Liian nuori äidiksi?

Musta on kauheeta miten ihmiset voi sanoa toiselle noin!!!!
Toinen tulee ilosena kertomaan että meille tulee vauva, ja miten se uutinen otetaan vastaan! Mä itse oon saanu lapset 22 ja 23 vuotiaana.
Kun aloin odottamaan toista kun esikoinenkin oli vielä vauva ja menin kertomaan hyvälle ystävälleni, hän katsoi minua eikä sanonut mitään. Kysyin että taidat pitää mua hulluna, hän vastasi että en ehkä hulluna mutta vähän ajattelemattomana! Mä loukkaannuin siitä! Ei edes onnitellut.
Mitä ajattelemattomuutta se on jos me tahdotaan esikoiselle leikkikaveri?
Ja ollaan kuitenkin miehen kanssa naimisissa....
Jos minulle joku tulis kertomaan vauva uutisia niin mä onnittelisin tietysti!
Ei tulis mieleenkään alkaa kyselemään ja kauhistelemaan kuinka luulet pärjääväsi tai että oletko nyt varmasti miettinyt loppuun haluatko sen vai et...???
Mutta kaikki ei tunnu ajattelevan sitä että tuollainen voi loukata ja sitä voi itsekin alkaa miettimään että onko tämä nyt varmasti sitä mitä mä haluun...
Minusta 20 vuotias ei ole liian nuori äidiksi. Jotkut saa lapsia jo 16 vuotiaana ja toivottuna, ei vahinkona! Jokainen itse tietää milloin haluaa lapsia ja on varmasti sillon tarpeeksi kypsä äidiksi!!!! Sanokoot ja ajatelkoot muut mitä haluaa!!!!!

 

Kukaan ei ole iältään varmaan valmis äidiksi!
Siihen rooliin kasvetaan tai sitten ei . Ei siihen mikään ikäpaina. :wave:

 

joopa..tästä aiheesta voi olla montaa eri mieltä ja niin ollaankin..jokainen kuitenkin toivottavasti tietää milloin on valmis lapsen ottamaan vastaan jos sellainen suodaan.. itse olen ollut 15.v kun sain nyt jo 12 vuotiaan esikoiseni,17 kun syntyi seuraava, 20 kun syntyi kolmas ja nyt 27.v tämä meidän iltatähti siis neljäs.. silloin kun esikoinen oli pieni,ei kukaan mitään tullut sanomaan eikä ihmettelemään..mutta toisin on nyt,itse monta kertaa kuulleena että ethän sä ole kun korkeintaan kakskymmentä..no joo..seuraava kymmenluku on kyllä lähempänä.. lähinnä niitä ihmettelijöitä löytyy kun olen kaikkien lasten kanssa liikenteessä ja joka suusta kuuluu se maaginen sana "äiti",silloin päät kääntyy mutta ei kukaan ole vielä ainakaan tullut mitään negatiivista sanomaan.. pari vuotta sitten sattui sellain juttu että olin juuri tämän esikoisen kanssa lääkärissä ja lääkäri sitten kysyi minulta että " sä olet ilmeisesti sisko"..hmm.. "ei,en ole sisko vaan äiti..." ja opiskelujen puitteessa kun oli eri paikoissa harjoittelussa ja tapasi paljon ihmisiä niin silloin kyllä näitä hämmästelijöitä riitti mutta muuten ollaan saatu olla ihan rauhassa.. enkä voisi missään vaiheessa kuvitella elämää ilman lapsia.. en todellakaan tunne menettäneeni nuoruuttani tai mitään muutakaan.. päin vastoin olen onnellinen että jaksan olla lasteni kanssa, nyt kun tytöllä on pahin murrosikä tuloillaan, muistan hyvin sen ajan omasta nuoruudesta..nyt kutsuukin pienin...toivottavasti ei ihan sekava kirjotus tullut..jäi vähän kesen..

 

Mun sisko sai lapsen ollessaan 14 vuotta. Itse olin 18 kun lapseni syntyi. Hyvin ollaan pärjätty. Kaikki on ihmisestä kiinni.

