Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Olen ollut hämmentynyt pari päivää neuvolakäynnin jälkeen. Mulla oli sijaishoitaja. Kerroin, että lapsi on saanut alkunsa luovutetusta munasolusta. Sitten hoitaja kysyi, onko mun mies kuitenkin oikea isä. En ymmärtänyt kysymystä ja kerroin jotain meidän uusperheesta ja lapsen olevan miehen esikoinen. Jälkeenpäin vasta ymmärsin hänen tarkoittaneen, onko käytetty miehen siittiöitä? Siis todella hämmentävää. Enkö minä ole "oikea äiti" hoitajan mielestä, kun luovutettu munasolu??? Tekisi mieli soittaa neuvolaan ja antaa palautetta. Ainakin otan puheeksi ensi kerralla. Minulla on vahva vanhemmuus, joten en tästä romahda, mutta voisin kuvitella jonkun toisen loukkaantuvan verisesti. Mutta kovin ihmettelevä olo on ammattilaisen asenteesta.

Ja muuten voin tosi hyvin :) Vauva on aktiivinen ja neuvolassa kaikki kokeet ok.

Kirsi ja rv 28+6
 
  • Tykkää
Reactions: Rusakkonen
Olen ollut hämmentynyt pari päivää neuvolakäynnin jälkeen. Mulla oli sijaishoitaja. Kerroin, että lapsi on saanut alkunsa luovutetusta munasolusta. Sitten hoitaja kysyi, onko mun mies kuitenkin oikea isä. En ymmärtänyt kysymystä ja kerroin jotain meidän uusperheesta ja lapsen olevan miehen esikoinen. Jälkeenpäin vasta ymmärsin hänen tarkoittaneen, onko käytetty miehen siittiöitä? Siis todella hämmentävää. Enkö minä ole "oikea äiti" hoitajan mielestä, kun luovutettu munasolu??? Tekisi mieli soittaa neuvolaan ja antaa palautetta. Ainakin otan puheeksi ensi kerralla. Minulla on vahva vanhemmuus, joten en tästä romahda, mutta voisin kuvitella jonkun toisen loukkaantuvan verisesti. Mutta kovin ihmettelevä olo on ammattilaisen asenteesta.

Ja muuten voin tosi hyvin :) Vauva on aktiivinen ja neuvolassa kaikki kokeet ok.

Kirsi ja rv 28+6
No johan oli kommentti!:cautious: :eek: Hyvä jos jaksat antaa palautetta - kyllä pitäisi ammattilaisen tietää paremmin! Kamalaa, jos joku, joka on asiasta ihan sielu vereslihalla, joutuu kuulemaan tuollaista...

Ihanaa, että kaikki oli hyvin! <3
 
Heippa kaikille, ja kiitos @kirsillevauva kuulumisten kysymisesta ja poikamme hautajaisista kysymisesta. Yritan nyt vastailla.

Tanaan ensinnakin sellainen hyva uutinen, etta nyt sitten vaikuttaa, etta kuukautiset lopulta alkoivat eilen, 10,5 viikkoa synnytyksen jalkeen. Eli tama tarkoittaa sita, etta on mahdollista, etta siina 28 paivan kuluttua aloitan taas Progynovat. Ei siis ole viela varmaa, mutta mahdollista on. :) Aivan uskomatonta ajatella, etta kohta on suurempi mahdollisuus raskauteen kuin tamanikaisina luomuna yrittaessamme.

Paino on yha myos tippunut ja on nyt 95,3 kg. Painon pudottaminen on minulle suhteellisen vaikeaa ja onneksi olen paassyt kaymaan ravitsemusterapeutille osana maakunnassani jarjestettavaa ravintotempausta (12 viikkoa pienryhmasessioita ilmaiseksi!), koska se on lopulta opettanut minulle hiukan enemman kehoni tarpeista ja siita, mika ei ole tarpeellista.

