miehen lapset ovat inhoja

eihän kyse ole hyväksymisestä, niin kuin täällä suu vaahdossa kirjoitetaan, kyse on siitä etten välitä, minua ei mieheni lapset kiinnosta. Päivän selvää on että vanhemmat laittavat omat lapsensa kaiken edelle, mutta näin ei muiden tarvitse tehdä. Ja se on myös omien vanhempien ymmärrettävä. Jos minä en naapurin pikkuriiviöstä pidä, niin voinko synonyyminä sanoa etten minä tätä pikkuriiviötä hyväksy?
Yritetään pysyä asiassa eikä käydä vaahtomaan asian vierestä.

suhteemme toimii vallan mainosta silloin kun etälapset ovat kotonaan. Liittomme kestänyt jo useamman vuoden, joten ei se mieheni siihen kypsy. Se olen minä joka tähän tilanteeseen on kypsä.

 

\

\

\

edelleen...SUHDE EI VOI!!! TOIMIA TAI OLLA HYVÄ JOS EI PYSTY HYVÄKSYMÄÄN ED.LIITON LAPSIA!!! se näkyy jo näistä kirjoituksista.Joten kyllä tuolloin on parempi lähteä, lapset ovat pysyviä miehiä ja naisia tulee..Itse en jää suhteeseen jossa mies ei pysty hyväksymään lapsiani, jotenkin rupeaa "luonnostaan" tökkimään JA PAHASTI jos huomaan moista "inhoa".(itse kyllä huomaan sen, vaikka toinen yrittäisi muuta esittää).Toimin miehen lapsia kohtaan kuten toivon omiani kohtaan toimittavan ex.n uuden.EN VALITETTAVASTI VOISI JATKAA SUHDETTA jos en hyväksyisi ed. lapsia, kunnioitan vain sellaisia miehiä jotka asettavat lapsensa kaiken edelle, joten suhde ei toimisi jos en lapsia hyväksyisi.Toimin itsekin niin että kaikki lapset asetetaan ensimmäisiksi. :saint: mutta näin on!!!

Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi! Suhde ei voi toimia jos ei hyväksy puolisonsa lapsia. Olen itse äiti ja äitipuoli. joten näkökulmaa on molemmilta puolilta. On parempi erota, sillä tuollainen vihamielinen suhtautuminen nakertaa suhdetta ja kyllä lasten isä varmaan lopulta kyllästyy tuollaiseen naiseen.

En kyllä käsitä miten ei voi suhde toimia?? outo ajatus maailma!! olen ollut mieheni kanssa jo tavallisen kauan yhdessä vaikka en erityisemmin hänen edellisen liittonsa lapsista pidäkkään!!! eikä mieheni minuun ole kyllästynyt päin vastoin menimme naimisiin vuosi sitten!! ja mieheni tietää että en hänen lapsiaan rakasta !! haremmin sitä kuitenkaan Ns"vieraita lapsia" lapsia suuresti rakastaa!! en tietenkään heille ilkeä ole!! en muillekkaan lapsille jos sattuu olemaan sillälailla että en heistä välitä!!! ja eipä täällä minusta kenenkään suhtautuminen ole vihamielelistä ollut!!!

No, minun kohdalla ei ainakaan suhde voi toimia jos ei mies jollain tasolla "rakasta" ja hyväksy lapsiani sellaisina kuin ovat.Koen että lapset ovat osa minua, jos hän rakastaa minua, silloin lapsiakin, ja päinvastoin.Ja kuten jo kirjoitinkin en voisi kunnioittaa miestä joka ei pistä lapsiaan kaiken "edelle"..Tähän rakastuinkin miehessä...siis siihen kuinka hoitaa ja kuinka tärkeät lapset hänelle ovat.Tunnen suurta tuskaa kun tiedän että ex.n uusi ei pidä lapsistamme, on sen sanonut heille..Olen itse sairastellut "vakavasti"? ja pelottaa että entä jos en kykene huolehtimaan lapsistani aikuisuuteen asti, ja he "joutuvat" ex.lle ja äitipuolelle...?????SIKSI TUNTUU PAHALTA LUKEA NÄITÄ KOMMENTTEJA, JA OLISI VIISASTA KAIKKIEN "ÄITIPUOLIEN" MIETTIÄ ETTÄ VOI TULLA TILANNE JOSSA LAPSET MUUTTAVATKIN KOKOAIKAISESTI..???MITÄS SITTEN???Itsekin mietin että voi olla kohdalla tilanne että miehen lapset muuttaisivatkin hänelle...