 

Ihmettelen niitä jotka "eivät pilaa nuoruuttaan", ja käyvät sitten hedelmöityshoidoissa 30-40v. kun ovat jo pilanneet terveytensä ja raskaaksitulomahdollisuutensa syömällä 15-20v. e-pillereitä ja erilaisilla sukupuolitaudeilla. Jonkunlaista henkistä vammaisuutta sellainen pitkän nuoruuden ihannointi myös osoittaa. Lapset on järkevintä hankkia silloin kun se on luonnollisinta eli 20-30v. Nykypäivän työpaikat eivät ole kellään vakituisia, kaikki voivat saada potkun persauksiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Elinikäinen oppiminen, ja uuden ammatin opiskelu on miltei pakollista että pärjää työelämässä. Itselläni lapset hankittu 22v, 24v, 26v ja 28v. Sitä ennen hankin ammatin, jossa nykyään vain pätkätöitä, uuden ammatin opiskelut alulla. Olen tyytyväinen siihen että uskalsin aikuistua jo parikymppisenä, lähinnä huvittuneena seurailen ikuista nuoruuttaan eläviä minua vanhempia kolmekymppisiä kavereitani.

 

\

voitte varmasti kuvitella ihmisten ilmeet kun kuljen kaksosteni kanssa kaupungilla,olen 21 v ja vielä nuoren näköinen ikäisekseni ;D lähinnä naurattaa miten ihmiset voi olla niin turhamaisia/uteliaita/ennakkoluuloisia mittaillessaan minua päästä varpaisiin. itse olen täysin valmis äidiksi enkä ole katunut päivääkään haluani saada lapsia jo nuorena,ja aion myös "loputkin" lapset tehdä nuorena (jos luoja suo...) ennemmin hoidan päivät ja mahdollisesti valvon yöt parikymppisenä kuin nelikymppisenä! muiden kommentit toisesta korvasta ulos,ja tohinalla eteenpäin ,hyvät joulut kaikille :xmas: =)

Vähän sama tilanne, mulla kaksoset 1v9kk ja nuorempi 6kk, ja itellä ikää 20.. Odotan mielenkiinnolla aikaa kun seuraava syntyy, lokakuussa, kun kuljen neljän alle 2½-vuotiaan kanssa!! Ihme kyllä, en ole saanut mitään ikäviä kommentteja. Tai sitten en osaa ottaa niitä niin!! :kieh: Ikää on kyllä kysytty ja vastauksen kuultuaan kysyjä on sanonut jotain tähän tyyliin "ai, olisin luullu sua vanhemmaks".. En muutenkaan osaa ressata mistään, niin miksi tästä!? :saint:

 

päärynävartalo: kuinka e-pillereiden syönti asiaan vaikuttaa?

 

Moi, minusta meitä on moneen lähtöön, yhtä hyvin parikymmpinen voi olla kypsä äidiksi siinä missä kolmekymppinenkin, itse sain ensimmäisen pari kuukautta sitten, mutta olen sitä mieltä että kyllä lapset kannattaa nuorena hankkia. Eipä tuo baareissa ravaaminen ja bailaaminen nyt mitään ihmeellistä herkkua ole, toki on hyvä välillä vähän irrottautua lapsista ja lähteä pitämään kavereiden kanssa hauskaa, jaksat sitten taas paremmin kotona ja näät että et nyt hirveästi jää mistään paitsi, tätä mieltä olen, tsemppiä sinulle!

 

Poikkesin tänne teidän nuorten sivuille,minä 45 v. mummo.Mutta kokemusta on.Olin lasten syntyessä 19.20.22.30 ja 31-vuotias.Olkaa vaan onnellisia lapsistanne ja iloitkaa niistä.Sukulaiseni ovat suhtautuneet aina mukavasti.Äitini sanoi,että lapsena minulla oli 7 nukkea ja olin luvannut isona tehdä yhtä monta lasta.Kun aloin odottaa viidettä,oli piloillaan todennut,että aikooko se todella toteuttaa lapsuudenunelmansa.No,sterilisaatio tehtiin viidennen jälkee,nyt vaan sitten mummoilen(koht 3 lastenlasta).Sekin pitää muistaa,että se lapsen kasvattaminen kestää 20 vuotta.Nyt on kaksi nuorinta murkkuja ja vielä hyvin tunnen jaksavani,mutta aika monta vuotta vielä menee,ennen kuin oma vastuuni on hoidettu,varmasti on vielä tulossa diskoista hakuja,opiskelujen tukemista,ajokorttitoiveita ym.ym.Tyttäreni on 24 vuotta,kolmas lapsi tulossa.Oikein hienosti on äitinä pärjännyt,meillä on oikein kivoja keskusteluja vanhemmuudesta.Reipasta mieltä,älkääkä hölmöistä kommenteista välittäkö.Itselleni sanoi neuvolan kätilö ensimmäistä odottaessani,että tässä työssä on nähnyt 15-vuotiaita,äidiksi valmiita ja 30-vuotiaita,joille se ei ole ollut helppoa.Ei se niin iästä ole kiinni.Hauska pieni muisto:Menin linja-autolla miestäni katsomaan armeijaan(vauva oli äidilläni hoidossa),kuljettaja kysyi"Aikuisten vai lasten lippu?"