Olen myos hakenut uusia toita ja kaynyt tyohaastatteluissa, mutta viela ei ole loytynyt. Puolentoista viikon paassa on kuitenkin uusi haastattelu, joten toiveita kylla on. Ja toisaalta yksi headhunter soittaa minulle tanaan. Ajattelin, etta voin yrittaa tyonhakua ainakin suunnilleen lahes alkionsiirtoon asti; sitten pitaa pieni tauko ja toivoa raskauden alkavan. Jos ei ala, niin uusia hakemuksia sitten kehiin. Se kyllakin, mita pojallemme tapahtui, on alentanut kipukynnystamme tyohakemusten suhteen, eli kylla tuntuu vaikealta, kun on kieltava vastaus tullut.

Laitan @kirsillevauva :n pyynnosta seuraavaan viestiini kirjoittamani tekstin poikamme hautajaisista. Ne olivat kylla juuri sellaiset kuin halusimme - kaikki laitettiin kehiin. Kamalaa kylla, etta sellaista lainkaan jouduttiin tekemaan, mutta kun jouduttiin, niin tallaiset juuri halusimme.
 
Viimeksi muokattu:
@kirsillevauva :n pyynnosta - kuvaus poikamme hautajaisista.

Poikamme hautajaiset olivat 22.1.2020. Han siis syntyi kuolleena 1.12. ja oli 49cm pitka, painoltaan 2945 grammaa (36+1 rv), ja oli meidan kanssamme sairaalassa (kylmakehdossa; yolla tosin ‘jaakaapissa’) 4.12. asti. Hanet myos kastettiin sairaala-aikana (han syntyi Englannissa).

Vauvamme iho alkoi muuttua jo sairaalassaoloaikana, ja meita neuvottiin, etta ruumiinavauksen jalkeen muutos oli lopulta niin suuri, ettei meille oikein valttamatta voinut suositella hanen nakemistaan nyt enaa myohemmin. Paatimme siis olla enaa katsomatta hanta; meilla oli joka tapauksessa valtava maara kuvia sairaalassaoloajalta; suloisia (ja surullisensuloisia) muistoja.

Poikamme hautajaiset olivat kotikirkossamme. Jarjestin ne hyvin perinteisen kaavan mukaan. Kaikilla oli pyynnostani musta asu paalla.

Paivan aluksi hautaustoimiston ruumisauto, jossa pikkuisemme lepasi kukkia-asetelmien keskella, tuli limusiinin kanssa hakemaan meidat kotoa kirkkoon. Funeral Director kaveli hautausauton edessa perinteiseen tapaan jonkin aikaa ja sitten astui kyytiin. Sama asia kirkosta lahdettaessa - hieno, hidas saattue.

Kirkko: Aluksi urkuri soitti Albinonin Adagion. Sitten pappi toivotti kaikki tervetulleiksi ja piti pienen poikaamme koskevan puheen. Sitten seurasi virsi ‘Abide by me’. Seuraavaksi kukkien lasku arkulle perheittain. Englannissa on saatavilla hienoja kukkalaitteita - meilla oli esim. kaksi pupua, enkeli ja perhonen, seka sinisista ruusuista tehty sydan ja samoista ruusuista tehty arkkuasetelma, jonka paalla oli myos pieni nalle.

Sitten Raamatunlukua. Luin psalmista 139 jakeet 1-18, isani eli poikamme pappa luki psalmin 23 suomeksi (kasiohjelmasta loytyi sitten se englanniksi myos), ja aviomies luki useamman lyhyemman kohdan Uudesta Testamentista. Olin tehnyt ohjelmakirjasen itse. Raamatunluvun jalkeen oli musiikkia: harpisti soitti tassa vaiheessa Schubertin Ave Marian. Sitten pappi piti puheen ja luki myos meidan kirjoittamamme muistokirjoituksen. Taman jalkeen mina ja mieheni luimme runoja (mina myos suomeksi). Sen jalkeen yksi opiskelukavereistani (sopraanolaulaja) lauloi Franckin ‘Panis Angelicus’ -savelman urkurin saestamana. Seurasivat rukoukset. Sitten nauhalta ‘Ystava sa lapsien’ - ei lahdetty laulamaan ilman nauhaa, koska kirkossa olleista vieraista oli vain kaksi suomalaista. Hyvin meni kylla laulu nauhan avustamana. Taustalla oli PowerPoint, jossa oli vauvelimme kuvia. Sitten papin loppusanat, virsi ‘Going Home’, ja lopulta arkku kannettiin ulos Bachin Air on the G String:in kaiutessa uruilta.