 

Olen tuolla edellisellä sivulla yhden kommentin tähän ketjuun laittanut, en nyt muista nimimerkkiä.

MEIDÄN tapauksessa ei taatusti tule eteen semmosta vaihtoehtoa että etälapsista tulisi lähilapsia!!

Heidän äitinsä ei ikinä luovu näin hyvistä tulonlähteistä! Joka kuukausi verotonta tuloa aika hyvä summa.
JOO; onhan hänen maksettava asuntolaina ja kaikki eläminen ja kulut lapsista ja on yh:n raskas arki siinä, eli taatusti rahoille käyttöä olisi.. en tarkoitakaan tätä puolta, vaan sitä puolta, ettei hän yksinkertaisesti anna lapsia kokoaikaisesti isänsä hoiviin, koska menettäisi lapsilisät ja elarit.

Aina voi sattua semmosia vakavia asioita kuten lähivanhemman vakava sairastuminen joka vaatii sairaalahoitoa tai jopa kuolema. En kuitenkaan ala spekuloimaan tämmösillä ajatuksilla, että mitä ja miten sitten.

Sairastapauksessa hän taatusti hoidattaisi lapsensa miesystävällään (käsittääkseni semmonen on, en ole varma kun ei hänen elämänsä yksityiskohdat mulle kuulu), näin teki kolmivuorotyön / iltavuorojenkin aikana. Eli tuntematon mies menee hänen mielestään isän edelle, kuten yh-palstalla on luettavissa, eroäitien mielestä se kaikkin suurin kehityksen uhka lapselle on heidän oma isänsä, riippumatta siitä millainen isä vanhempana ja ihmisenä on. :\|

JOS kuitenkin miehen lapsista tulisi lähilapsia syystä tai kolmannesta, he ensimmäisenä aloittaisivat terapiakäynnit jollain spesialiteetilla. Minä en ole terapeutti, en heille enkä muillekaan, enkä minä heitä jaksaisi päivää kauempaa ilman että heillä olisi terapiakäynnit tiedossa ja käynnissä.

Sen sortin kummallisuuksia ovat sekä he itse että ennenkaikkea heidän äitnsä.

 

\

PITÄSKÖ NYT SÄÄLIÄ?MEILTÄ ÄITIPUOLILTA...LÄSSYN LÄSSYN..MÄ KANS IHMETTELEN TOTA ET LAPSELLINEN MIES OTETAAN JA SIT ON NIIN RANKKAA NIIN RANKKAA ETTÄ!!!! \|O \|O \|O \|O \|O \|O \|O \|O \|O \|O

Just tätä tarkotin kirjottaessani tekstiäni!
ONKOS JOKU NYT VAATINU SULTA TAI JOLTAIN MUULTA SÄÄLIÄ??
Höpöhöpö.
Äitipuolet vastaan lähiäidit vastaan etälapset vastaan lähivanhemmat... :headwall:
Ainiin...mullahan pitäis olla nyt oma lehmä ojassa ku tämmösiä kirjottelen ja se koira älähtää johon kalikka kalahtaa ja niin poispäin.

