Mies raivoaa kotona. Puutteessa olemisen takiako?

Olen kotona lapsen kanssa, mies käy töissä. Suurin ongelmamme on se, että nykyisin mies vain huutaa ja räyhää kotona. Pinna palaa sekunnissa.

Voiko se johtua siitä että meillä ei käytännössä ole seksiä juuri lainkaan?

Viimeisen kahden vuoden aikana meillä ollut seksiä ehkä noin 12-13 kertaa. Välissä oli 10 kk tauko ettei ollut ollenkaan yhdyntää (toki sen 10 kk aikana tyydytin miehen muulla tavoin muutaman kerran). Tänä vuonna ollut seksiä noin 8-9 kertaa, viimeksi syyskuussa.

Lapsi on reilun vuoden, ja synnytyksen jälkeen ei mennyt kauan kun mies lakkasi koskettelemasta minua, eli ei juurikaan halaillut, ei pussaillut, ei vapaaehtoisesti hieronut niskaa tms. Teki, ja tekee edelleen kotitöitä, ja tuo minulle kaupasta herkkuja. Sanoo kuitenkin rakastavansa. Fyysistä läheisyyttä ei käytännössä ole. Nukun lapsen kanssa.

Olisin halunnut tuntea olevani hyväksytty kaikkine raskauden tuomine muutoksineen, olisin halunnut että mies olisi hellästi kosketellut (ilman taka-ajatuksia seksistä) minua ja tutkinut "uutta" vartaloani. Olo tuntui pitkään kuin raiskatulta, raskauden runtelema vartaloni kaipasi hyväksyntää. Itku oli herkässä jatkuvasti. Riisuutuminen miehen edessä ennen sänkyyn menoa tuntui kuin olisin odottanut "tuomiota", odotin jotenkin sitä että mies pahoittaa jollain tavalla mieleni. Miehen mielestä en ole muuttunut juuri yhtään, isommat tissit kuulemma vaan.

Itse koen kyllä jääneeni jyrän alle. Realistisesti katsottuna olen kuitenkin toipunut lapsen saannista ihan hyvin, kilot on lähteneet, vatsan raskausarvet vaalentuneet, 75E kokoiset rinnat vähän riippuu (mikä on varmaan ihan luonnollista?). Haluaisin tuntea olevani rakastettu ja haluttu sellaisena kuin olen, äitinä ja naisena. Nyt en koe olevani

Mikä avuksi?

 

Jos mä olisin sä, näyttäisin sille tuon viestin

 

Vika ei ole sinussa, vaan suhteessanne ja keskinäisessä kemiassanne. Voitte yrittää korjata suhdetta, mutta ellei se lyhyehkön ajan sisällä onnistu, on parempi erota. Joko miehen tunteet ovat vaan kylmenneet, tai sitten hän pettää.

 

Eli sä voivottelet muuttunutta (ja palautunutta) kroppaasi ja luulet ettet kelpaa. Mies on sinuun tyytyväinen. Vika on sun korvien välissä, hoida se kuntoon.

Ja kenen mies oikeasti, siis ihan oikeasti, on hellästi kosketellen tutkinut vaimon uutta vartaloa (kohta tässä on kymmeniä palstamammoja kaakattamassa "kuinka meidän Reino teki niin")

 

Kyllä teidän suhde korjaantuu älä välitä lannistajista, on ihan ymmärrettävää että epäilet oletko haluttava kun mies on käyttäytynyt eri tavoin kuin ennen! Syy siihen ei kuitenkaan ole se ettetkö olisi haluttava, se on todennäköisesti vaan sitä että te olette nyt tottuneet tuohon käytösmalliin ja molemmat on tilanteessa epävarmoja. Jos miettisitte yhdessä tilannetta rehellisesti, ehdotan

 

Ei taida olla kysymys sun kropasta tai seksistä, vaan siitä että mies ei ole tottunut tällaiseen lapsiperheen arkeen, jossa lapset ja kotityöt vaativat suurimman osan ajastA.