Vieraita oli hiukan yli 30, mukaan lukien nelja katiloa sairaalasta, jotka olivat kaikki olleet meidan kanssamme tekemisissa. Yksi katiloista oli nimenomaan se, joka oli vauvamme saattanut maailmaan.

Kirkon tilaisuus kesti jotain yli tunnin. Sen jalkeen kaikki kynnelle kykenevat matkasivat autoissa hautausmaalle. Yksi kauneimmista hetkista matkalla oli se, kun vanha kadulla kulkeva mies otti hatun kunnioittavasti paastaan pois poikamme pienen arkun ajaessa ohi.

Hautausmaalla ensin kaveltiin haudalle. Yksi kantaja toimi arkun hautausmaan lapi yksinaan, vauvelimme oli ikaan kuin hanen sylissaan; olihan se kevyt arkku, vaikka mekin kylla laitettiin sinne vaikka mita -tutut pehmolelut kasivarsien alle, valokuvia, kirje, Raamattu ja enkelipatsaita. Hautaustoimiston oli vallan ihana - pukija kavi meidan kanssamme yksityiskohtaisesti lapi, kuinka halusimme hanet puettavan ja missa paikassa esineet tarkalleen olisivat. Hanella oli paassaan tuttu pipo, jonka mieheni pesi kotona, mutta paallyspuku oli uusi. Lisaksi tutut topposet ja Nalle Puh - ruokalappu, jotka myos pesimme. Aluspuku oli uusi myos.

Hautausmaalla aloitettiin tilaisuus laulamalla ‘Sun haltuus rakas isäni’ (taas sattuneesta syysta nauhan saestyksella). Sitten papin puhe ja hautaan siunaaminen ja arkun laskeminen. Sitten paastimme lentoon yhden valkoisen kyyhkysen, joka nousi ilmaan sydamenmuotoisesta kannellisesta korista. Laulettiin virsi ‘All Things Bright And Beautiful’. Sitten kaikki pudottivat valkoisia ruusun teralehtia hautaan. Lopuksi mies ja mina jaimme viela haudalle hyvastelemaan yksityisesti, ja pudotimme kumpikin valkoisen ruusun arkulle.

Sitten viela oli hautajaisvastaanotto. Saimme vastaanoton ilmaiseksi - tilaisuuden jarjestajat olivat niin jarkyttyneita vauvamme kohtalosta, etteivat he halunneet ottaa maksua. Olimme kovin kiitollisia - kuitenkin kuluja oli muuten, esimerkiksi myos siksi, etta tassa vaiheessa mieheni ja mina jouduimme saman tien ostamaan itsellemme hautapaikat, jotta paasisimme poikamme viereen. Lisaksi ostin tilaisuuteen hauskoja kakkuja (esim. tuhatjalkaiskakku ja perhoskakku -- onhan han nyt tuhatjalkaisesta kuoriutunut perhonen, ja tasta aiheesta kertoi myos aviomieheni kirkossa lukema runo), kivoja mehujaita, surunvalittelukirjan, jossa oli kansissa poikamme kuvia, ja koristeita kuten heliumilmapalloja, joissa oli vauvelimme kuva paalla. Muistopoydalla oli seinaa vasten suuri vauvaamme esittava juliste valkoisilla kehyksilla kehystettyna; olin tuottanut sen tilaisuuteen. Harpisti soitti taustamusiikkia plus soolon. Lisaksi kaksi kaveriani esitti musiikkia oboella ja alttoviululla. Mieheni ja mina luimme pari runoa; mina luin myos suomeksi. Minun runossani sanottiin mm., kuinka sitten taivaassa annan pikkuisellemme tutin ja imetan myos...

