Liian nuori äidiksi?

Olen toukokuussa tulossa raskaaksi ja kerroin siitä eräälle tutulleni tässä hiljattain. Ensimmäiset reaktiot häneltä olivat että "huh huh", "menetit nuoruutesi", "millä se elää" ja "sano nyt vielä että se on toivottu". Tämä tuttuni on suhteessa ja menevää sorttia, mutta en silti olisi uskonut kuulevani häneltä tämmöisiä kommentteja. Haluan tätä lasta kovasti samoin kuin mieheni. Itse olen 20-vuotias ja elänyt jo kolme vuotta parisuhteessa. Tämä tuttu on minua vähän vanhempi. Loukkaannuin tuosta suuresti ja ehkäpä hieman jopa masennuin.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Mitä olette tehneet?

 

itse olen tullut raskaaksi puolivahingossa 21-vuotiaana. koen vieläkin vastaavanlaisia kommentteja. esim. lastentarhanopettaja on kysynyt minulta että "niin, minkäs ikäinen sinä oikein olet?" ja uudet ihmiset joihin tutustun saattaa kysyä että oliko raskaus suunniteltu. sekä myös yksi lapseni äiti on suoraan kysynyt ikääni, kun hänen lapsensa oli meillä leikkimässä. törkeää ikärasismia.

kannattaa ehkä miettiä valmiiksi hyviä vastauksia tilanteisiin, koska niihin todennäköisesti, valitettasti tulet törmäämään.

esim toi nuoruuden pilaaminen? törkeää sanoa noin. pilaako elämänsä sillä että päälle kakskymmpisenä saa elämälleen ihan oikean tarkoituksen ja sisällön? voit vaikka sanoa, ettet kaipaa mitään "juuretonta pintaliitoa, vaan perhearvot on sinulle tärkeämpiä".

vielä kun hoidat nuorena lapsesi hyvin, niin sitä vasta ihmetellään, mutta siinäpähän ihmettelevät, jos ei muuta ihmeteltävää ole . tsemppiä Sinulle!! :hug:

 

hei! minäkin "pelkäsin" tullessani raskaaksi, että olenkohan sittenkään tarpeeksi kypsä, vanha yms. olen 20-v myös. Raskaus oli kyllä suunniteltu ja halusin sitä hyvinkin paljon. Ja koko raskausajan tuntui että voi hyvänen aika mihin minä oon ryhtyny. Nyt kuukausi sitten minulle syntyi kaksi kuukautta etuaikaan poika, enkä enää ole miettiny olenko liian nuori tmv. Huoli lapsesta on samanlainen kuin muillakin äideillä oli ikää 16 tai 40. Eikä minulle ole kukaan (onneksi) tullut iästäni sanomaan mitään. mitä nyt äiti alussa voivotteli että miten saan koulut käytyä (olen ylioppilas). tuumasin vain, että mulla on loppuelämä aikaa käydä kouluja ja ennen vanhaanhan on ollut ihan normaali ikä 20 alkaa hankkimaan lapsia!!!

 

\

Olen toukokuussa tulossa raskaaksi ja kerroin siitä eräälle tutulleni tässä hiljattain. Ensimmäiset reaktiot häneltä olivat että "huh huh", "menetit nuoruutesi", "millä se elää" ja "sano nyt vielä että se on toivottu". Tämä tuttuni on suhteessa ja menevää sorttia, mutta en silti olisi uskonut kuulevani häneltä tämmöisiä kommentteja. Haluan tätä lasta kovasti samoin kuin mieheni. Itse olen 20-vuotias ja elänyt jo kolme vuotta parisuhteessa. Tämä tuttu on minua vähän vanhempi. Loukkaannuin tuosta suuresti ja ehkäpä hieman jopa masennuin.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Mitä olette tehneet?

Olet toukokuussa tulossa raskaaksi?!?!

 

\

\

Olen toukokuussa tulossa raskaaksi ja kerroin siitä eräälle tutulleni tässä hiljattain. Ensimmäiset reaktiot häneltä olivat että "huh huh", "menetit nuoruutesi", "millä se elää" ja "sano nyt vielä että se on toivottu". Tämä tuttuni on suhteessa ja menevää sorttia, mutta en silti olisi uskonut kuulevani häneltä tämmöisiä kommentteja. Haluan tätä lasta kovasti samoin kuin mieheni. Itse olen 20-vuotias ja elänyt jo kolme vuotta parisuhteessa. Tämä tuttu on minua vähän vanhempi. Loukkaannuin tuosta suuresti ja ehkäpä hieman jopa masennuin.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Mitä olette tehneet?

Olet toukokuussa tulossa raskaaksi?!?!

tota mäki ihmettelin jos on vasta tulossa raskaaks miks turhaa tressata???