 

Poikkesin tänne teidän nuorten sivuille,minä 45 v. mummo.Mutta kokemusta on.Olin lasten syntyessä 19.20.22.30 ja 31-vuotias.Olkaa vaan onnellisia lapsistanne ja iloitkaa niistä.Sukulaiseni ovat suhtautuneet aina mukavasti.Äitini sanoi,että lapsena minulla oli 7 nukkea ja olin luvannut isona tehdä yhtä monta lasta.Kun aloin odottaa viidettä,oli piloillaan todennut,että aikooko se todella toteuttaa lapsuudenunelmansa.No,sterilisaatio tehtiin viidennen jälkee,nyt vaan sitten mummoilen(koht 3 lastenlasta).Sekin pitää muistaa,että se lapsen kasvattaminen kestää 20 vuotta.Nyt on kaksi nuorinta murkkuja ja vielä hyvin tunnen jaksavani,mutta aika monta vuotta vielä menee,ennen kuin oma vastuuni on hoidettu,varmasti on vielä tulossa diskoista hakuja,opiskelujen tukemista,ajokorttitoiveita ym.ym.Tyttäreni on 24 vuotta,kolmas lapsi tulossa.Oikein hienosti on äitinä pärjännyt,meillä on oikein kivoja keskusteluja vanhemmuudesta.Reipasta mieltä,älkääkä hölmöistä kommenteista välittäkö.Itselleni sanoi neuvolan kätilö ensimmäistä odottaessani,että tässä työssä on nähnyt 15-vuotiaita,äidiksi valmiita ja 30-vuotiaita,joille se ei ole ollut helppoa.Ei se niin iästä ole kiinni.Hauska pieni muisto:Menin linja-autolla miestäni katsomaan armeijaan(vauva oli äidilläni hoidossa),kuljettaja kysyi"Aikuisten vai lasten lippu?"

 

No moi..

Mie olen saanu pojan 20 vuotiaana ja tytön 23:sena.. en pitänyt itteäni enää siinä vaiheessa mitenkään nuorena ensi synnyttäjänä, pikemminkin laskin itseni kuuluvaan siihen normi iässä tekeviin.

Meillä se lienee kulkeekin jotenki suvussa että esikoiset tehdään siinä 20 vuotiaana. Mummo oli 20, mun äiti oli 20.. mää olin 20.. veljet sen sijaan on hieman nuorempina tulleet vanhemmiksi.. nuorempi veli jo 15 vuotiaana ja vanhempi veli tais muistaakseni olla 18..

Mutta niinhän se aina on ollut ja tulee olemaan, että teki niin tai näin niin se on aina väärinpäin. Aina niitä arvostelijoita löytyy.

Onnea vaan raskauden loppu taipaleelle :flower:

 

Itellä on la 1.10 ja olen vielä tällä hetkellä 19 samoin kuin mies(lokakuussa tulee täyteen molemmilla 20). Mies tällä hetkellä armeijassa ja yhdessä ollaan oltu 2vuotta. Puolivahingossahan tää vaua tuli mut innolla odotellaan. Sukulaisille ei nyt vielä olla kerrottu mut ollaan jo valmistauduttu siihen et kaikki ei siitä varmaan riemastu. Mutta tärkeintähän on että vauva on meille rakas, olkoot muut sit mitä mieltä vaan.

 

Olen nyt 20, täytän kohta 21 ja esikoistani odotan. Täytyy sanoa, että ihmetyttää ihmisten suhtautuminen (toivottuun) raskauteeni..! :/ On tullut vaikka minkälaista kommenttia, mm. siitä etten pysty elättämään lastani kun olen työtön eikä minua oteta aina vakavasti ikäni takia. Jotenkin hirvittää, että suomalaisten ensisynnyttäjien keski-ikä pyörii kolmessakympissä ja monia alle sen iän karsastetaan oikein kunnolla...

Mieheni suku pisti välit poikki kuultuaan vauvauutisesta; "sehän pilaa sinun koko nuoruutesi!". Joo just, jos sattuu olemaan tuollainen perhekeskeinen ukkeli kyseessä ja seurusteluakin on yli 4 vuotta takana, niin maailmanloppuhan on ihan väistämätön. Ettei vaan ne sukulaisten omat tunteet lapsiaan kohtaan kumpuaisi sieltä jostain "totuutena"..?

