikutteinen suhde toiseen/toisiin ihmisiin ja siksi hänellä ja monella heitteillejätetyllä lapsella ei ole identiteettiä. He eivät ymmärrä olevansa erillisiä yksilöitä samalla tavalla kuin me "normaalit" , ihmisten kanssa kasvaneet ihmiset.
Ihmislapsella on predispositio eli taipumus (vaistovarainen) hakea sitä vuorovaikutteista suhdetta ja sitä kautta suhteessa toiseen ihmiseen/ihmisiin huomata oma erillisyytensä.
Adoptiolapset ja 6-vuotiaanakin perheeseen tulleet ovat perimältään ihmisiä, joten heihin voinee soveltaa samoja kriteerejä perittyjen ominaisuuksien suhteen kuin muihinkin ihmisiin. Ympäristö saattaa joskus tehdä näiden lasten käytöksestä vähemmän inhimillistä, mutta onneksi ihmisperimä edelleen vahvasti ohjaa näitäkin lapsia kasvamaan inhimilliseen suuntaan, jos siihen tulee myöhemmässä elämässä mahdollisuus. Siitäkin huolimatta, että perheen koira saattaa olla lähtötilanteessa inhimillisempi kuin lapsi siinä kehityksen vaiheessa (kuten eräs adoptiosossu minulle totesi poikani tavattuaan).
Jep olen vajavainen, se nimittäin on se merkittävä piirre, joka erottaa ihmisen koneesta :saint: Tosin ymmärrykseltäni vajavaiseksi minua ei ole todettu, vaikka lapsena sitäkin epäiltiin, kun olin niin pahuksen :ashamed: .
Lastenkodissakin kasvaneet ovat ihmisiä :attn: . Jos puhutaan vaistotoiminnasta se on toimintaa, joka on jokaisella ihmisrodun yksilöllä geeneihin eli perimään rakennettuna.Alkuperäinen kirjoittaja 18.04.2005 klo 22:02 vieras kirjoitti:[
Tunnistaminen ei ole sama kuin se mistä puhuin. Olet myös itse vajavainen, jos et tajua poikkeavuuden syytä tapauksessanne. Moniko lapsi tulee 6-vuotiaana lastenkodista. Ei kovin moni, korkeintaan muutama enemmän kuin haikara tuo.
Otin poikani esimerkiksi, koska aika harvoin näkee niin selvästi ihmisyksilöllä, mitkä asiat ovat opittuja ja mitkä perimässä. Hänellä puuttu varhaislapsuudessa vuorovaikutteinen suhde toiseen/toisiin ihmisiin ja siksi hänellä ja monella heitteillejätetyllä lapsella ei ole identiteettiä. He eivät ymmärrä olevansa erillisiä yksilöitä samalla tavalla kuin me "normaalit" , ihmisten kanssa kasvaneet ihmiset.
Ihmislapsella on predispositio eli taipumus (vaistovarainen) hakea sitä vuorovaikutteista suhdetta ja sitä kautta suhteessa toiseen ihmiseen/ihmisiin huomata oma erillisyytensä.
Adoptiolapset ja 6-vuotiaanakin perheeseen tulleet ovat perimältään ihmisiä, joten heihin voinee soveltaa samoja kriteerejä perittyjen ominaisuuksien suhteen kuin muihinkin ihmisiin. Ympäristö saattaa joskus tehdä näiden lasten käytöksestä vähemmän inhimillistä, mutta onneksi ihmisperimä edelleen vahvasti ohjaa näitäkin lapsia kasvamaan inhimilliseen suuntaan, jos siihen tulee myöhemmässä elämässä mahdollisuus. Siitäkin huolimatta, että perheen koira saattaa olla lähtötilanteessa inhimillisempi kuin lapsi siinä kehityksen vaiheessa (kuten eräs adoptiosossu minulle totesi poikani tavattuaan).
Jep olen vajavainen, se nimittäin on se merkittävä piirre, joka erottaa ihmisen koneesta :saint: Tosin ymmärrykseltäni vajavaiseksi minua ei ole todettu, vaikka lapsena sitäkin epäiltiin, kun olin niin pahuksen :ashamed: .