 

\No, minun kohdalla ei ainakaan suhde voi toimia jos ei mies jollain tasolla "rakasta" ja hyväksy lapsiani sellaisina kuin ovat.Koen että lapset ovat osa minua, jos hän rakastaa minua, silloin lapsiakin, ja päinvastoin.Ja kuten jo kirjoitinkin en voisi kunnioittaa miestä joka ei pistä lapsiaan kaiken "edelle"..Tähän rakastuinkin miehessä...siis siihen kuinka hoitaa ja kuinka tärkeät lapset hänelle ovat.Tunnen suurta tuskaa kun tiedän että ex.n uusi ei pidä lapsistamme, on sen sanonut heille..Olen itse sairastellut "vakavasti"? ja pelottaa että entä jos en kykene huolehtimaan lapsistani aikuisuuteen asti, ja he "joutuvat" ex.lle ja äitipuolelle...?????SIKSI TUNTUU PAHALTA LUKEA NÄITÄ KOMMENTTEJA, JA OLISI VIISASTA KAIKKIEN "ÄITIPUOLIEN" MIETTIÄ ETTÄ VOI TULLA TILANNE JOSSA LAPSET MUUTTAVATKIN KOKOAIKAISESTI..???MITÄS SITTEN???Itsekin mietin että voi olla kohdalla tilanne että miehen lapset muuttaisivatkin hänelle...

[/quote]

On huomattavasti helpompi hyväksyä ja jollain tasolla "rakastaa" lapsia, joilla on selkeät vanhempiensa asettamat rajat.
Joillain miehillä valitettavasti on sellainen käsitys, että kaikki on hyvin kunhan vaan antaa rahaa, ostaa pelejä.
Valitettavasti lapsista ei vaan pelkästään sillä kasva kovin vastuuntuntoisia ja tervepäisiä aikuisia eikä sellaisten ihmisten kanssa ole varmasti kovin hääviä elää vaikka kuinka olisi hyvää tahtoa.

 

\On huomattavasti helpompi hyväksyä ja jollain tasolla "rakastaa" lapsia, joilla on selkeät vanhempiensa asettamat rajat.
Joillain miehillä valitettavasti on sellainen käsitys, että kaikki on hyvin kunhan vaan antaa rahaa, ostaa pelejä.
Valitettavasti lapsista ei vaan pelkästään sillä kasva kovin vastuuntuntoisia ja tervepäisiä aikuisia eikä sellaisten ihmisten kanssa ole varmasti kovin hääviä elää vaikka kuinka olisi hyvää tahtoa.



[/quote]
Tismalleen näin!

 

\

\

PITÄSKÖ NYT SÄÄLIÄ?MEILTÄ ÄITIPUOLILTA...LÄSSYN LÄSSYN..MÄ KANS IHMETTELEN TOTA ET LAPSELLINEN MIES OTETAAN JA SIT ON NIIN RANKKAA NIIN RANKKAA ETTÄ!!!! \|O \|O \|O \|O \|O \|O \|O \|O \|O \|O

Just tätä tarkotin kirjottaessani tekstiäni!
ONKOS JOKU NYT VAATINU SULTA TAI JOLTAIN MUULTA SÄÄLIÄ??
Höpöhöpö.
Äitipuolet vastaan lähiäidit vastaan etälapset vastaan lähivanhemmat... :headwall:
Ainiin...mullahan pitäis olla nyt oma lehmä ojassa ku tämmösiä kirjottelen ja se koira älähtää johon kalikka kalahtaa ja niin poispäin.

Jos luulet että täällä joku "kalikka" kalahtaa niin väärässä oot ja TODELLA PAHASTI!! Tietääkö miehes mitä mieltä olet hänen lapsistaan vai eikö se rohkeus riitä kun täällä haukkumiseen? Eiks oo aika kaksnaamasta?

 

Sulle alkuperäselle haluan esittää kysymyksen että luuletko että miehes lasten kanssa tunne on molemminpuolinen? Ne ei pidä susta senkään vertaa mitä sä niistä?

 

Just tätä tarkotin kirjottaessani tekstiäni!
ONKOS JOKU NYT VAATINU SULTA TAI JOLTAIN MUULTA SÄÄLIÄ??
Höpöhöpö.
Äitipuolet vastaan lähiäidit vastaan etälapset vastaan lähivanhemmat... :headwall:
Ainiin...mullahan pitäis olla nyt oma lehmä ojassa ku tämmösiä kirjottelen ja se koira älähtää johon kalikka kalahtaa ja niin poispäin.