 

esikoiseni sain kun olin 18 ja nyt kolmas tulossa ja olen 21. LA viiko 22v synttäreideni jälkeen...

 

sain pojan 19v ja tytön 22v ja nyt yh kyllä sain kuulla pojan aikana että lapsi tekee lapsia tai että olihan se vahinko sitten ihmeteltiin kun kerroin saaneeni keskenmenon ennen poikaa ja ihan suunniteltu oli koulut tuli kuitenkin käytyä nyt olen 25v

 

itse tulin raskaaksi juuri ennenkuin täytin 18v ja hyvin on mennyt poika 2v ja 29.10 syntyi kaksos pojat, joten mielestäni et ole liian nuori.tsemppiä!

 

Itse sain ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana suunnitellusti,nyt lapsia on kolme,enkä koe että olisi nuoruus pilalla.


Mieheni tapasin jo 14-vuotiaana,hän on minua 1/2 vuotta nuorempi.

kaikki kolmekymppisetkään eivät ole yhtään sen valmiimpia äideisi kuin nuoremmatkaan.

Onnea äidille! :flower:

 

E-pillerit on yksi syy nuorten ihmisten laskimotulppiin, toinen on tupakointi, kolmas vähäinen liikunta. E-pillereiden pitkäaikainen yhtäjaksoinen käyttö johtaa siihen, että oman kuukautisrytmin palautumiseen voi mennä pari vuotta. Ja tarkoitin tässä tapauksessa sitä että jos näin käy ja kolmevitosena pillerit lopettaa niin ei ole aikaa odotella sitä paria vuotta että tulisi raskaaksi ja toiveet useammasta lapsesta voikin sitten unohtaa. E-pillerit on muuten tosi fiksu keksintö ja niillä on toki paljon hyviäkin terveysvaikutuksia. Eli muilla elämäntavoilla on myös merkitystä. Kaikkihan me liikumme ja olemme savuttomia B)

 

Minä sain esikoisen ollessani 21v, eikä silloin käynyt mielessäkään että olisin liian nuori??
Hyvin on mennyt, tyttö täyttää tänä vuonna 4v ja toinen meille on tulossa.

Nyt tosin kun näen just about parikymppisiä äitejä /odottavia, niin mietin aina että herra jestas kun nuori.. sitten mieleeni tulee että itse olin ihan yhtä babyface silloin ei vaan jotenkin hahmota ajankulua tai jotain
Mutta älä siis turhaan murehdi, hyvin kaikki menee, tai siis teistä se on kiinni oletteko liian nuoria vaiko ette.
Tsemppiä teille!

 

et ole liian nuori jos ei susta siltä tunnu ite sain esikoiseni 18v. ja olin onnellinen äitiydestäni,en tuntenut itseäni liian nuoreksi, muita mun ikä kyllä kummastutti,mutta en antanut sen häiritä, olen ollut loistava äiti pojille ja olen ylpeä itsestäni, läsnäoleva ja rakastava tsemppiä sulle ja onnea

 

Se on itsestä kiinni, onko valmis äidiksi. Eihän kaikki ole valmiita edes neljäkymppisinä. Eikä elämä siihen lopu kun lapsen saa, siitähän se vasta alkaa. :hug:

 

heips!

Mulla on ollut kova vauvakuume jo pitkän aikaa ja sain miehenikin innostumaan asiasta tosissaan. Ehkäsy lopetetaan kesän kynnyksellä, tuntuu et siihen on ikuisuus! Mut asiaan, ite oon käynyt kovia keskusteluja itseni kanssa et mitä muut ihmiset ajattelevat jos/kun kerron olevani raskaana. Tiedän et asia ei kuulu muille pätkän vertaa,eikä tällästä kuuluis edes miettiä, sillä itse tiedämme koska olemme valiita "lisääntymään".

Mä tulin vahingossa raskaaks 17 vuotiaana (jos nyt niin voi sanoo, kaikki kyllä tietää mitä sänkypuuhista voi seurata... :ashamed: ) mut meille oli itsestää selvää poikaystäväni kanssa jatkaa raskautta. Oltiin seurusteltukin lähes pari vuotta. Kun vihdoin kerrottiin mun vanhemmille, ne sekos. Ei siitä, et olin raskaana, vaan siitä häpeästä!!! Heidän alaikäinen tyttö oli raskaana. Ainoa asia mitä he miettivät, oli et mitähän muutkin nyt sanoo ja mitä 80 vuotias mummukin sanoo, koulut jää kesken ja ei sulla oo rahaa. Hei haloo!!!

