meillä tyttöjen ikäero 1 v 7 kk. vauva nyt 9 kk ikäinen ja ihan hyvin on mennyt. isompi ei osannut olla esim mustasukkainen aluksi ollenkaan vaan oli heti alusta pitäen aina huolissaan, jos vauva itki ja toi leluja ja haki puhdasta vaippaa yms yms.
taite tuli sitten tuossa pari kolme kuukautta sitten kun isommalla oli samaan aikaan uhma pahimmillaan ja vauva alkoi istua ja olla muutenkin enemmän hereillä ja vaatia huomiota eri tavalla. silloin esiintyi isommalla vauvailua eli kiljui, jos vauva kiljui, makasi lattialla, jos vauva makasi lattiaalla, häntä piti myös syötää kun vauvaakin syötettiin jne. ja samalla tosiaan tää normaali 2-v uhma siis päällä. silloin esiintyi myös jonkin verran tätä, että tönäistiin sisko kumoon tai vietiin lelu kädestä ja kiivettiin siskon päälle kun sisko ryömi maassa jne.
no, tätä kesti ehkä just tuon pari kolme kuukautta ja nyt tosiaan kun isompi on 2 v 4 kk ja vauva 9 kk, niin elämä alkaa taas helpottaa. uhma alkaa taittua ja likat jo osaavat touhuilla keskenään. tarkkana vaan saa olla, ettei pienempi syö isomman leluja kun niissä voi olla pieniä osia, mutta noin yleensä ottaen päivät on paljon helpommat nyt kuin silloin kun oli vaan tuo yksi lapsi. silloin kun esikoinen oli tämän ikäinen, niin häntä piti äitin koko ajan olla viihdyttämässä, mutta nyt tosiaan tytöt keskittyvät jo aikas hyvin toisiinsa ja äiti saa vaikka istua täällä netissä ja kirjoitella omiaan.
kyllä on kiva ikäero tämä, suosittelen muillekin, että tehkää vaan lapset pienellä ikäerolla. mutta toisaalta, en minäkään kuitenkaan kolmatta tähän samaan syssyyn enää tekisi. kyllä kaksi pientä on ihan riittämiin, vaikka selviytyisi kai siitäkin, jos olisi pakko...
