Maaliskuiset 2018 *tammikuussa*

Voi kun osalla alkaa äitiysloma jo pian. Itsellä ois töissä hurja kiirus vielä useamman viikon. Saa nähdä miten jaksaa. Nyt oli jo selkeästi raskas viikko, kun viikonlopun on selkää särkenyt tuon tuostakin ja väsymys on kova. Sinnillä sitä kai mennään. Lääkäri ei juuri väsymykseen reagoinut, kun edellisissä raskauksissa olleen myrkytyksen takia tarkisteltiin virtaukset sovitusti. Kätilö naureskellen kysyi, että olenko töissä pysynyt herällä. Eipä asiakaspalvelussa niin vain nukahdeta, mutta illalla ei meinaa saada lapsia nukkumaan, kun nukahtaa istualleen nukuttaessa. Rauta-arvot otettiin, että josko niissä nyt sitten näkyisi jotain.

Ihan uutta tietoa minulle tuo,että liikkeiden pitäisi tuntua kerran tunnissa. Onkohan tämä joku uusi juttu? En ole koskaan tuolla tavalla seurannut liikkeitä. Liikelaskenta ohjeet kyllä ovat tutut,mutta sitäkään en ole koskaan joutunut tekemään.

 

@Julyah , mäkään en ole koskaan aiemmissa raskauksissa saanut mitään ohjetta, että kerran tunnissa pitäisi tuntua liikkeitä. Mietin myös, onko tää joku uusi ohjeistus. Tiettyhän sitä tulee liikkeitä seurattua ja havahduttua jos on mennyt pidemmän aikaa niin ettei mitään ole kuulunut. Mutta nukkuuhan se vauva mahassakin aina välillä.

 

Löysin esikoisen aikaisen neuvolakortin. Aika paljon vähemmillä käynneillä mennään tällä kertaa. Silloin lääkärineuvoloitakin oli kolme. Nyt vähän mietityttänyt kohdunsuun tilanne, kun supistuksia ollut kuitenkin aika paljon. Parin viikon päähän varattiin reissulle yö kylpylähotelliin ja olis kiva tietää, vieläkö uskaltaa polskuttelemaan vai pitääkö hengailla vaan altaan laidalla...

Ei mullekaan oo mistään liikeseurannoista puhuttu. Enkä mitenkään ole kirjaa pitäny, että tuntuuko liikkeitä joka tunti. Joka päivä kuitenkin useampi mylläystuokio tuntuu mahassa olevan.

@Julyah mua väsyttää kans välillä ihan hirveästi, muutaman kerran taas päikkäritkin joutunu nukkumaan. Ja todellakin alkaa tuntua että työpäivät on jo raskaita. 26päivää äitiyslomaan.

 

Mulla on äitiysloman alkuun aikaa 24 päivää. Huisia. Tosin, ei elo muutu ku rahallisesti

Viikonloppuna kävin doulakoulutuksen ja ai että mä odotan nyt synnytystä innolla

Vauvaa varten ei oo mitään tehty vielä.

Mulla ei oo yhtään neuvolalääkäriä enää, kun loppu ajan, 3-4vko välein käyn äitipolilla ultrassa ton ruokavaliohoitosen radin takia vaikka arvot on pysyny hyvänä. Eli vielä taitaa olla 2 ultraa ainaki, ellei kolme ja viikkoja tänään 31+3

 

Mä olin eilen äitiyspolilla sovitulla ylimääräisellä käynnillä. Kaikki vaikutti olevan kunnossa ja vauva on pää alaspäin (onneksi!) eli ihan normaalia alatiesynnytystä tässä odotellaan. Painoarvio oli nyt 2030 grammaa, kuulosti jotenkin paljolta mutta kuulemma ennustaa ihan keskimääräisen kokoista vauvaa. Vanhemmat lapset on olleet syntyessään 3800 gramman vähän molemmin puolin, eli vois varmaan olettaa että suunnilleen saman kokoinen voisi hänkin olla... Tänään rv 32 +3. <3

Mä en oo juurikaan valmistautunut aiempiin synnytyksiin, tehnyt mitään toivelistoja tai mitään. Nyt oon enemmän miettinyt rentoutuskeinoja, erilaisia kivunlievityskeinoja jne. Kotikaupungissa on nyt kivasti Aktiivinen synnytys ry: n toimintaa ja muitakin raskaana oleville suunnattuja juttuja. Joissakin olen jo käynytkin ja joitakin kivalta kuulostavia tulossa vielä helmikuun aikana.