Tama oli siis perinteisesta paasta ja valintoihimme vaikutti esim. se, etta halusin hautajaisiin myos perinteisempia suomalaisia kaytanteita - ja halusin myos musiikkia, jota soitettiin aitini hautajaisissa.


PS - Hyva juttu, etta poikamme tykkaa elaimista! Silla yolla hautausmaalla tulivat peurat ja soivat kukka-asetelmista melkein kaikki ruusut! :) Muutama jai, ja saastin ne kotiin. :) Saastin myos pehmonallet kukka-asetelmien paalta. Olemme kuulleet noista peuroista, siis mikaan muu ei niille kelpaa kuin ruusut. :) Onneksi kukka-asetelmat nayttivat silti viela hyvilta. Tulevaisuudessa ostan vain muita kukkia taikka sitten silkkiruusuja haudalle, toivottavasti peurat eivat sitten niita vihoissaan heita ympariinsa, kun huomaavat, ettei niita voikaan syoda. :) Meilla on haudalle vietavaksi vaaleansinisista silkkiruusuista tehty sydan, joka sinne sitten viedaan seuraavaksi. :)
 
Viimeksi muokattu:
  • Rakkaus
Reactions: Seesam78
@Rusakkonen kuulostaa että poikanne sai todella kauniit hautajaiset. Tippa linssissä täälläkin luin kertomustasi. Kovasti voimia teille ja ihanaa jos saatte tosiaan pian yrittää pikkusisarusta❤❤❤

ON: Ei ole vielä kuulunut luovuttajasta uutisia, voihan sitten olla että päästään hoitoihin vasta huhti-toukokuussa. Mitä muuten olette mieltä ja miten teille muille on tehty omat kierrot, kokonaan lääkkeellinen kierto vai omaa kiertoa tukien? Onko näistä mitään tietoa kellään, onko toinen toista parempi/suositellumpi ja miksi?
 
  • Rakkaus
Reactions: Rusakkonen
@Netty79 Lääkkeellisessä kierrossa siirtopäivän ajoittaminen on helpompaa, mutta lääkkeitä joutuu sitten syömään ainakin rv10 asti. Mulla oli lääkkeellinen kierto kun en enää ilmeisesti ovuloi, ei tullut oikein mitään sivuvaikutuksia lääkkeistä, limakalvo kasvoi niin kuin piti, siirto oli kp21 ja nyt raskaana 16+2. Vähän tylsää, sotkuista ja kallista oli se lääkkeiden kanssa pelaaminen, mutta muuten ei valitettavaa. Käsittääkseni onnistumisen kannalta ei ole suurta eroa kummalla mennään, mutta juuri ajoitussyistä lääkkeellinen kierto saattaa olla jopa parempi.
 
Taalta sellaista, etta eilen oli suunnittelusessio laakarin kanssa puhelimitse. Puhuttiin kaikki lapi. Nyt sitten uusi yritys seuraavista kuukautisista. Eli jos vanhat merkit paikkansa pitavat, kuukautiset tulevat alkamaan maaliskuun puolivalin tienoilla (kuulemma toiset kuukautiset voivat kylla viela tulla johonkin vahan eri aikaan kuin normaali kierto), ja siita sitten ehka jotain 17 paivaa alkionsiirtoon. Kp1 tai 2 aloitan Progynovat. Sulatetaan blastokysti sitten siirrettavaksi.

Uusiin kuukautisiin asti syon naita kaikenlaisia vitamiinejani ja kuukautisten alusta palataan raskausvitamiineihin eli raskausajan monivitamiini, elava folaatti ja ehka myos 20 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Kiloja nyt 93.8, eli kun viela 0.4kg pudotan, olen enaa ‘lievasti ylipainoinen’. Tasan 16kg normaalipainoon. Tuskin pystyn pudottamaan ihan 16kg ennen alkionsiirtoa, koska yritan tehda taman ihan ‘kevytkonsteilla’, mutta tama dieetti nyt kuitenkin toimi, joten todennakoisesti aika moni kilo tasta viela lahtee.

Eli nyt tulisit takaisin listoille, jos joku paivittaa, kiitan kauneimmin:

Rusakkonen (47), yritys alkanut 1/2017, 2. lapsi (enkelipoika 36+1 ❤12/19), 6. ivf (toinen munasoluluovutushoito), 1. PAS.
 
@Mirumarumoru, onnea hyvistä ultrakuulumisista!

@Rusakkonen, en ymmärrä, miten jaksat olla diettillä kaiken tuon murheen keskellä. Itsellä menee ruokavalio päin peppua, kun olen olut aika hermo. Olen inhonnut työtäni jo monta vuotta, ja en saa siitä mitään merkitystä elämääni. Vuoden tauko tulee niin tarpeeseen! Laitoin myös yhden hakemuksen menemään. Mutta toivon, että onni on myötä seuraavassa siirrossa ja raskudessa <3

Kirsi ja rv 30+2
 
vierailija
Täällä yksi uusi ilmoittautuu mukaan. Taustaa sen verran että olen 45 v. ja menossa todennäköisesti huhtikuussa lahjamunasoluhoitoon. Prosessi on siinä vaiheessa, että klinikalta on soitettu, että lahjoittaja on tiedossa. Omasoluhoidoista km 1/2019 ja sen jälkeen ei ole tärpännyt. Pohdin pitkään lähdenkö enää lahjamunasoluhoitoon, mutta nyt olen kai sitten vielä katsomassa sen kortin. Olen pitänyt hoidissa taukoa viime syksystä. Niin, ja olen hoidoissa itsellisenä naisena, eli kyseessä olisi täysdonaatio. Rekisteröidyn nimimerkillä myöhemmin kun olen enemmän sisällä tässä prosessissa. Kiva lukea muiden kuulumisia, jotka ovat myös päätyneet lahjamunasoluhoitoihin. Onnea.
 
@Mirumarumoru, onnea hyvistä ultrakuulumisista!

@Rusakkonen, en ymmärrä, miten jaksat olla diettillä kaiken tuon murheen keskellä. Itsellä menee ruokavalio päin peppua, kun olen olut aika hermo. Olen inhonnut työtäni jo monta vuotta, ja en saa siitä mitään merkitystä elämääni. Vuoden tauko tulee niin tarpeeseen! Laitoin myös yhden hakemuksen menemään. Mutta toivon, että onni on myötä seuraavassa siirrossa ja raskudessa <3

Kirsi ja rv 30+2
Oikeastaan tama ei ole dieetti, vaan uusi elamantapa minulle.... Yritan... Tama perustuu proteiineille ja kasviksille; jonkin verran hedelmia myos, erityisesti osana smoothie:ita, joita yrittelen vasata itse (niissa on esim. pieni banaani, paaryna, tomaatteja, pinaattia, yhden sitruunan mehu, pari ruokalusikallista rasvatonta kreikkalaista jugurttia tai raejuustoa, ja 250ml mantelimaitoa tms.). Yritan valttaa liikoja hiilihydraatteja, esim. leipaa, perunoita ja sokeria. Ateriat sitten pohjautuvat lihan plus kasviksien varaan. Alkion ollessa sisalla aion alkuvaiheessa valttaa maitotuotteita. :) Yritan, etta jos viela saisin painoa pudotettua!
 
Viimeksi muokattu:
Onko täällä kenelläkään tilanne sellainen että käytätte sekä luovutettuja munasoluja että luovutettuja siittiöitä?