[/quote]

AI TEILLÄ ON IHAN VALTAPELIÄ? AIKUISET ON NE JOTKA LUO ESIM.MIEHEN LAPSIIN SUHTEEN EIKÄ ODOTA MITÄÄN TEKEMÄTTÄ ETTÄ LAPSET LUO AIKUISEEN SEN SUHTEEN.Myös jos lapsen kunnioitusta odottaa,on se ansaittava eikä vaan vaadittava sitä!

 

\

AIKUISET ON NE JOTKA LUO ESIM.MIEHEN LAPSIIN SUHTEEN EIKÄ ODOTA MITÄÄN TEKEMÄTTÄ ETTÄ LAPSET LUO AIKUISEEN SEN SUHTEEN.Myös jos lapsen kunnioitusta odottaa,on se ansaittava eikä vaan vaadittava sitä!

Eipä se nyt ihan noinkaan ole. Lapsen reaktiot ja suhtautuminen uusvanhempaan voi olla mitä tahansa maan ja taivaan välillä ja jos lapsi suhtautuu kovin passiivisesti uuteen ihmiseen, tämän ei suuna päänä ole syytä rynnätä luomaan suhdetta vaan on parempi antaa olla ja antaa aikaa sekä itselleen että lapselle. Mitä tarkoitat lapsen kunnioittamisen ansaitsemisella? Minä olen sitä mieltä, että tietyt käytösmallit ja tavat ovat itsestäänselvyyksiä, lapsen on aina kunnioitettava aikuista ihmistä, oli se aikuinen sitten naapurintäti/setä, opettaja tai uusvanhempi. Jos naapurin lapset tekee jotain hölmöä pihassa, on kenellä tahansa aikuisella oikeus ja velvollisuus siihen puuttua ja lapsen on tätä uskottava, vaikka ei tästä aikuisesta niin pitäisikään.

 

Jos olis isäpuoli joka hakkaa lasta.Tai isäpuoli joka paljastuu pedofiiliksi.Oletko edelleen sitä mieltä että lapsen on aina kunnioitettava aikuista?Niinhän sanoit viestissäs että aikuisia on kunnioitettava.

 

\

Jos olis isäpuoli joka hakkaa lasta.Tai isäpuoli joka paljastuu pedofiiliksi.Oletko edelleen sitä mieltä että lapsen on aina kunnioitettava aikuista?Niinhän sanoit viestissäs että aikuisia on kunnioitettava.

JA TÄÄ OLI SULLE FRANSESKANA VAI MIKÄ LIE

 

\

Jos olis isäpuoli joka hakkaa lasta.Tai isäpuoli joka paljastuu pedofiiliksi.Oletko edelleen sitä mieltä että lapsen on aina kunnioitettava aikuista?Niinhän sanoit viestissäs että aikuisia on kunnioitettava.

Ei tietenkään. Sillä ei ollutkaan tämän asian kanssa mitään tekemistä. Onneksi kovin moni isäpuoli tuskin paljastuu hakkaajaksi tai pedofiiliksi, eikö?

 

Ja edelleen olen sitä mieltä, että aikuisilla on oikeus vaatia lapsilta niinkuin muiltakin kanssaihmisiltä sekä itseltään käytöstapoja, oli suhde mikä tahansa. Turha tähän keskusteluun mitään pedofiilejä tai muita kummallisuuksia on vetää mukaan.

 

Lisäänpä vielä, että varmasti useammin ruumiilliseen kurittamiseen, ainakin tukistamiseen tms. syyllistyy ihan omat biologiset vanhemmat. Heidän kunnioittamistaan ei kuitenkaan kukaan kyseenalaista.

 

\

Ja edelleen olen sitä mieltä, että aikuisilla on oikeus vaatia lapsilta niinkuin muiltakin kanssaihmisiltä sekä itseltään käytöstapoja, oli suhde mikä tahansa. Turha tähän keskusteluun mitään pedofiilejä tai muita kummallisuuksia on vetää mukaan.

