Minä kiinnitin huomioni siihen, että varaatelu on alkanut 9vuotiaana! Miksi asioita puidaan nyt, kun lapsi on 14? Koulu on ilmeisesti mennyt aina heikosti numeroiden osalta, ja oletan tekstin perusteella lapsen aina olleen haastava ja omalla tavallaan toimiva? Miksi siis NYT VASTA asioita aletaan purkaa, kun ongelmat ovat jo sen verran suuria, että tarvitaan enemmän työkaluja! Siihen ekaan varasteluun, ensimmäisiin oireisiin olis pitäny puuttua silloin heti, eikä jäädä päätä silittelemään. Jos lapsi varastaa (vaikkakin vaan kaapista harmittoman keksin), siihen tulee puuttua! Se on aina oire jostain. Pienen lapsen kohdalla voi olla pelkkä huomionhaku tai jännitys, mutta siinäkin tapauksessa asiaan puututaan. Lapsi on saatava ymmärtämään, miksi sääntöjä on, ja miksi niitä kannattaa noudattaa. Nuori vaikuttaa nyt sulkeutuneen, ja ajautuneen oravanpyörään. Kokee, ettei kukaan kuitenkaan ymmärrä. Millä tavoin olet yrittänyt nuorta asioissa lähestyä? Pienikin väärä sana tai ilme/ele, saattaa nuoren silmissä kieliä siitä että et kuitenkaan välitä tai ymmärrä(vaikka parhaasi mielestäsi yrittäisit). Nuoren mieli on mutkallinen. Asiat ovat nyt kuitenkin edenneet siihen pisteeseen, että sairaalajakso voisi olla kohdallaan. Siinäkään tapauksessa, älä hylkää. Ole läsnä, vaikka nuori haukkuis sut paskaks! Näytä että et milloinkaan jätä yksin! Vaikka nuori sanois painu helvettiin, harvoin sitä tarkoittaa. Se on hätähuuto, joku astuu mun reviirille, olen murtumassa, joten mene pois. Nuori ei missään tilanteessa halua näyttää haavoityuvuutta ja heikkoutta vanhemmilleen.