 

Vika ei ole sinussa, vaan suhteessanne ja keskinäisessä kemiassanne. Voitte yrittää korjata suhdetta, mutta ellei se lyhyehkön ajan sisällä onnistu, on parempi erota. Joko miehen tunteet ovat vaan kylmenneet, tai sitten hän pettää.

Sen tiedän lähes 100 % varmasti että mies ei petä. Ei myöskään halua erota. Mies puhuu itseironisesti siten että " vehkeetkään ei ole enää kuin pissaamista varten, ihan hyödyttömät" jne.

Ap

 

[QUOTE="ahdistaa";30459190]Olen kotona lapsen kanssa, mies käy töissä. Suurin ongelmamme on se, että nykyisin mies vain huutaa ja räyhää kotona. Pinna palaa sekunnissa.

Voiko se johtua siitä että meillä ei käytännössä ole seksiä juuri lainkaan?

Viimeisen kahden vuoden aikana meillä ollut seksiä ehkä noin 12-13 kertaa. Välissä oli 10 kk tauko ettei ollut ollenkaan yhdyntää (toki sen 10 kk aikana tyydytin miehen muulla tavoin muutaman kerran). Tänä vuonna ollut seksiä noin 8-9 kertaa, viimeksi syyskuussa.

Lapsi on reilun vuoden, ja synnytyksen jälkeen ei mennyt kauan kun mies lakkasi koskettelemasta minua, eli ei juurikaan halaillut, ei pussaillut, ei vapaaehtoisesti hieronut niskaa tms. Teki, ja tekee edelleen kotitöitä, ja tuo minulle kaupasta herkkuja. Sanoo kuitenkin rakastavansa. Fyysistä läheisyyttä ei käytännössä ole. Nukun lapsen kanssa.

Olisin halunnut tuntea olevani hyväksytty kaikkine raskauden tuomine muutoksineen, olisin halunnut että mies olisi hellästi kosketellut (ilman taka-ajatuksia seksistä) minua ja tutkinut "uutta" vartaloani. Olo tuntui pitkään kuin raiskatulta, raskauden runtelema vartaloni kaipasi hyväksyntää. Itku oli herkässä jatkuvasti. Riisuutuminen miehen edessä ennen sänkyyn menoa tuntui kuin olisin odottanut "tuomiota", odotin jotenkin sitä että mies pahoittaa jollain tavalla mieleni. Miehen mielestä en ole muuttunut juuri yhtään, isommat tissit kuulemma vaan.

Itse koen kyllä jääneeni jyrän alle. Realistisesti katsottuna olen kuitenkin toipunut lapsen saannista ihan hyvin, kilot on lähteneet, vatsan raskausarvet vaalentuneet, 75E kokoiset rinnat vähän riippuu (mikä on varmaan ihan luonnollista?). Haluaisin tuntea olevani rakastettu ja haluttu sellaisena kuin olen, äitinä ja naisena. Nyt en koe olevani

Mikä avuksi?[/QUOTE]

Miehessä vika!

 

[QUOTE="alkup.";30459258]Sen tiedän lähes 100 % varmasti että mies ei petä. Ei myöskään halua erota. Mies puhuu itseironisesti siten että " vehkeetkään ei ole enää kuin pissaamista varten, ihan hyödyttömät" jne.

Ap[/QUOTE]

Sun pitää käydä sen ukon kimppuu! Tehä alote ja osoittaa että haluut sitä!

Kuulostaa siltä että teidän välit korjaantuu alta aikayksikön jos edes sanot miehelle että oot hiukka epävarma pitääkö se sua viehättävänä mutta haluut kyllä seksiä ja toivot että sekin.

Siinä se.