 

\

Olen toukokuussa tulossa raskaaksi ja kerroin siitä eräälle tutulleni tässä hiljattain. Ensimmäiset reaktiot häneltä olivat että "huh huh", "menetit nuoruutesi", "millä se elää" ja "sano nyt vielä että se on toivottu". Tämä tuttuni on suhteessa ja menevää sorttia, mutta en silti olisi uskonut kuulevani häneltä tämmöisiä kommentteja. Haluan tätä lasta kovasti samoin kuin mieheni. Itse olen 20-vuotias ja elänyt jo kolme vuotta parisuhteessa. Tämä tuttu on minua vähän vanhempi. Loukkaannuin tuosta suuresti ja ehkäpä hieman jopa masennuin.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Mitä olette tehneet?

Ja mistä tiedät, että tulet raskaaksi juuri toukokuussa?

Tarkoitat varmaan, että saat mahdollisesti vauvan toukokuussa

 

Mä oli juuri ehtinyt täyttää 21v kun esikoinen syntyi. Mieheni oli tuohon aikaan myös nuori,19v Sukulaisten epäilykset varmaan arvaattekin vaikka itse halusimme vauvan Eikä asiaa helpottanut se,että miehellä oli armeija edessä ja mulla jäi koulu kesken. Mutta tässä sitä ollaan,mies kävi armeijan kunnialla ja minä kouluni. Nykyään ollaan naimisissa onnellisesti ja joukon jatkona on toinen, jo pian 3v poika :heart:

Ennakkoluulot saa heittää menemään,liika murehtiminen ei paranna asioita yhtään

 

Hei! minusta te ette ole mitenkään erityisen nuoria ollut saadessanne lapset, ite olin 17 alkaessani odottaa ja moni ystäväpiirissäni oli 16 tai 17 jotka alkoi odottaa, kommenntteja on vuosien mittaan tullut mm.ootko ihan tyhmä kun lapsen teet, luulin sua fiksummaaksi, kuinka vanha olet ja tarhassa ja koulussa on huomannu reaktioita ja möläytyksiä...kaikkeen tottuu ja paras vastaus on nuorena se vitsa pitää vääntää, aikainen lintu madon saa. Olkaa ihmiset iloisia kun kyselevät, tulee aika jolloin kukaan ei kysele. kun vanhin lapsi täyttää 18, olen itse 36 ja kun nuorin ni 44vee...eli ehtii elämästä nauttia sillä vanhuuden viisauksella(toivon mukaan ei tule mitään nuoruuden hakua :headwall: ) terkkuja

 

meidän suvussa on eka lapsi syntynyt äidin ollessa alle 20.vee,joten mulla on tullut kommentteja lähinnä siitä,kun olen näin vanha(24v.)
kaikki muut ovat saaneet esikoisen 16-19 vuotiaina suvussa...

 

Tekee sitten asioita miten tahansa, niin aina menettää jotain ja aina saa jotain tilalle. Lapsen kohdalla se on sitä, että menettää sellaisen napsvaan lähtemisen ilon ja saa lapsen tilalle. En sanoisi kylläkään, että siinä nuoruuttansa menettää. Itse en ainakaan ole näin kokenut, kun olen esikoisen saanut 19v iässä. Toki jos bilettäminen ym. on ensisijainen juttu, niin voihan sitä sanoa, että nuoruutensa menettää. Ihmisestä itestään se on kiinni, me ollaan kaikki niin erilaisia. Toiselle sopii toinen.

 

Sain ensimmäisen lapseni täytettyäni 20, enkä silloin kokenut olevani liian nuori äidiksi. Tosin ajattelin silloin enemmän varmaan muiden mielipiteitä jne. Ulkonäkökin varmaan vaikuttaa, olin silloin varmaan vanhemman näköinen kuin nyt. Nyt ollessani 26 ja odottaessani kolmatta lastani, minulta kysytään jatkuvasti minkä ikäinen olen ja päiväkodissa joku työntekijöistä sanoi just jotain "onpa kiva tutustua eri ikäisiin vanhempiin jne."

eipä mua haittaa lainkaan, on vaan hyvä kun pidetään nuorena ja kysellään papereita jne. meinas jo jotain ikäkriisiä pukata.

Eikai se vuosista ole kiinni, onko valmis äidiksi, mutta en siltikään suosittelisi lasten saamista alaikäiselle. Tositilanteet on sitten erilaisia.

 

Heh todellakin tuli pienoinen virhe Äidiksihän minä silloin olen tulossa. Muokkaan sen sitten joskus kunhan pystyn, nyt se ei mua päästänyt muokkaamaan sitä viestiä.

