Liian sosiaalinen lapsi? Lähes 4v ei ujostele / vierasta juuri ketään!

  • Viestiketjun aloittaja Onko hälyyttävää?
  • Ensimmäinen viesti
Onko hälyyttävää?
Ollaanko epäonnistuttu vanhempina? :D Meidän vajaa neljävuotias on todella sosiaalinen ja saattaa esim. kaupassa alkaa selvittämään asioita jos joku tule juttelemaan. Tervehtii naapureita ja jututtaa myös heidät. Taloyhtiön huoltomiehille nostaa kättänsä tervehdykseksi jne. Ei oikeastaan ujostele ketään. Uusille ihmisille puhuu reippaasti ym. Koen, että kiintymyssuhde ym. on todella hyvä. Onko tämä jotenkin outoa, jos lapsi on tuollainen?
 
"vieras"
kaipaako teitä kun olette poissa, esim jos on yökylässä tms, murjottaako ku tuuttte takaisin vai eikö oo millänsäkään?
jotkut lapset vaan on sosiaalisia, olkaa onnellisia!
 
"miumau"
Meidän 2,5-vuotias poika on ihan samanlainen! Itse olen loppujen lopuksi ylpeä tuosta ominaisuudesta- joskin se aiheuttaa välillä lievää kiusaannusta vanhemmissa :D Tosin tänään löytyi yksi ihminen, jota pelkää. Mukava lasten jumpan vetäjä, jota ei koskaan aiemmin ole pelännyt. Tuota minä enemmänkin kummastelen...
 
aapppee
[QUOTE="vieras";25773953]kaipaako teitä kun olette poissa, esim jos on yökylässä tms, murjottaako ku tuuttte takaisin vai eikö oo millänsäkään?
jotkut lapset vaan on sosiaalisia, olkaa onnellisia![/QUOTE]

Ei ole vielä koskaan ollut yökylässä, mutta ikävöi meitä vanhempia, jos toinen vaikka pitkään töissä. Näyttää kaikenlaiset tunteet.
 
aaaapppee
[QUOTE="ujo";25774006]Kyl kyl, täydellinen lapsi ja täydellisesti olette onnistuneet vanhempina, sitähän tässä haetaan. Onnea :)[/QUOTE]

:D HAH, olet kyllä niiiiin väärässä. Kuinka voit ajatella noin viestini perusteella? Olen oikeasti huolissani, kun lapsi on tuollainen. En osaa ajatella sitä vain positiivisena asiana, joskin ymmärrän se osittain sitä olevan. Ja tiedän, tämä nykyajan vanhempien harjoittama kaikkien asioiden psykologisointi on harmillista. Meidän ensimmäinen lapsemme ja siksi sitä vielä eri toten miettii, mikä on ns. "normaalia".
 
Meidän kolmevee on ollut aina samanlainen. ei oo koko ikänsä aikana vierastanutkaan ja kaupassa tosiaan alottaa höpöttään ihan jokaiselle. sittarissa jo kassat tunnistaa ja naureskelee kun me tullaan :D mut mä pidän sitä vaan hyvänä asiana että toinen on tuommoinen.
 
aappeee
Meidän kolmevee on ollut aina samanlainen. ei oo koko ikänsä aikana vierastanutkaan ja kaupassa tosiaan alottaa höpöttään ihan jokaiselle. sittarissa jo kassat tunnistaa ja naureskelee kun me tullaan :D mut mä pidän sitä vaan hyvänä asiana että toinen on tuommoinen.
Ihana! :) Yritän ajatella samalla tavalla omasta lapsestani. Kiitos sinulle, kun kerroit omasta lapsestasi.
 
"vierailija"
Sanoisin, että luonne- ja perimä kysymys tuo on. Ei minunkaan 5v. poika juuri ujostele. Juuri tänään oltiin naisten yleisellä saunavuorolla saunomassa ja hän vaan ilkosen alasti kyselee ihmisten nimiä yms. Joudun kyllä joskus rajoittamaan lastani, että oppisi antamaan toisille ihmisille (kuten myös itelleni) välillä rauhaa ja hiljaisuutta.

Mutta poikani on kerrassaan valloittava persoona vaikka itse sanonkin :)

Nykyajan lapset on yleensä ottaen paljon sosiaalisempia kuin esim itse olin aikanaan lapsena.
 
aaappeee
[QUOTE="vierailija";25774076]Sanoisin, että luonne- ja perimä kysymys tuo on. Ei minunkaan 5v. poika juuri ujostele. Juuri tänään oltiin naisten yleisellä saunavuorolla saunomassa ja hän vaan ilkosen alasti kyselee ihmisten nimiä yms. Joudun kyllä joskus rajoittamaan lastani, että oppisi antamaan toisille ihmisille (kuten myös itelleni) välillä rauhaa ja hiljaisuutta.

Mutta poikani on kerrassaan valloittava persoona vaikka itse sanonkin :)

Nykyajan lapset on yleensä ottaen paljon sosiaalisempia kuin esim itse olin aikanaan lapsena.[/QUOTE]

Aivan, eipä tässä kovin tuppisuita olla me vanhemmatkaan. :) Ja juuri tuota samaa olen tehnyt, että pyrkinyt hieman rajoittamaan tuota kanssakäymistä toiset huomioon ottavana eleenä.
 
"miumau"
:D HAH, olet kyllä niiiiin väärässä. Kuinka voit ajatella noin viestini perusteella? Olen oikeasti huolissani, kun lapsi on tuollainen. En osaa ajatella sitä vain positiivisena asiana, joskin ymmärrän se osittain sitä olevan. Ja tiedän, tämä nykyajan vanhempien harjoittama kaikkien asioiden psykologisointi on harmillista. Meidän ensimmäinen lapsemme ja siksi sitä vielä eri toten miettii, mikä on ns. "normaalia".
Kirjoittelin tuonne aiemmin meidän samanlaisesta 2,5-veestä. Siis olen minäkin asiaa pohtinut ja miettinyt ankarastikin, mutta en enää. Toivon vaan että pysyy omanlaisenaan vilperttinä :D Näkisin, että ihan normaalia käytöstä, ja normaalia pohdintaa vanhemmalta.
 
"vieras"
Meillä on samanlainen 1v 2kk. Ei vierasta ketään, ja on ERITTÄIN sosiaalinen. Menee ihan vieraiden ihmisten eteen ja koittaa päästä syliin, sekä hymyilee kaikille jotka luo katsekontaktia. Hänellä oli 4kk iässä kuukauden kestoinen vierastusvaihe, mutta se olikin sitten ainoa hetki jolloin kukaan muu kuin äiti ei kelvannut. Minusta se on hieno ominaisuus, mutta joskus myös kiusallinen. Kaikki ei meinaan lapsista tykkää ja on ahdistavaa kun mukula juoksee jokaisen luokse kun ei voi tietää mitä kys. ihminen ajattelee. Ei ole kuitenkaan ongelmia kiintymyssuhteessa, lapsi vaan sattuu olemaan sosiaalinen tapaus. Vaikka vanhempansa ovat olleet pienenä hyvin ujoja. Mistä lienee tullut sitten... :D
 
aapppee
[QUOTE="miumau";25774175]Kirjoittelin tuonne aiemmin meidän samanlaisesta 2,5-veestä. Siis olen minäkin asiaa pohtinut ja miettinyt ankarastikin, mutta en enää. Toivon vaan että pysyy omanlaisenaan vilperttinä :D Näkisin, että ihan normaalia käytöstä, ja normaalia pohdintaa vanhemmalta.[/QUOTE]

Kiitos tuestasi! :) Minäkin yritän olla tekemättä suurempaa ongelmaa sinänsä niin positiivisesta asiasta. :heart:
 
Ddd
Minun 4v tyttö ei ole koskaan, edes vauvana vierastanut ketään. Miksi se olisi huono juttu? Taitaa olla vain suomalaisten lasten piirre tämä liika vierastaminen, jurot vanhemmat näyttää mallia.
 

Yhteistyössä