 

Mitä jos lähtisitte ihan vain kahden jonnekin yökyläilemään. Lopeta nukkuminen lapsen kanssa. Luota itseesi ja tee aloitteita seksin suhteen. Jos sua edes joskus haluttaa. Sitä paitsi kuullosti ihan normaalilta lapsiperhearjessa. Usko vain tuo voi tuosta kohentua kunhan intohimoa on jäljellä.

 

Sun pitää käydä sen ukon kimppuu! Tehä alote ja osoittaa että haluut sitä!

Kuulostaa siltä että teidän välit korjaantuu alta aikayksikön jos edes sanot miehelle että oot hiukka epävarma pitääkö se sua viehättävänä mutta haluut kyllä seksiä ja toivot että sekin.

Siinä se.

Tehdä aloite kun naista ei haluta kun mies ei ole kiinnostunut läheisyydestä - ei onnistu, eikä auta.

 

Nyt äkkiä seksiä peliin tai suhteenne menee katkolle. Se seksin puute todellakin voi kiristää hermoja ja aiheuttaa turhasta räyhäämistä.

Lopeta epävarmuus ulkonäöstäsi. Olet nyt synnyttänyt nainen ja sellaisena seksikäs. Sitten vaan viekoittelevaa asua ylle ja miestä sänkyyn vokottelemaan vaikka vastustelisi. Lopputulos on kuitenkin hyvä. Ja seksifrekvenssi tarpeeksi tiheänä pitämällä (enemmän kuin kerta viikossa) mies on taas pian leppeä.

 

Nyt äkkiä seksiä peliin tai suhteenne menee katkolle. Se seksin puute todellakin voi kiristää hermoja ja aiheuttaa turhasta räyhäämistä.

Lopeta epävarmuus ulkonäöstäsi. Olet nyt synnyttänyt nainen ja sellaisena seksikäs. Sitten vaan viekoittelevaa asua ylle ja miestä sänkyyn vokottelemaan vaikka vastustelisi. Lopputulos on kuitenkin hyvä. Ja seksifrekvenssi tarpeeksi tiheänä pitämällä (enemmän kuin kerta viikossa) mies on taas pian leppeä.

Kummallista kyllä olen ainakin osittain samaa mieltä kanssasi.

Seksi ny ei ole avainsana kaikkeen. Jos suhde toimii, niin sitä on just sopiva määrä.

Mut kauneus on katsojan silmässä. Kun ex- rouvakultani kaikkien kommellusten ja hätäsektion jälkeen makasi rikkirevittynä sairaalavuoteella, niin sen kauniimpaa naisesta ei minun silmissäni saa.

Hyvässä suhteessa kumpikaan ei joudu vonkaamaan.
Huonossa suhteessa (mies) vonkaa ja se jos mikä ärsyttää molempia.
Suhde on ohi kun (mies) kyllästyy vonkaamiseen.

 

[QUOTE="Tuija";30459214]
Ja kenen mies oikeasti, siis ihan oikeasti, on hellästi kosketellen tutkinut vaimon uutta vartaloa [/QUOTE]

Minustakin tuo kohta kuulosti aika hassulta.

 

Tärkein ja vaikein läksy itselleni parisuhteessa on ollut ja on se, että ajatuksia ei voi kukaan lukea. Toki tuon järjellä ja jo työni puolesta tiedän, mutta sen sisäistäminen on ollut oma juttunsa.

Vaikka muistaakseni jossain neuvolan oppaassa ohjeistetaan miestä "tutkimaan naisen muuttunutta vartaloa ilman painetta seksiin", harvempi mies niitä lukee, saati näkee osana omaa arkeaan. Tai jos joku niin tekeekin, mistäpä sitä tietää, vaikka juuri hänen rouvansa haluaisi vain kunnon panon .

Toiselle joutuu vain sanomaan. Päästämään irti siitä ajatuksesta, että toinen "kyllä tajuaisi jos rakastaisi". Ei mies voi omasta näkökulmastaan "tutkia muuttunutta vartaloasi", kun se ei hänen silmissään ole muuttunut!