Mutta niin en minä itseäni ole liian nuoreksi tuntenut. Ehkäpä vaan otin tämän tutun sanomiset liian herkästi itseeni ja loukkaannuin. En osannut odottaa häneltä semmoista reakriota. Tiedän kyllä että tulen kuulemaan samantapaisia kommentteja muualtakin ja niihin olen varautunut mutta tuo yllätti totaalisesti.

 

Mä sain esikoiseni piirua vaille 21-vuotiaana, lapsettomuushoitojen jälkeen.
En oo ikinä kuullut pahaa sanaa iästäni, päinvastoin. Vaikka äitini sai minut vasta 35-vuotiaana, ja sisarukset kaikki odottaa että on ammatti ja työpaikka niin kukaan ei ole päätöstämme moittinut.
Ehkä siksi että läheiset tietää että meille ei ollu itsestäänselvyys saada lapsia.
Mutta missään neuvolassa, tarhassa tms ei kukaan ole koskaan epäilly kykyjäni äitinä tai kysellyt ikää tms.
Varmasti oma asenne ja olemuskin vaikuttaa.

 

minä olin 18 ja hyvin on pärjilty pojan kans kaksin: LAITOIN MIEHEN ULOS ET TURPIIN TULI

 

minä olin 18 ja hyvin on pärjilty pojan kans kaksin: LAITOIN MIEHEN ULOS ET TURPIIN TULI

 

Mä sain 18 vuotiaana esikoiseni ja silloin tuntui että olen liian nuori äidiksi. Lapsen isän kanssa sovittii, että saan mennä ystävieni iltaa viettämään kaksi kertaa kuussa. Ja niin tein. Lopulta illan vietot lopetin, koska ne ystävät joiden kanssa liikuin olivat sinkkuja enkä saanut enää mitään takaisin ystäviltäni. He pilkkasivat minua ja pikku perhettäni. Poika oli tuolloin 3kk. Siitä alkoi masennus, joka vaati lääke hoitoa. Niihin aikoihin kduin ja kaduin että olen äiti. En halunnut olla, halusin olla vaan tavallinen.
Kun masennus alkoi helpottumaan, niin kaikki muuttui. Näin Oskarin eri valossa kun ennen. Nautin äityiydestä ja tutustuin muihin äiteihin. Sillon minusta tuli äiti, ylpeä siitä.

Nyt olen 23vuotias. Oskari on 5v ja Aapeli 2v ja Elmeri 4kk
Menossa mukana mies, 25v.

Nyt ehkä lykkäisin lasten tekemistä. Alku ei minulle ollut helppo.

 

No eipä 20-vuotias liian nuori ole,jos elämäntilanne kohdallaan.(että takana useampi vuosi seurustelua jne)

 

Hei! Mulle sanottiin saadessani toisen lapsen 21v että olen unelmaiässä synnyttämään. kehon kannalta ajatellen....ei todellakaan kannata välittää mitä ihmiset ajattelee tai sanoo vaan tehdä niinkuin oma sudän sanoo! Hyvää äitiyttä ei mitata iässä tai ammatissa vaan siinä minkalainen ihminen on. voi olla 40 ja ihan hukassa kun ei ole kokemusta. ja niinhän ne ennevanhaan on lapsensa nuorena tehnyt, se vaan tuli yjessä vaiheessa muotiin et ensin ura, naimisiinmeno ja sit lapset. Nyt tehdään entistä nuorempina lapsia mut ehkäpä se johtuu että nykynuoret aikuistuvat paljon nopeammin kuin enne. mut tää nyt ois vaan mun mielipide!!!! terkkuja ja hyviä joulunodotuksia!!!

 

\

Hei! Mulle sanottiin saadessani toisen lapsen 21v että olen unelmaiässä synnyttämään. kehon kannalta ajatellen....ei todellakaan kannata välittää mitä ihmiset ajattelee tai sanoo vaan tehdä niinkuin oma sudän sanoo! Hyvää äitiyttä ei mitata iässä tai ammatissa vaan siinä minkalainen ihminen on. voi olla 40 ja ihan hukassa kun ei ole kokemusta. ja niinhän ne ennevanhaan on lapsensa nuorena tehnyt, se vaan tuli yjessä vaiheessa muotiin et ensin ura, naimisiinmeno ja sit lapset. Nyt tehdään entistä nuorempina lapsia mut ehkäpä se johtuu että nykynuoret aikuistuvat paljon nopeammin kuin enne. mut tää nyt ois vaan mun mielipide!!!! terkkuja ja hyviä joulunodotuksia!!!

ai jaa..itse taas olen huomannut että esim yläasteelle menevät lapset ovat paljon lapsellisempia kuin esim isoveljeni mennessä yläasteelle.Nämä vain höpöttävät peleistä ja irvistelevät tytöille.Tutun plikka meni juur yläasteelle ja varsinkin siksi kiinnittänyt huomiota.

