Mitäs mieltä olette tällaisesta:
Mieheni ei ymmärrä, miksi loukkaannuin siitä, että hänellä ja hänen exällään on yhteinen käyttöluotto eikä miehelläni ole aikomustakaan hankkiutua siitä eroon. Erosta on noin 3 vuotta ja me olemme asuneet yhdessä yli 1,5 vuotta. Miehen mukaan luotto on exän, hänen nimensä vain on kuoressa exän nimen rinnalla. Lisäksi paljastui, että heillä on edelleen yhteinen tili. Tili on joku mieheni verkkopankissa näkyvistä, mutta mieheni ei osannut sanoa mikä. He olivat eilen sopineet, että maksavat jatkossa sieltä lasten yhteisiä maksuja kuten harrastusten kausimaksuja jne. Heillä siis kaksi kouluikäistä lasta, minulla ei lapsia. Tämä järjestely sinällään kuulostaa käytännölliseltä ja näin voi varmistua, että molemmat maksaa osansa eikä saatavat jää roikkumaan.
Kuitenkaan minulla ja miehelläni ei ole yhteistä tiliä, koska mies ei halua enempää tilejä. Pariin kertaan olen ehdottanut yhteistä arkikulutiliä, mistä maksettaisiin kauppaostokset yms. Tällä hetkellä ei ole ihan tiedossa, miten kustannukset jakautuu, sillä maksamme vähän miten sattuu kumpainenkin. Minä maksan satunnaisesti myös lasten hankintoja (jos vaikka käymme kaupoilla tytön kanssa keskenään tai tuon reissusta vaatetta tuliaiseksi tms) ja vien heitä uimaan/leffaan/hampparille jne. enkä laske ruokakuluissa lasten syömisiä.
Exä on useampaankin kertaan jättänyt maksamatta meille osuutensa sovitusti harrastuksesta tai hankinnasta. Kerran hän sanoi minulle, että ei suostu siihen, että mieheni irtisanoutuu käyttöluotosta/tilistä (en ole varma kummasta puhui, koska en tiennyt silloin kuin toisesta). Lisäksi lapsilisät yksinhuoltajakorotuksineen menevät hänelle, vaikka lapset ovat 50-50 periaatteella molemmilla. Hän on kyllä hankkinut vanhempiensa kanssa pääasiassa lasten vaatteet, mutta me olemme ostaneet puhelimet, pleikkarit, pyörät ym. harrastusvälineet sekä hoitaneet kuljetukset esim. harrastuksiin lähes kokonaan. Yleisesti olen exän kanssa todella hyvissä väleissä. Välillä vain tämänkaltaiset asiat vähän kiehahtaa (ja sekin kuohunta on lähinnä minun ja mieheni välillä, tuntuu, että mies on aina exän puolella eikä koskaan ymmärrä minun tunteita).
Onko aivan liioiteltua pahoittaa mielensä järjestelystä? Asiallisia puolesta/neutraali/vastaan kommentteja ja kokemuksia vastaavasta, kiitos!
Mieheni ei ymmärrä, miksi loukkaannuin siitä, että hänellä ja hänen exällään on yhteinen käyttöluotto eikä miehelläni ole aikomustakaan hankkiutua siitä eroon. Erosta on noin 3 vuotta ja me olemme asuneet yhdessä yli 1,5 vuotta. Miehen mukaan luotto on exän, hänen nimensä vain on kuoressa exän nimen rinnalla. Lisäksi paljastui, että heillä on edelleen yhteinen tili. Tili on joku mieheni verkkopankissa näkyvistä, mutta mieheni ei osannut sanoa mikä. He olivat eilen sopineet, että maksavat jatkossa sieltä lasten yhteisiä maksuja kuten harrastusten kausimaksuja jne. Heillä siis kaksi kouluikäistä lasta, minulla ei lapsia. Tämä järjestely sinällään kuulostaa käytännölliseltä ja näin voi varmistua, että molemmat maksaa osansa eikä saatavat jää roikkumaan.
Kuitenkaan minulla ja miehelläni ei ole yhteistä tiliä, koska mies ei halua enempää tilejä. Pariin kertaan olen ehdottanut yhteistä arkikulutiliä, mistä maksettaisiin kauppaostokset yms. Tällä hetkellä ei ole ihan tiedossa, miten kustannukset jakautuu, sillä maksamme vähän miten sattuu kumpainenkin. Minä maksan satunnaisesti myös lasten hankintoja (jos vaikka käymme kaupoilla tytön kanssa keskenään tai tuon reissusta vaatetta tuliaiseksi tms) ja vien heitä uimaan/leffaan/hampparille jne. enkä laske ruokakuluissa lasten syömisiä.
Exä on useampaankin kertaan jättänyt maksamatta meille osuutensa sovitusti harrastuksesta tai hankinnasta. Kerran hän sanoi minulle, että ei suostu siihen, että mieheni irtisanoutuu käyttöluotosta/tilistä (en ole varma kummasta puhui, koska en tiennyt silloin kuin toisesta). Lisäksi lapsilisät yksinhuoltajakorotuksineen menevät hänelle, vaikka lapset ovat 50-50 periaatteella molemmilla. Hän on kyllä hankkinut vanhempiensa kanssa pääasiassa lasten vaatteet, mutta me olemme ostaneet puhelimet, pleikkarit, pyörät ym. harrastusvälineet sekä hoitaneet kuljetukset esim. harrastuksiin lähes kokonaan. Yleisesti olen exän kanssa todella hyvissä väleissä. Välillä vain tämänkaltaiset asiat vähän kiehahtaa (ja sekin kuohunta on lähinnä minun ja mieheni välillä, tuntuu, että mies on aina exän puolella eikä koskaan ymmärrä minun tunteita).
Onko aivan liioiteltua pahoittaa mielensä järjestelystä? Asiallisia puolesta/neutraali/vastaan kommentteja ja kokemuksia vastaavasta, kiitos!