Meillä on niin huono tilanne molempien osalta ja joudumme miettimään tätä asiaa ensimmäistä kertaa. Luomuna ei onnistunut ja nyt selvisi, että mies on käytännössä steriili. Itselläni AMH- ja FSH-arvot jo todella huonot. Ensi viikolla menemme hoitosuunnitteluun ja tuntuu siltä, että se tulee liian pian. Surullinen tilanne, mutta en haluaisi pitää taukoakaan ja hukata kuukausia.
 
  • Tykkää
Reactions: Rusakkonen
Toinen siirto tehty. Ja oikein hyvälaatuinen oli. Mutta silti hirveä ahdistus, eihän mikään takaa että nytkään ollaan siinä onnistuvassa 50 prosentissa. Mutta onko tuon jälkeen jo alettu testaamaan missä vika? Pakasessa on vielä useampaankin siirtoon.

Ei toki negaa ole testattu mutta alan olla jo epätoivoinen. Tosiaan olen nuorempana tullut raskaaksi, ei siis ensimmäinen raskaus ole edes kyseessä.
 
  • Tykkää
Reactions: Rusakkonen
Meillä hoidot etenee samaa rataa kuin aiemminkin eli vastoinkäymisiä riittää. Tällä kertaa luovuttajalta olisi tullut paljon munasoluja, mut suurin osa munarakkuloista oli ehtiny puhjeta ennen punktiota. Saatiin vain 3 munasolua, joista tuli yksi ainoa alkio. Eilen oli alkion siirto.
 
  • Vau!
Reactions: Rusakkonen
Meillä hoidot etenee samaa rataa kuin aiemminkin eli vastoinkäymisiä riittää. Tällä kertaa luovuttajalta olisi tullut paljon munasoluja, mut suurin osa munarakkuloista oli ehtiny puhjeta ennen punktiota. Saatiin vain 3 munasolua, joista tuli yksi ainoa alkio. Eilen oli alkion siirto.
voi ei! Olipa huono onni matkassa. Toivottavasti meillä nämä nyt laitetut pysyvät matkassa. Muuten tosiaan en tiedä mitä testiä tässä pitää jo tehdä.
 
Meillä hoidot etenee samaa rataa kuin aiemminkin eli vastoinkäymisiä riittää. Tällä kertaa luovuttajalta olisi tullut paljon munasoluja, mut suurin osa munarakkuloista oli ehtiny puhjeta ennen punktiota. Saatiin vain 3 munasolua, joista tuli yksi ainoa alkio. Eilen oli alkion siirto.
Ohhhh! Todella huono tuuri, etta kerkesivat puhjeta! Toivottavasti tuo ainokainen tarttuu kiinni! Ja eikos tama hoito sitten munasolujen osalta pitaisi tulla puoleen hintaan? Kun vain yksi alkio. Tsemppia!
 
Toinen siirto tehty. Ja oikein hyvälaatuinen oli. Mutta silti hirveä ahdistus, eihän mikään takaa että nytkään ollaan siinä onnistuvassa 50 prosentissa. Mutta onko tuon jälkeen jo alettu testaamaan missä vika? Pakasessa on vielä useampaankin siirtoon.

Ei toki negaa ole testattu mutta alan olla jo epätoivoinen. Tosiaan olen nuorempana tullut raskaaksi, ei siis ensimmäinen raskaus ole edes kyseessä.
Tsemppia myos sinne!
 
Ohhhh! Todella huono tuuri, etta kerkesivat puhjeta! Toivottavasti tuo ainokainen tarttuu kiinni! Ja eikos tama hoito sitten munasolujen osalta pitaisi tulla puoleen hintaan? Kun vain yksi alkio. Tsemppia!
Saatiin 20 % alennus kokonaishinnasta. Toki alennus on ihan hyvä, mut ei oikein korvaa sitä pettymystä, mikä tapahtumasta tuli. Ekasta lahjasoluhoidosta tuli vain 4 munasolua ja 2 alkiota. Olin niin pettyny, että vaihdettiin klinikkaa. Ei meidän kohdalla oikein tunnu olevan yhtään onnea näissä hoidoissa.
 
  • Surullinen
Reactions: Rusakkonen