Tuossa kohtaa on aika ymmärrettävää, että halut ovat hukassa, varsinkin jos lapsi vielä valvottaa ja imetät öisin. Toisaalta olisi tärkeä sanoa miehelle, mikä hänen käytöksessään jurppii, ja myös se, että omat halut on välillä hukassa. Jos seksi tuntuu oikeasti pahalta ja ahdistaa, siihen ei pidä itseään pakottaa. Itse kuitenkin tein vähän virheenkin siinä, että odottelin liiaksi sitä halua. Jossain kohtaa hoksasin, että kun vähän miehen mieliksi suostun, minullakin on silti kivaa. Sanoin sen sitten ääneen miehelle - että nyt on aloitekyky hukassa mutta saa suostutella, sanon sit jos on oikeest nounou. Toki tämä edellyttää, että mies välittää myös puolison nautinnosta, eikä vain äkkiä tyydytä itseään. Joskus kyllä nopeatkin on jees .

Voimia! Jos miehen käytös on ihan törkeää, pistä hänet ilman muuta seinää vasten. Lievemmässä tapauksessa taas joutuu hyväksymään, että pikkulapsiaika vaan on rankkaa parisuhteelle. Harvassa lienevät swllaiset neuvolan oppaissa harmonisesti hymyilevät parit.

 

[QUOTE="Tuija";30459214]

Ja kenen mies oikeasti, siis ihan oikeasti, on hellästi kosketellen tutkinut vaimon uutta vartaloa (kohta tässä on kymmeniä palstamammoja kaakattamassa "kuinka meidän Reino teki niin")[/QUOTE]

 

Meillä ainakin puhutaan parisuhdeasioista ja ongelmista keskenämme. En oikein ymmärrä miksi ihmiset ovat pitkissäkin suhteissa niin että eivät voi toisilleen puhua, vaikeistakin asioista. Ap, puhu miehellesi juurikin noista kokemistasi tuntemuksista tsemppiä!

 

No aloitappa siitä, että alat nukkumaan miehesi kanssa. Kersa omaan sänkyynsä - mielellään omaan huoneeseensa ja teille pyhitetty oma makkari parivuoteella.
Eikai se seksi maistu, jos erillään nukutaan??

 

Kirkko tarjoaa ilmaista perheneuvontaa. Voitte mennä sinne, jos ette oikein kaksistaan osaa keskustella suhteessanne hiertävistä asioista. Tärkeää olisi nyt, että rauhassa kumpikin vuorollaan kertoo ihan suoraan, mitä toiselta toivoo ja odottaa. Kun toinen kertoo, toinen vain kuuntelee keskittyneesti. Avioliitossa on pakko kysyä suoraan ja sanoa suoraan, muuten kumpikin jää vaille ja muuri välillänne kasvaa. Mies ei tiedä, että nainen haluaa lempeää, arvostavaa ja ihailevaa kosketusta. Nainen tajuaa, että mies haluaa seksiä, mutta nainen ei ymmärtä kertoa miehelle, mikä tekee siitä vaikeaa. Puhukaa suoraan, ettei tilanne enää pahene.

 

No aloitappa siitä, että alat nukkumaan miehesi kanssa. Kersa omaan sänkyynsä - mielellään omaan huoneeseensa ja teille pyhitetty oma makkari parivuoteella.
Eikai se seksi maistu, jos erillään nukutaan??

Kyllä kuule maistuu

 

Varmaan juu sen takia raivoaa. Meilläkin miehellä on välillä pinna kireellä, varmaan juuri seksin puutteen vuoksi. Kyllähän sen ymmärtää.

Esikoinen on 2 v, ollut ikänsä huono nukkuja ja nukkuu edelleen minun kyljessä kiinni. Mies nukkuu toisessa huoneessa. Joten ainakaan makkarin puolella sitä spontaania seksiä ei oikeastaan ole. Pitäisi aina suunnitella ja ottaa erikseen aikaa sille, ja se sitten jää muiden arkisten asioiden tai väsymyksen jalkoihin. Tilannetta ei tietenkään paranna se että olen taas raskaana.. vauva syntyy ensi vuoden puolella. Alkuraskaus oli tosi vaikea, normaalisti meillä on kyllä vähintään kerta kuukaudessa seksiä, nyt ollut n. 3 kuukauden tauko. Ei vaan oksentamisen lomassa pystynyt ja väsymyskin on ollut hirvittävä, edelleen vaivaa. Nyt vähän halut palanneet, mutta yllättävän vaikeaa on sitten tarttua härkää sarvista kun on ollut pitkä tauko. Ja missä välissä... lapsi hoitoon, mutta eipä sitäkään voi joka viikko hoitoon potkia joten lopullinen ratkaisu se ei ole.

 

Tässä ketjussa on aika paljon mun mielestä hassuja ajatuksia, tässä Heinekeenin kommentit näihin:
1) nimimerkki "lapsiperheen arkea": kyllä aikuiset voivat harrastaa seksiä vaikka 2-vuotias lapsi olisi kotona. Parasta olisi että vanhemmat nukkuisivat samassa sängyssä, mutta voihan sitä panna päivisinkin tai vaimo voi mennä miehen luokse yöllä hoitamaan hommat
2) AP:lla oli raskauden jälkeen raiskattu olo. Ootko nyt ihan varma?
3) Onko AP:n vartalo joku pyhiinvaelluskohde mihin miehen pitää raskauden jälkeen uudelleen tutustua suurella hartaudella? Jotkut naiset tiettävästi ovat seksielämässään aktiivisia tekijöitä, eivät ainoastaan himonkohteita.
4) Voisiko nämä seksiä pihtaavat osapuolet "uhrautua" yhteisen hyvän vuoksi. Ainakin ketjun tapauksissa tuntuu että kyse on itsekkyydestä: kun itseä ei huvita, niin miksipä sitä toisenkaan takia hommaan ryhtyisi.

Raha menee rahan luokse ja seksi lisää seksiä. Kaksi elämän tosiasiaa.

 

[QUOTE="Tuija";30459214]Eli sä voivottelet muuttunutta (ja palautunutta) kroppaasi ja luulet ettet kelpaa. Mies on sinuun tyytyväinen. Vika on sun korvien välissä, hoida se kuntoon.

Ja kenen mies oikeasti, siis ihan oikeasti, on hellästi kosketellen tutkinut vaimon uutta vartaloa (kohta tässä on kymmeniä palstamammoja kaakattamassa "kuinka meidän Reino teki niin")[/QUOTE]

Noh, nyt muakin alkaa naurattaa ehkä tuo on tosiaan vähän hassu ajatus.

Kaipa mulla sitten on jokin trauma siitä että mies pitää minua ällöttävänä, kun kaipaan niin kovin hyväksyntää.

 

Sanoinko ettei seksiä voi harrastaa jos 2-vuotias kotona? En. Sanoin vaan että se + perhepeti tappaa spontaanin seksin aika tehokkaasti. Siihen yhdistettynä väsymys -> minua ei todellakaan saa enää iltakympin jälkeen heräämään seksiä varten. Päivisin on vähän hankalaa jos toinen on töissä lapsen päikkäriaikaan, toki me joskus lukittaudutaan vessaan hommailemaan lapsen hakkaessa ovea kun ei piirretyt kiinnosta vaan lukittu ovi... Niin, seksiä sekin on mutta ei kummastakaan kovin tyydyttävää sellaista.

 

Entä jos seksi on aina sitä, että mies ähisee kaksi minuuttia ja se oli siinä? Pitääkö naisen silloinkin haluta, ettei mies vaan ala raivota?