 

Sain verikokeiden tulokset ja ohjeena oli aloittaa lisärauta siitäkin huolimatta, että hb oli 127. Ferritiini oli vain 21 eli kuulemma aika alarajoissa ja siksi siis rautaa. Jospa tämä olo sillä helpottuisi. Väsymys on kyllä kertakaikkisen kamala. Nyt jo tuntuu, ettei ole töissäkään enää kunnolla kartalla, vaan päivät menee sumussa. Mutta jos muutaman viikon jälkeen sentään alkaisi helpottaa.

 

Tulin just neuvolasta. Kaikki siellä ok. Terveydenhoitaja sanoi, että siro vauva tulossa näillä näkymin. Mulla ei ollut paino noussut kuin 200g/viikko viimekäynnistä... Aiemmin ollut 300-400g/viikko. Tullut tähän mennessä jotain 7kg yhteensä. Mulla on ollut närästystä ja se on vienyt nyt ruokahalut. Väkisin yritän syödä jotain. Mietinkin, että syönkö liian vähän. Toivottavasti vauva saa kaiken tarvitsemansa.

Mulla on ollut myös huimausta ja töissä hengästyn ihan todella pienistä "ponnisteluista". Verenpaine olikin sitten melko alhaalla (kotona alin mittaus on ollut nyt 56/98) ja rauta-arvotkin olivat lähteneet laskuun (omatoimisen tähänastisen nousemisen sijasta). Mullakin raudat oli vielä reilusti yli 120, mutta terveydenhoitaja sanoi, että se varmaan tuntuu kuitenkin, kun ne on lähteneet nyt laskuun sieltä yli 140:stä... Rautalisää ei vielä tarvinnut aloittaa (olen siitä ihan kiitollinen, kun mahani ei kestä useimpia niistä).

Alkuraskaus meni ihan kepeästi - nyt on alkanut sitten olla näitä oireita, mistä oikeasti huomaa olevansa raskaana...
Vauva on ollut välillä poikittain kohdussa. Tällä hetkellä hän majailee terveydenhoitajan mukaan raivotarjonnassa hieman viistossa (siten, että oikean kylkiluun alla tuntuu mojovia muljauksia aina välillä). Kohtu alkaa olla kai korkeimmillaan... Olen itse kyllä sitä mieltä, että vauva olisi vielä jalat alaspäin. No, katsoo nyt mitä enskerralla sanotaan. Parin viikon päästä on lääkärineuvola. Silloin lääkäri kai arvioi, että onko tarvetta synnytystapa-arvioinnille. Ultria ei ole tiedossa ellei jotain asiaa pidä tarkemmin tutkia.

Hilkku ja 32+6 ( => JO! Paniikki alkaa iskemään kohta, että onko kaikki tarvittavat jutut hankittu. Mitään ei ole vielä laitettu omille paikoilleen odottamaan ja meillä on meneillään täällä kotona huoneiden uudelleenjärjestelykin)

Lisään vielä, että tänään näyttäisi olevan vain (vai pitäisikö sanoa vielä) kaksi viikkoa äitiysloman alkuun!!

 

Täällä sitä on vielä 23 aamua äitiysloman alkuun. Työhomman kanssa meni sillai kivasti, että vaikka mulla on määräaikainen työsuhde 30.4. asti, niin ottavat mut takaisin äippälomien jälkeen tänne, kun musta siltä itsestä tuntuu, että haluan vaipparallista palata työelämään.