Turha vetää mukaan?Ai sä saat jo määrätä nistä täällä saa keskustella.No tuskinpa sentään.Mutta vouhkaa rauhassa jos siltä tuntuu.Vai onko tarve vaan yrittää olla oikeassa?

 

Fransescana kolahtiko johonki?

 

\

\

Ja edelleen olen sitä mieltä, että aikuisilla on oikeus vaatia lapsilta niinkuin muiltakin kanssaihmisiltä sekä itseltään käytöstapoja, oli suhde mikä tahansa. Turha tähän keskusteluun mitään pedofiilejä tai muita kummallisuuksia on vetää mukaan.

Turha vetää mukaan?Ai sä saat jo määrätä nistä täällä saa keskustella.No tuskinpa sentään.Mutta vouhkaa rauhassa jos siltä tuntuu.Vai onko tarve vaan yrittää olla oikeassa?

Omaan kysymykseeni en ole vielä saanut vastausta mutta nähtävästi paljon muuta. Taidat olla aika lapsellinen sekopää :headwall:

 

\

Fransescana kolahtiko johonki?

Mulla ei mutta sulla taitaa tyhjä tynnyri kolista

 

Tämä aihe liippaa läheltä minuakin. Reilu 10 vuotta on yhdessä oltu, miehellä kolme nyt teini-ikäistä ja en ole vieläkään oppinut "rakastamaan" heitä. Eniten tällä hetkellä risoo nämä kesälomat. Kuukausi on mennyt ja aina vähintään yksi kappale on ollut meillä yöt ja päivät. Minusta on kohtuutonta, että he ovat koko kesän täällä, saa nähdä ovat koko kesän. Olen yrittänyt ummistaa silmät suuremmilta osin, mutta joskus pinna palaa ja marmatan miehelle mutta hänen mielestään teinit on teinejä ja eivät ne kuulemma enää kauaa meillä käy. Minä pelkään kyllä että toisin käy. Aloitamme talonrakennusprojektia ja sinne on tulossa huoneita käytännössä jokaiselle oma (nyt yksi yhteinen) ja minä luulen että ne asettuvat talon valmistumisen jälkeen meille pysyvästi asumaan . Siihen en kyllä tule koskaan suostumaan.

 

\

Tämä aihe liippaa läheltä minuakin. Reilu 10 vuotta on yhdessä oltu, miehellä kolme nyt teini-ikäistä ja en ole vieläkään oppinut "rakastamaan" heitä. Eniten tällä hetkellä risoo nämä kesälomat. Kuukausi on mennyt ja aina vähintään yksi kappale on ollut meillä yöt ja päivät. Minusta on kohtuutonta, että he ovat koko kesän täällä, saa nähdä ovat koko kesän. Olen yrittänyt ummistaa silmät suuremmilta osin, mutta joskus pinna palaa ja marmatan miehelle mutta hänen mielestään teinit on teinejä ja eivät ne kuulemma enää kauaa meillä käy. Minä pelkään kyllä että toisin käy. Aloitamme talonrakennusprojektia ja sinne on tulossa huoneita käytännössä jokaiselle oma (nyt yksi yhteinen) ja minä luulen että ne asettuvat talon valmistumisen jälkeen meille pysyvästi asumaan . Siihen en kyllä tule koskaan suostumaan.

