MIESTEN LAPSIKUUME

Elikkä miehet ( ja tietty naisetkin miehistään) kertokaa oliko teillä ns.vauvakuume tai jos ei ollut niin oliko tuntemukset lähinnä että ok. tehdään vaan,olen valmis-tyyppisiä vai vaan vaimon mieliksi juurikaan asiaa ajattelematta?

Meillä on ollut oman miehen kanssa vääntöä asiasta kun se sanoo ettei ole kuumeilevaa tyyppiä.se on kuulemma enemmän naisten juttu.
Ajatus lapsista tuntuu kuulemma luonnolliselta ja että hän on valmis perustamaan perheen. musta taas tuntuu että hassua jos ei yhtään kuumeile...
siis laittakaa juttuja!

 

Meillä kyllä kuumeilee molemmat =) Mies on niin täysillä mukana kun olla voi!

 

Kyllä miehilläkin on vauvakuumetta, ei ehkä kaikillla. Eihän kaikilla naisillakaan ole... Toisilla se "into" iskee vasta lapsen syntymän jälkeen.

Naiset vaan enemmän ehkä ulospäin hössöttää asiaa, miehet ovat rauhallisempia siinä asiassa. Ainakin näin omien kokemusten mukaan...

Kyllä meillä vauvahalukkuutta on ollut ihan molemmilla jokaisen lapsen (6. tulossa) kohdalla. Olkoon se sitten kuumetta tai mitä lie, asiasta on kuitenkin oltu yhtä mieltä joka kerta ilman sen kummempaa kädenvääntöä.

Miehet osaa ottaa siis vauva-asiat rennommin kuin me naiset, yleensä

 

Ei miehellä tietenkään ole niin paljon estrogeenejä veressä, että voisi samalaista konkreettista vauvakuumetta saada, mutta kyllä minä jo 35-vuotiaana alan olla asiasta aina vaan kiinnostuneempi ja lähipiiriin putkahtaneet vauvat vievät ajatuksia siihen suuntaan. Kunha olisi sopiva äiti.

 

että on miehiä jotka miettivät lasta, mutta ei ole naista. Ja naisia... vice versa. Huh. Eräs tuttuni erosi vastikään vaimostaan, koska vaimo ei suostunut edes harkitsemaan lapsia. 11 vuoden jälkeen. Mies halusi vielä nuorena (n. 35 v.) löytää mahd uusi kumppani jolla sama unelma. Eli näinkin voi käydä. Ja mun oma "toyboy" kun kuultuaan "tapaturmasta" heitti: "Kyllä minä haluan lapsia, mutta jonkun muun kanssa. Joskus tulevaisuudessa." Mä taas heitin hänet ulos. Silloin sattui, nyt enemmänkin naurattaa. Voi, voi. Ihmiselämä on niin hankalaa...

 

Nyt kun on kax niin vieläkin on.

Miehet ehkä osaa taitavammin hoitaa tuon yksipuolisen toiveensa tapauksen onnelliseen lopputulokseen, ei tarvi kovin kummoisesti osata oikeita naruja vedellä niin naisen äidinvaistot heräävät.
Siis mies ei ruinaa ja painosta, vaan saa naisen itsensä haluamaan lapsia.

 

Mun mies alkoi puhua mulle lasten teosta heti kun alettiin seurustella. Kai miehilläkin tulee se ikä että tuntuu "siemenet menevän hukkaan"..
Mies jopa piilotti mun e-pillereitä kun halusin vielä miettiä asiaa..heh heh..
No nyt on kaksi lasta ja minä haluaisin vielä kaksi,mies puhunut vielä yhdestä. Aivan ihana isä on,olen onnellinen että miehellä oli "vauvakuume".

 

Hassua, mun kaveripiirissä se on nimenomaan mies, joka lasta haluaa. Naiset ei niinkään, vaan asenne on välinpitämättömämpi; jos lapsi tulee, niin ok, mutta jos ei tule, niin ok sekin. Sama juttu on itsellä.

On mulla sitten vastaavasti yksi naiskaverikin, jolla on koko ajan hirveä vauvakuume. Valitettavasti juuri hänelle on sattunut mies, joka ei lapsista niin välitä.

 

Kun oltiin seurusteltu kuukausi, meille sattu pikkanen vahinko, josta ois voinu seurata vauva... Kun selvis etten oo raskaana, minä olin helpottunut ja mies surullinen. Se olis heti halunnut ruveta tekemään lapsia vaikkei vielä tiennyt millanen hirviö mie voin olla =)

No mutta... nyt on molempien toivoma ja odottama lapsukainen tulossa. Musta on parempi että mies haluaa lapsia kiihkeämmin kun minä, ei tarvitse miettiä vainoharhasena että oonkohan mä nyt jotenkin huomaamattani painostanut sen tähän...
Ja oon jo päässyt miehelle sanomaankin että itsepäs halusit lapsia, eli koita sitten itse myös kestää ne raskauden jättämät pienet muistot naisesi vartalossa

 

Meillä minä halusin ensin kovemmin lasta. Olen aina ollut enemmän tai vähemmän "äiti tyyppia". Kun jätettiin ehkäisy pois, mieskin vähitellen alkoi innostumaan enemmän ja enemmän. lopulta kun olemme toivoneet lasta 2 vuotta ja nyt ensimmäisen ivf/icsi hoidon alkionsiirto olisi huomenna mies kuumeilee ja toivoo lasta vähintään yhtä kauheasti kuin minä. Molemmat hössötetään ja haaveillaan omista söpöliineistä. Aivan ihanaa. Nyt tuntuu, että jos mies ei kuumeilisi, niin olisi jotenkin outoa hankkia vauvaa, on ihanaa, kun tulokas on molemmille maailman toivotuin asia.

 

minäkin halusin vielä 3 vuotta sitten mutta nyt kun ajattelee että menee 5 vuotta lisää ennen kuin rupeaa helpottamaan niin on mieli ruvennut muuttumaan asiaa kohtaan.

 

En ole kokenut minkäänlaista vauvakuumetta. Auton hankkimiseen voi kuume tullakin, mutta lapsen saaminen on jotenkin niin monimutkainen asia, että kyllä siihen piti hitaasti kypsyä. Vaimon kanssa tuli vähän kiistaakin, kun hän ihmetteli että eikö minulla nyt yhtään ole vauvakuumetta ja minä ihmettelin että miksi pitäisikään olla. Jossain vaiheessa kävi niin että epäiltiin raskautta ehkäisystä huolimatta. Kun sitten selvisi, ettei vaimo ole raskaana, huomasin olevani pettynyt. Siitä kai sitten tiesin toivovani lasta Ja nyt olen onnellinen pikkupojan isä eikä siihen tarvittu edes sitä vauvakuumetta. Tuskinpa vaimoakaan enää harmittaa kuumeettomuuteni.

 

Ei ollut minulla eikä miehellä. Onneksi!

Vauvakuumeilevat naiset ovat mielestäni vastenmielisiä, mutta vauvakuumeilevat miehet suorastaan kammottavuuden multihuipennus.

Miehen kuuluu haluta eläimellistä panoa, ei vauvoja! :xmas: :xmas: :xmas:

 

Kyllä me molemmat kuumeiltiin (siis toivottiin ja haluttiin) ensimmäistä yhteistä lastamme. Nyt yhteisiä on jo kaksi ja mies olis valmis jo saamaan lisää.
Mun mielestä oli aivan ihanaa kun mies eli mukana raskaudessa. Oli aidosti kiinnostunut mun voinnista ja jaksamisesta. Ja mielellään auttoi ja auttaa edelleen kodinhoidossa ja lasten kanssa.