Neuvola oli viime viikolla. Kaikki tuntuis menevän ok, vauva kasvaa ihan käyrillään, sydän lyö hyvin ja samoin liikkuu hyvin. Mulla oli sokerirasituksen tulos erinomainen, samoin kuin verenpaineet on pysyneet hyvällä tasolla. Painoa on tullut tähän mennessä 17 kg, mutta siitäkään ei neuvolan tätsy ole pahoillaan, koska lähtöpaino oli sen verran vähäinen. Jännä, kuinka sitä nyt kroppa imee itsensä kaiken. En ole normaalistikaan mikään pieniruokainen ihminen, mutta nyt tuntuu, että kaikki otetaan talteen.

Olo on melko ok, päivittäin pystyn kävelemään vielä aamuisin sen 30 min lenkin ja iltaisin sen tunti + -lenkin. Toki kenkien laitto ei oikein enää onnaa ilman kenkälusikkaa ja selässä alkaa toisinaan istumatyö tuntua. Kun tulen kotiin, niin lepään yleensä pienet päiväunet, ennen kuin lähden ulkoilemaan.

Vielä olisi viikkoja edessä, tänään 30+1

Tsemppiä ja jaksamista näiden erinäisten olojen kanssa meille ihan kaikille!

 

Mulla on enää kolme viikkoa äitiyslomaan, nyt taas tuntuu että aika rientää hurjaa vauhtia. Ei haittaa kyllä yhtään, oon ihan kypsä työkavereiden taivasteluun mun mahan koosta joten ihan mieluusti jään pian kotiin valmistautumaan vauvan tuloon. Oikein odotan että pääsen pesemään ja järjestelemään minivaatteita kaappiin

Asia mikä on nyt alkanut ahdistaa, on tuo painonnousu Nyt on reilu kymmenen raskauskiloa kerrytettynä ja viime kerralla neuvolan punnituksessa siirryttiin jo yli 80 kilon.. Toivottavasti en enää tästä turpoa, kohta ei mee enää mitkään vaatteet päälle ja muutenkin ää. Neuvolassa ei mitenkään olla kommentoitu painonnousua, joskus 10-20 viikoilla nousua oli n. 100g/vko ja nyt se on ollut jo 600g/vko kai se normaalia on, mutta jotenkin tää 80 kilon ylitys ja jatkuva valtavan mahan kommentointi vaan syö päätä. Sf-mitta kulkee kuitenkin nätisti keskikäyrällä.

Lisäksi oikein puoleinen alavatsan vihlominen on alkanut haittaamaan koiralenkkejä, tahti on pakostakin hidastunut ja lenkit lyhentyneet. Pitäisi ehkä katella youtubesta jotain mammajoogavideoita ja jumpata vähä kotona niin pysyisi edes jonkinlainen kunto ja kuosi.

Vauva on ollut superaktiivinen tällä viikolla, pitänyt pitkin päivää kovia tsembaloita vatsassa ollen vuoroin pää alaspäin tai poikittain Nimikin on hänelle nyt päätetty, toivottavasti myös on nimensä näköinen ettei mene pohdinnat uusiksi.

Tuut1kk1 ja ipana 31+2

 

@Tuut1kk1 kovin samoilla ajatuksilla mennään. Alkaa kans ärsyttää kun kaikki taivastelee miten valtava maha mulla on. Yritin itseäni lohduttaa sillä että viimeks oli 17kg/20kg lähteny jälkitarkastukseen mennessä eli tasan kahdes kuukaudes.

Toinen mikä ottaa aivoon on neuvolan terkkari. Seuraava käynti on vasta 34+0, niin soitin ja kysyin et milloin se lääkärineuvola olis... vastas että vapaita aikoja ei ole sopivilla viikoilla resurssipulasta johtuen vaan menee jonnekin 37+. Olis kyllä ihan kiva ennen sitäkin tietää vähän painoarvioo+ kohdunsuun tilannetta... lisäksi tämä terkkari oli unohtanu mainita meille perhevalmennuksesta. Tuli esiin vasta kun kysyin, että sellaiset messut olis viikon päästä. Kyseessä kuitenkin eka lapsi mun miehelle...

 

On ihan unohtunut kirjotella, mutta teidän kuulumiset oon kyllä käyny lukemassa! Monilla alkaa pian äitiysloma, tsemppiä kovasti viimeisiin työpäiviin ja -viikkoihin! Mullakin alkaa virallisesti äippäloma 5.2., mutta koitan saaha opiskeltua senkin jälkeen.

@Madre18 kuulostaapa tympeältä tuo, että menee lääkärineuvola noin myöhään! Kyllähän se omaa mieltä rauhottaa, kun saa mahdollisimman aikaisin tietää mikä on kohdunsuulla tilanne ja muutenkin että kaikki on hyvin.

Mahan koosta ja painonnoususta ollut puhetta.. Mullakin menee hermot kun koko ajan joku kommentoi että ompas iso maha. Tiedän että se on hyvällä sanottu ja monet iloitsee, kun vauvan syntymä on jo niin lähellä, mutta silti mun pää kääntää sen jotenkin "oletpa lihava"-kommentiksi. En tiedä miksi. Painosta puheenollen, nyt ei ole kolmen viikon aikana noussut paino ollenkaan, mikä vähän ehkä huolettaa. Nyt on plussatestin jälkeen tullut 6-7kg ja vaikka toivoinkin pientä painonnousua niin silti mietityttää että eikös sen pitäisi näillä viikoilla joka viikko nousta edes vähän. Onneksi ensi viikolla neuvola, niin varmaan saa tähänkin asiaan mielenrauhan. Mun kroppa on tässä raskaudessa reagoinut niin, että mihinkään muualle ei ole tullut mitään ylimääräistä mutta maha on kunnon pallona tuossa edessä. Oon muutenkin niin pieni että iso maha oikein korostuu ja siksi kai ne tuttavat tuota mahaa taivasteleekin.

Ostin muuten viime viikolla ekat äitiysfarkut ikinä ja oli kyllä joka ikisen pennin väärti! Olen lähinnä kolitsihousuissa ja leggarit+joku mekon tapainen -yhdistelmällä liikkunut tähän asti ja olin jo varma että selviän ilman äitiysvaateostoksia. Päätin kuitenkin ostaa farkut kun katsoin kateellisena muita farkut jalassa kulkevia. Nämä on kyllä maailman mukavimmat housut tämän mahan kanssa!

Mitähän muuta.. Rustailin jääkaapin oveen lapun, jossa suunnitelma meidän tulevan sairaalakassin sisällöstä. Ei toki vielä olla pakattu mitään, mutta onpahan suunniteltu valmiiksi. Vuodelepokäskyäkään ei olisi enää kuin vajaa pari viikkoa jäljellä ja yllättävän kivuttomasti on mennyt aika lepäillessä vaikka alkuun kauhistelin. Tänään tosin ajattelin siivoilla ihan kevyesti jotain.

Ihanaa viikonloppua kaikille! Me mennään huomenna ravintolaan syömään ja juhlimaan miehen synttäreitä, jotka oli tuossa alkuviikosta. Olen odottanut huomista kuin kuuta nousevaa, kun saa syyn vähän laittautua ja lähteä ihmisten ilmoille! Taidan olla vähän mökkihöperöitynyt.

Suikku + pienokainen 32+5

 

@Tuut1kk1 ja @Madre18 Täälläkin painiskellaan tuon painonnousun kanssa. Aluksi ajattelin kilojen kertymisen loppuvan pahoinvoinnin jälkeen kun ei tarvinnut enää syödä koko ajan. Nyt kiloja kuitenkin tulee lisää ihan normisyömisellä. Nyt mennään +15kg ja elopaino ylitti tällä viikolla 90kg. Tuntuu hurjalta kun olen muutenkin pitkä niin nyt leveä.

Meillä alkoi viime vkolla odotusjooga. Käyn lisäksi mammapilateksessa jotta en ihan rapistuisi. Nuo kurssit tuntuu kuitenkin aika kevyiltä ja välillä vähän harmittaa rentoutusharjoitusten määrä. Onko muut ottaneet mitään varsinaisia odotusajan liikuntakursseja tälle ajalle?

Kaiken kaikkiaan viimeinen kolmannes on lähtenyt muutoin hyvin käyntiin. Nukkuminen on vaikeaa kun selällään tulee jotenkin tukala olo. Ja herään kyllä joka kerta kun vaihdan kylkeä.

Vauva myllertää mahassa edelleen todella vauhdikkaasti ja asento vaihtuu päivittäin. Välillä pää painaa tosi ikävästi kylkiluita ja sitten taas asetutaan mukavasti pää alaspäin.

Aloitin itse äitiysloman tällä vkolla. Osittain jaksamisen takia ja myös siksi ettei töistä pystytty lupaamaan kovinkaan hyviä tunteja nyt tammi-helmikuulle. Olen osa-aikaisena opiskelujeni vuoksi ja saan itseasiassa paremmin (ja varmemmin!) rahaa kun aloitin lomat jo nyt.

Tavaroista etsimme vielä pinnasänkyä josta saisi tehtyä sänkyyn "sivuvaunun" ja autoon turvakaukaloa.

Tuleva synnytys alkaa tuntua koko ajan konkreettisemmalta ja ensi-kertalaisena voin kyllä sanoa jännittäväni. Toivottavasti sitten varsinaisen shown alkaessa muistan pysyä rentona. Saimme tällä vkolla mukaan myös synnytyksen toivelistan täyteltäväksi.

-Heity 32+2

 

Enää tasan kaksi viikkoa töitä jäljellä. Huh! Oisin kyllä jo ihan valmis jäämään pois.

Eilen tuleva haltijakummi, kuten hän itseään nimittää , piti mulle rennot vauva-juhlat Syötiin ja höpöteltiin lähimpien naiskavereiden kanssa (niiden jotka pääsi paikalle eikä olleet flunssassa tai selkä tohjona jne). Oli kiva vaan olla

Maksa/sappi-arvoja nyt seuraillaan, kun lähteneet nousuun. Perjantaina oli sappiarvot jo 9 ja lääkäri arveli että raskaushepatoosi tässä nyt kehittymässä.. No senpä näkee nyt että kehittyykö, toivottavasti ei.
Liikelaskentaa käski tehdä päivittäin, mutta eipä ole tarvinnut laskemalla liikkeitä laskea ,kun hyvin aktiivinen vauveli sielä yrittää kyljestä läpi

Enää kaksi maanantaita, jippii!

 

Mulla ei ole hajuakaan kuinka paljon painoa on tullut. Olen päättänyt etten stressaa asiasta, koska tärkeintä on että vauvalla on kaikki hyvin... Kilot lähtee sitten kyllä aikanaan. Oon käynyt puntarilla vain neuvolassa, ja viimeksi olin neuvolakäynnillä joulukuun alkupuolella. Ylihuomenna olis seuraava käynti.

Tajusin just että ens viikolla alkaa äitiysloma, jee! Vaikka olenkin ollut sairaslomalla jo muutaman viikon, niin tuntuu kivalta että ihan pian alkaa se virallinen äitiysloma. Mulla edelleen ailahtelee mieli, joka toinen päivä ajattelen että onhan tässä vielä vaikka miten paljon aikaa laittaa kaikki valmiiksi ja joka toinen päivä olen ihan stressissä ja päivittelen miten ikinä ehdin saada kaiken valmiiksi ennen vauvan syntymää. Vaikka tässä kotona vaan oleileekin, niin kummasti sitä kiirettä ja puuhaa tuntuu riittävän ja viikot vierii eteenpäin. Tänään rv 33+1.

Mä käyn myös pilateksessa. Ja kävelen jonkin verran. Liitoskipuja alkaa olla sen verran, että sen sitten tuntee illalla ja yöllä jos on mennyt rykäisemään liian pitkän kävelylenkin. Mutta olen tyytyväinen että pystyn nyt kävelemään. Töissä ollessa olin työpäivän jälkeen niin kipeä etten voinut edes ajatella kävelylle menemistä. Tuntuu että nyt olen vähän jopa saanut kuntoa takaisin kun olen saanut olla kotona ja pystynyt käymään kävelemässä.

 

@Onni ja Unelma kiva kun sait rennot vauvakutsut! Varmasti mukavaa piristystä arjen keskelle.

Eilen oli tosiaan mukava päivä, käytiin syömässä ja ilta vaan rentouduttiin Netflixin äärellä. Yöllä sitten heräsin aivan tosi koviin vatsakramppeihin ja lopulta tulin siihen tulokseen että ne olivat supistuksia (paljon kovempia sellaisia kuin ennen). Nimittäin aina yksi "kipu" kesti sen 30sek, sitten oli muutamien minuuttien tauko ja taas uudelleen. Kipu oli semmosta kuukautiskiputyylistä mutta paljon kovempaa ja aina kivun aikana maha meni kivikovaksi. Tätä kesti pari tuntia ja sitten loppui kuin seinään. Makasin koko sen ajan kylppärin lattialla ja mies hieroi alaselkää kun se helpotti. Vähän säälitti kun toinen lähti silmäpusseineen aamuvarhain töihin vaikka yö meni suurimmaksi osaksi valvoessa.

Täytyy vissiin vielä tiukemmin pysyä siinä levossa mikä mulle määrättiin. Olen nimittäin ihan tosi varovaisesti siivoillut kotona ja käynyt kävelylläkin silloin kun olo on sallinut. Mahakin on valahtanut ihan alas. Onneksi perjantaina on neuvola taas niin pääsee vähän juttelemaan näistä asioista ja kysymään että onhan kaikki kuitenkin hyvin.

Mutta jotain järkevääkin on tullut tehtyä! Siivoilin kaappeja ja vein varastoon semmosia vaatteita mitä ei tule käytettyä, jotta on vauvan tavaroille kunnolla tilaa. Eteisestäkin perkasin turhat takit pois (meillä roikkui eteisen naulassa n. 20 takkia ja miehen kanssa kahdestaan asutaan. Ei varmaan kaikki ole ihan tarpeellisia...). Onpa ihana, kun tuli oikein silminnähden tilaa lisää ja muutenkin näyttää yleisilme siistimmältä.

Suikku ja pienokainen tänään 33+0

 

@Suikku1 Oijoi! Mäkin just tajusin että haluan ravinlolaan syömään ainakin kerran vielä ennen kuin meitä on kolme Kiitos vinkistä
Hyvä että neuvola on noin pian että saat kysellä ja varmuuden siitä että kaikki on hyvin.

Siivoilua pitäisi tehdä.. Meillä oli joulukuun projektina että siivottaisiin kaapit ja hyllyt kaikesta turhasta tavarasta ja vaatteista, mutta mutta.. se tainnu nyt siirtyä helmikuun projektiksi. Ja sitä vauhdittamaan mies varasi kirppispöydän. Toivottavasti, nyt saataisiin kehitettyä sille pöydälle myytävää

Yrittänyt vähän lisätä tuota liikuntaa. Luovutin auton miehen käyttöön ja nyt sitten kävellen ja julkisilla liikun töihin. Tekee ihan hyvää vaikka tää lyllertäminen on aika hidasta. Mutta mihinkäs sitä nyt niin kiire ois

 

@Onni ja Unelma suosittelen! Tuntui kyllä niin luksukselta ja "meidän ajalta", vaikka toistaiseksi vielä kahdestaan ollaankin. Meillä on ollut tapana käydä syömässä kun on synttärit (miehellä tammikuussa ja mulla kesäkuussa, eli puolen vuoden välein) eli ei tosiaan turhan usein tule käytyä.

 

@Suikku1 , kuulostaa kyllä kovasti supistuksilta. Ehkä sun kannattaa tosiaan nyt ottaa vähän rauhallisemmin ja antaa miehelle tehtävälista, jos tekemättömät asiat pyörii mielessä. Hyvä kun pääset muutaman päivän päästä neuvolaan puhelemaan asioista. Jos se nyt yhtään lohduttaa, niin meillä näyttää olevan aikalailla samat viikot menossa ja mulle sanottiin viime viikolla äitiyspolilla, että jos vauva nyt jostain syystä päättäisi syntyä, niin jonkin aikaa joutuisi olemaan sairaalassa, mutta ei enää mitään isompia riskejä olisi kuitenkaan.

Hauska kuulla että muillakin on kaikenlaisia tavaran- ja kodinraivausprojekteja meneillään. Mä oon nyt saanut vaatehuoneet siivottua (siinä riittikin urakkaa), mutta vielä pitäisi viedä kirppiskamat pois täältä ja kaikenlaista järjestelyä, huonekalujen siirtelyä ym. olisi vielä tehtävänä. Ja kukahan meillä tekisi jonkun suursiivouksen ennen vauvan syntymää.

Ravintolassa käynti kuulostaa kyllä ihanalta. Mahdettaisko mekin päästä vielä ennen vauvan syntymää... Ei olla kovin usein viime aikoina päästy kahdestaan mihinkään. Mutta omaa aikaa mulla on nyt ollut enemmän kuin vuosiin. Oon ollut sairaslomalla jo koko tammikuun, mies on päivät töissä ja esikoinen koulussa, nuorempi lapsi taas neljänä päivänä viikossa päiväkodissa aamupäivän. Ensin oli vähän huono omatunto tästä kotona hengailusta, mutta tänään just mietin että nautin nyt tästä ylellisyydestä vailla syyllisyyttä. Se kun on varmaa että vauvan synnyttyä menee aika pitkään ennen kuin pääsen yksin yhtään mihinkään muualle kuin ehkä suihkuun.

 

Mullekin järkätty viikonloppuna vauvakutsut. Oli pieni yllätys tulla kasvohoidosta kotiin kun talo oli täynnä ystäviä.

Eilisen lepäilin enimmäkseen jalat ylhäällä ja sain vihdoin turvotusta vähenemään niin paljon, että nilkat näkyy...

Onko muilla jalat tai kädet turvonneet?

Toisiksi viimeinen kokonainen työviikko alkoi. Ja oikeastaan viimeinen fyysisesti raskaampi työviikko. Pari viimeistä viikkoa vain paperihommia.

 

Ihanasti on taas tämä ketju aktivoitunut! Mukava käydä lukemassa teidän kaikkien kuulumisia

@Madre18 minä olen nyt pistänyt merkille turvotuksen lisääntymisen, juurikin sormissa ja jalkaterissä sen huomaa. Oon nyt yrittänyt lisätä vedenjuontia, sillä ois suotuisa vaikutus myös tuohon minun kovaan vatsaankin Oon jotenkin huono juomaan päiväsaikaan, iltaisin niinkin janottaa mutta ei viitsisi kovin paljon juoda ettei mee yöt vessassa ravaamiseksi.

Pesänrakennusvimmaa täälläkin ilmassa, oon nyt hullaantunut hamstraamaan säilytyskoreja tyyliin jokaiselle tavara/vaatelajille miten kätevä on esim vauvan vaatteet lajitella koottain eri koreihin.

Tuo on kyllä hyvä idea, pitää meilläkin ottaa asiaksi käydä treffi-iltaa viettämässä ennen syntymää! Varasin itsellekin jo hieronta- ja kasvohoitoajat äitiysloman ekalle viikolle, pientä hemmottelua mammalle ennen kun vauva-arki vie mukanaan

 

@Villavarvas Juu, mies kyllä tekee kotitöitä noin sata kertaa enemmän kuin ennen raskautta. Samoten hoitaa kauppakassien kantamiset ja muutkin nostelut. Ei vaan millään itse malttaisi olla täysin tekemättä mitään, mutta pitänee tosiaan ottaa vieläkin rauhallisemmin niinkuin sanoit.

Turvotuksista.. Mulla ei ole ollut mitään, kädet ja jalat ihan normaalit. Ihme kyllä! Välillä kun istun opiskellessa pidempiä pätkiä tietokoneen edessä niin täytyy välillä käydä jalkeilla tai pötköttelemässä. Silloin saattaa jalkapöydissä olla hieman turvotusta mutta se lähtee kyllä heti kun käyn verryttelemässä.