 

Tulin raskaaksi 21 vuotiaana ja olen kyllä törmännyt tähän vaihko-ajatteluun enemmän kuin yhden kerran. Olen ollut todella loukkaantunut näistä kommenteista sillä kovasti toivottua lasta yritimme yli puolivuotta ennen kuin tärppäsi.
Kaikkein v-mäisin tilanne joka nostaa vieläkin karvat pystyyn oli kun istuimme meillä kahvipöydässä ja innoissamme kerroimme raskaudesta ystäväpariskunnalle. joiden ensimmäinen kysymys oli: -no tämä sitten taisi olla vahinko?

 

Hei älkää vaan välittäkö tuollaisista kommenteista. Minä tiedän tapauksia, jotka vielä 33-vuotiaana sanovat, että "eivät ne nyt vielä perhettä perusta". Minun mielestäni nykyään ihmiset ovat todella lapsellisia eivätkä osaa aikuistua. Lähes kolmikymppiset bilettävät ja ovat ns. nuoria vielä. Kunnioitan äitejä, jotka tekevät lapsensa ajoissa.

 

\

Tulin raskaaksi 21 vuotiaana ja olen kyllä törmännyt tähän vaihko-ajatteluun enemmän kuin yhden kerran. Olen ollut todella loukkaantunut näistä kommenteista sillä kovasti toivottua lasta yritimme yli puolivuotta ennen kuin tärppäsi.
Kaikkein v-mäisin tilanne joka nostaa vieläkin karvat pystyyn oli kun istuimme meillä kahvipöydässä ja innoissamme kerroimme raskaudesta ystäväpariskunnalle. joiden ensimmäinen kysymys oli: -no tämä sitten taisi olla vahinko?

Jollain tasolla tuttu tunne..kun menimme naimisiin niin melkein kaikki kysyi että ootkos paksuna,kun ei teillä kai muuta syytä olis naimisiin mennä?
Nyt ollut vauvan yritystä 6kk ja saas nähdä mitä sanovat jos tärppää.

 

\

Tulin raskaaksi 21 vuotiaana ja olen kyllä törmännyt tähän vaihko-ajatteluun enemmän kuin yhden kerran. Olen ollut todella loukkaantunut näistä kommenteista sillä kovasti toivottua lasta yritimme yli puolivuotta ennen kuin tärppäsi.
Kaikkein v-mäisin tilanne joka nostaa vieläkin karvat pystyyn oli kun istuimme meillä kahvipöydässä ja innoissamme kerroimme raskaudesta ystäväpariskunnalle. joiden ensimmäinen kysymys oli: -no tämä sitten taisi olla vahinko?

hei! itselläni ole myös samanlaisia tilanteita. useat kysyivät: "no oliko tämä sitten ihan suunniteltu vai...?" ja mummini ensi kysymys, kun puhuin pillereiden syönnistä ja niiden haittavaikutuksista minulle: "jaha, ilmeisesti ehkäisy petti vai?" mielestäni typerää, eikä itselläni tulisi mieleenkään kysyä keneltäkään sellaista.

 

voitte varmasti kuvitella ihmisten ilmeet kun kuljen kaksosteni kanssa kaupungilla,olen 21 v ja vielä nuoren näköinen ikäisekseni ;D lähinnä naurattaa miten ihmiset voi olla niin turhamaisia/uteliaita/ennakkoluuloisia mittaillessaan minua päästä varpaisiin. itse olen täysin valmis äidiksi enkä ole katunut päivääkään haluani saada lapsia jo nuorena,ja aion myös "loputkin" lapset tehdä nuorena (jos luoja suo...) ennemmin hoidan päivät ja mahdollisesti valvon yöt parikymppisenä kuin nelikymppisenä! muiden kommentit toisesta korvasta ulos,ja tohinalla eteenpäin ,hyvät joulut kaikille :xmas: =)

 

\

No eipä 20-vuotias liian nuori ole,jos elämäntilanne kohdallaan.(että takana useampi vuosi seurustelua jne)

Meillä ei ollut edes puolta vuotta seurustelua takana, kun esikoinen ilmoitti tulostaan, toivotusti. Muutama sukulainen kommentoi aluksi töykeästi, mutta läpi paistoi se, että pakko kommentoida niin, että tuntisi itsensä paremmaksi tms. Meidän ikäerokin tuntui häiritsevän monia. Nyt 5 vuoden jälkeen naimisissa ja 2 lasta :heart: