On kyllä ollut helpompaa, kun luulin, mutta kyllä se tästä ehti muuttumaan moneen kertaan vielä. Mutta en edes tavoittele täysimetyksen onnistumista. Olen saanut jo niin paljon onnistumista, kun olen saanut terveen vauvan Onko teillä vinkkejä vauvan ilmavaivoihin?Meni yritettiin cuplatonia pojalle vauva-aikana, hänellä masuvaivat oli tosi lieviä. Cuplaton vaan pahensi itkua eikä sopinut vauvalle ollenkaan. Mies luki jostakin että maustamatonta vichyä kannattaa kokeilla ja sitten röyhtäyttää useammin, meillä auttoi tosi hyvinVauvalla on masuvaivoja, joita kitisee välillä. Olen käyttänyt Cuplatonia ja hieronut/jumpannut pientä. Välillä kun päästelee paukkuja niin heti helpottaa ja ihanaa nähdä vauvan hymy
Edelleen 1,5v taaperona poika tykkää hörpätä vichyä joskus Eli tuplasti onnea ja tuplasti huolta! Helpolla ei olla päästy, mutta silti ollaan enemmän kuin onnellisia. Vielä kun päästään sinne loppuun asti Ei auta kuin odotella! Olen seuranut palstaa pitkään ja välillä tänne kirjoitellutkin. Taustana, olen yksin lähtenyt hedelmöityshoitoihin muutama vuosi sitten, takana kaksi IVF:ää ja kaksi keskenmenoa, toinen hyvin hyvin varhainen (lähinnä kiinnittymisyritys) mutta toinen sitten ikävämpi, vaikka sekin varhaisilla viikoilla. Tähän toiseen keskenmenoon päättyi, pitkän pohdinnan jälkeen, hoidot omilla soluilla. Sinänsä en välitä, saako lapsi alkunsa mun soluista vai lahjotetuista, joten lahjasolohitoihin lähtö ei ollut suuri kynnys. Päädyin oman klinikan suosituksesta Reprofitiin Tsekkeihin, ja niin vaikeaa kuin tätä on uskoa todeksi, ensimmäisellä kerralla tärppäsi!! Nyt hyvin alussa, viikko 4, mutta olen jollakin tapaa luottavaisin mielin. Keskenmenoriski on pienempi kun top-alkio siirretty ja jos on oikeassa kohdassa ja sydänäänet näkyy muutaman viikon kuluttua, niin sitten varmasti vasta oikeasti tän uskon!! Kaipaisin vastaavassa tilanteessa olevien seuraa ja kokemuksien jakamista. Tämä palstalle kirjoittelu on todella hyvä vertaistuki mutta myös ihan kasvotusten olisi mukava tavata Oon käynyt Simpukan lapsettomien tukiryhmässä ja tiedän, että vertaistuella on todella suuri merkitys! Oon miettinyt pienen tukiryhmän perustamista tai sitten sellaiseen mielellään liityn, jos on jo olemassa Varsinkin siis jos lahja-soluhoidot kyseessä. Uskon et tämä olisi lapsillekin tärkeää, itseäni tässä ainoana asiana surettaa että Tsekeistä ei saa tietää lahjoittajien tietoja sittenkään kun lapsi täyttäisi 18. Ja senkin takia lapsille olisi hyvä nähdä että on muitakin samanlaisessa tilanteessa olevia. Jeps menen nyt asioiden edelle tässä innostuksessani, mutta siis näin alkuun olisi mukava kuulla ja tavata samassa tilanteessa olevien fiiliksiä! Onnea teille kaikille maaliin päässeille! Joskus kun laitoin sähköpostia, niin ne vastasivat että vain pariskuntia, kiitos. Mutta nyt ei huomaa kyllä ollenkaan, että ketään muuta olisi paikalla kuin minä. Täytyy ehkä hankkia doppleri, eihän ne niin kalliita ole käytettynä ainakaan?ja toivottavasti huono olo menee ohi! Laitoin Simpukan Helsingin ryhmään mailia mutta en ole saanut vastausta. Hyvä tietää et käyt ryhmässä! Jossain vaiheessa mietin et onko Simpukalla vähän kielteinen kanta ulkomailla tehtyihin lahja-alkiohoitoihin/turismiin, en tiedä??? Ehkä se oli vaan joitakin ihmisiä ja heidän mielipiteitä...Mutta yritän päästä ryhmään mukaan! Olisi hyvä lapsellekin et tuntisi samantaustaisia!) Säännölliset tapaamiset taas ei oikein onnistu muuten kuin niille jotka ovat samalla paikkakunnalla.