Toi aika oli elämäni kamalinta, toisaalta oltiin onnelisia vauvasta ja toisaalta mua tai meitä koko ajan syytettiin, haukuttiin ja lopulta porukat pakotti mut tekeen abortin. Lääkäritkään eivät sanoneet mitään kun sanoin, et teen sen pakosta, totesi vain et vanhempasi ovat oikeassa ja poikaystäväsikin jättää sut ennen pitkää.

En tiedä miten ne sai mut siihen pisteeseen, et menin sinne sairaalaan. Kadun sitä lopun ikääni, enkä ikinä anna sitä itselleni anteeksi, saati vanhemmilleni.

Nyt paikymppisenä seurustelen edelleen saman pojan, tai nykyään vois kai sanoo jo et miehen kanssa ja yhdessä ollaan asuttu pari vuotta. Molemmat ollaan töissä ja parisuhde on vakaalla pohjalla. Ja lapsi on enemmänkin kun tervetullut.

Näihin päiviin asti olen vauvakuumeni kanssa empinyt muiden mielipidettä iästämme ja vanhemmuudestamme mutta en enää. Se on jokaisen henkilökohtainen asia. Toi kolme vuotta sitten tapahtunut asia jätti muhun pahat arvet, olen kuitenkin kasvanut niiden kanssa eikä mua enää sorreta niin. Mun ei tarvi alistua kuunteleen mitään noin ala-arvoista, eikä kenenkään muunkaan. Tästäkn viisastuneena tiedämpä miten toimia jos omille lapsille kävisi samoin, tukisin varmasti ratkaisussa kuin ratkaisussa.

Tiedän, et mun vanhemmat tuntevat edelleen häpeää jos saan heille kertoa udesta tulokkaasta (olivathan itse jo 35v. kun minä esikko synnyin!) mutta mieheni vanhemmat suhtautuvat asiaan varmasti lämpimästi. Harmittaa vain kun isovanhemmat tuntevat häpeää lapsenlapsestaan ja omasta lapsestaan.

Olipas pitkä juttu.. Voimia kaikille ja kevättä odotellessa Ikä on vain numeroita, sisimmästä tuntee kun hetki on oikea! :heart:

 

älä välitä!!se on niin miten itse tuntee.mä mietin aborttia (vaikka oon sanonu etten ikinä tekis) alussa ja kaveri jolta pyysin tukea oli enemmän sen abortin kannalla. se sano just että nuoruus loppuu ja ei ehdi koskaan bilettään jne.ei sun elämä lopu kun saat lapsen.eikä se nuoruus lopu! mä ajattelen et oon pidemmällä tauolla biletyksestä ja se tulee vähentyyn, mutta oppiipa arvostamaan juhlimista kun sitä ei tee enään kaks kolme kertaa viikossa.
jos sä tiedät et haluut pitää sen, et kuuntele muita.kaikki elää erilaista elämää.
20 on mun mielestä hyvä ikä, sulla on kunto hyvä mut oot kiertäny baareja kun oot täyttäny 18(tod näk).
toivottavasti nä sanat autto.pärjäile :wave:

 

minä olin 16 kun sain ensimmäisen vauvani.Nyt olen 23-vuotias ja kolmen lapsen äiti.Paljon olen saanut palautetta nuoresta iästäni ja varsinkin vanhemmilta äideiltä.Kerrankin eräs äiti kyseli mitä syötän lapsilleni ja miten pärjään.Moni kyllä myöhemmin lakkasi kysymästä kun huomasivat että kyllähän se pärjää.Parempi se minusta lapselle on että äiti ja isä ovat nuoria kuin se että lapsen kouluun mennessä ikä alkaa olla jo lähemmäs eläke ikää.On se ollut kyllä törkeää kun moni suoraan kysyy ikääni ja minä siihen sitten että kerroppa ensin omasi niin aika hiljaiseksi menevät.Iloista talven jatkoa kaikille nuorille äideille

 

no emmä tiedä nuori ja nuori?joku 15 wee on kylläki LIIAN nuori äidiksi!
mä ite olen 20wee :| mut silti olen koht 4kk tytön äiti. ja olen naimisissa ollut kohta vuoden. suhdetta on kohta takana 3vuotta. mies töissä ja mulla jäi 1 vuosi opiskelua jäljelle.