 

Mullakaan ei ole pahemmin ollut turvotuksia. Ihan satunnaisesti sormissa ollut sen verran että on huomannut, ja se on yleensä mennyt nopeasti ohi juomalla reilusti vettä. Mutta suosittelen kyllä jalkaturvotukseen tukisukkia! Mulla oli jossain vaiheessa hirveesti särkyä jaloissa, tuntui että kaikki yöt meni jalkasäryissä kärvistellessä. Sitten hain tukisukat, ja johan helpotti. Aluksi niiden käyttäminen tuntui kyllä ihan kamalalta, jotenkin ne tuntui niin puristavilta ja pukeminen hankalalta. Mutta kun tottui, niin onpa ne hyvät! Jalkasäryt hävinneet melkein kokonaan eikä tosiaan ole ainakaan vielä tullut turvotuksia jalkoihin.

 

Hyvä @Suikku1 jos pääset neuvolaan puhumaan noista supistuksista. Minullakin niitä on jatkuvasti jos vähänkin lähden kävelemään mutta eivät ole kipeitä, epämukavia vain. Sinulla on kuitenkin ilmeisesti vatsa jo laskeutunut eli voiko kroppakin tavallaan alkaa kypsyttelemään kehoa synnytykseen?

Täällä on ollut nyt viime päivinä ihmeellistä korvien huminaa. Korvat menee usein lukkoon salilla ja kerran jopa yhdessä ihan rauhallisessa illan vietossa. Sitten en meinaa saada korvia auki ellen istahda alas joksikin aikaa. Tosin taidan nyt laittaa kaikki vaivat raskauden piikkiin

Miten helpotatte nukkumista muuten? Onko monella käytössä imetystyyny? Alkaa väsyttämään jatkuva heräily ja kylkiasennot puuduttaa vaikka onkin iso tavallinen tyyny jalkojen välissä auttamassa..

Heity 32+5

 

...hyvin valvotun yön jälkeen, päätin viettää tämän päivän kotona sairaslomalla. Närästyslääkkeestä loppui teho ihan täysin ja yö meni ihan kipuillessa, kun tuntui että jokapaikkaan sattuu Onneksi on resepti valmiina toiseen valmisteeseen, jos vaikka se auttaisi.

Sinänsä kun katsoo ulos tuota lumimyräkkää, ei yhtään harmita että voi olla kotona

 

@Heity Juu on maha valahtanut jo alaspäin. En tiedä olisinko itse edes huomannut asiaa, mutta montakin tuttua taivasteli että onpas sulla maha tippunut. Piti sitten verrata masua pari viikkoa takaperin ottamiini kuviin ja sitten näin kyllä itsekin selkeästi eron.

Toivomus olisi että vielä ainakin 2 viikkoa pysyisi poika masussa, tietenkin parempi vaan jos pidempään. Ensi viikolla miehellä on viimeiset yön yli kestävät työreissut (sai onneksi sovittua ettei tee niitä nyt enää kun synnytys lähenee) ja täytyy vain toivoa ettei mitään vielä tapahdu. Tuskinpa.

Huomenna olisi kaveriporukalla juhlat/bileet. Päätin jo aikoja sitten, etten jaksa mennä mutta nyt kun olen ollut kotosalla tekemättä mitään (opiskelun lisäksi) jo pidemmän aikaa niin tulin siihen tulokseen että taidan olla tuulettumisen tarpeessa. Pitää vaan ottaa rauhallisesti ja jättää tanssimiset muille. Kaverit on varanneet yhden juhlatilan, joten baarien tungokseen ei onneksi tarvi lähteä.

@Onni ja Unelma Miten närästyksen kanssa kävi, helpottiko olo? Närästys on kyllä tosi tympeä vaiva, itsekin sain kokea ensimmäisen närästyksen koko elämäni aikana vasta nyt raskaana ollessa..

Tänään 33+3