Kannattaa tosiaan pitää puolensa,jos ei halua miehen teini-ikäisiä saman katon alle pysyvästi.Olen nimitäin huomannut että silloin kun miehen lapset olivat nuorempia,heihin oli mutkattomampaa suhtautua,mutta nyt kun molemmat lähestyvät kiivaasti murosikää,toinen oikeastaan on jo murkku,on jollaintapaa hankalampi suhtautua.En olisi koskaan itsestäni uskonut,että minustakin tulee sellainen paha äitipuoli,joka miettii miten paljon helpompaa elämä olisi,jos miehen lapset eivät asuisi täällä.Omatkin murkku ikäiset koettelee hermoja-juu-mutta kun murkut ovat toisen ihmisen lapsia,pinna on on lyhyempi.En väitä että miehen pojat olisivat yhtään pahempia kuin muut ikäisensä,mutta silti,ei jaksaisi katsella vetelehtiviä pojankolleja,jotka eivät osaa muuta tehdä oma-aloitteisesti kuin syödä ja pyytää rahaa...oman lapsen kohdalla asian hyväksyy paremmin ikään kuuluvana asiana,mutta toisten lapsissa em.piirteet ärsyttää,varsinkin kun ne oikeat vanhemmat ovat sitä mieltä,ettei miulla ole mitään sanomista siihen miten meidän kodissa käyttäydytään*avaa sateenvarjon valmiiksi,koska kohta alkaa p.aska lentää niskaan,kuten pahalle äitipuolelle kuuluukin*

 

Kyllä näistä aiheista aina jaksetaan vouhkata ja tapella. Ihminen, jolla on paha mieli ja kurja olo (mistä tahansa syystä!) yrittää edes tänne saada ajatuksiaan purettua, niin kyllä heti on joku katkeranilkeä k.sipää haukkumassa lyttyyn. Ja minkä takia? Sen takia, ettei kaikki jaksa esittää täydellistä ihmistä, perheenäitiä, äitipuolta... Tässä kun lueskelin näitä tekstejä, huomasin, että tietty vieras tykitteli aika pahoja kommentteja kirjoittelijoille, ja usein aivan tuulesta temmatun ääliömäisiä kommentteja tällä henkilöllä olikin. Kyseessä voi tietty olla montakin eri "vierasta"!! Tuntuu siltä, että joillakin on vastoin parempaa tietämystä hirvittävä tarve saada haukkua muita. Vieras kirjoitti eräässä tekstissään jotenkin näin; "Eikö ole rohkeutta päin naamaa sanoa kun täällä pitää haukkua" tai jotain sinnepäin. Sanantarkasti en muista, enkä niin välitäkään. Pahasti kalskahtaa läpi ajatus, että tämä ihminen on juuri sanomansalainen itse; täällä kyllä suuta soitetaan, lieneekö sitten tosielämässä niin nynny ettei siellä saa suutaan auki ja täälä sitten pahaa oloaan purkaa... ehkä.
Tästäkin kirjoituksesta tulee varmasti bumerangina kaikenlaista sontaa vastaukseksi mutta senhän me kaikki jo ennestään tiedämme.
Äitipuolille haluan toivottaa jaksamista niin omien, kuin miehen lapsienkin kanssa. Joka uusperheleikkiin ryhtyy, sillä tulee olemaan monen monta kompastuskiveä matkassa. Kahden perheen ja elämän yhteensovittaminen vie aikaa ja hermoja ja välillä huvittaa lyödä hanskat tiskiin ja potkaista koko konkkaronkka pellolle. Mutta pikkuhiljaa tulee myös niitä onnistumisia, lapset yleensä sopeutuvat kun aikuiset muistavat pitää tiukat rajat ja säännöt siitä, mikä on sallittua tässä kodissa ja mikä ei.
Omassa tilanteessani kyseinen elämä aloitettiin n kaksi vuotta sitten ja edelleen elämä on taistelua välillä. Joskus itketään ja joskus taas ei, mutta kunnon kasvatus ja rajat tuovat jopa "käenpoikasille" turvallisuuden tunteen ja myös rauhoittavan vaikutuksen.

 

ihanko totta?

 

\

ihanko totta?

uskohan pois jos et vielä tienny

 

kaikki ihan samoin ja vielä pahemminkin. ota yhteyttä minuun toimituksen kautta jos mahdollista ja jos haluat jutella enemmän. En oikeen tiedä miten edetä jos haluaa jutella henk. mutta yritä niin saadaan kunnon keskustelu käyntiin.

T: jx5