Pakko vastata.
Olen tahattomasti lapseton ja mulla on kyllä vähän erilainen kokemus tästä kateudesta. Meillä työpaikalla kaikki tuntuu kadehtivan mun elämää. Ja tuntuu, että naiset vihaa mua jo ihan lähtökohtaisesti. Tietty olen todella liikunnallinen pitkä vaalea kaunisvartaloinen nainen. Ja taas nämä lapselliset yliväsyneitä lihavia valittajia. Ne kadehtii meidän matkustelua ja vaapaa-ajan harrastuksia. Mä en ainakaa nykyään uskalla enää edes kertoa, mitä kaikkea kivaa ollaan taas viikonloppuna tekemässä. Niin ja sitten mun mies on vielä todella hyvätuloinen, joten varmaan sekin aiheuttaa kateutta.
Mutta mä kyllä olen aina mukava ja kyselen lasten kuulumiset, mutta tää ei kyllä tosiaankaan toimi toiseen suuntaan. Eli kyllä ne perheellisetkin osaa kadehtia. Ja joo, se synnytys ei oo mikään tekosyy alkaa ylensyömään ja lopettaa peseytyminen. Olen minäkin synnyttänyt, tosin vauva kuoli synnytyksessä, mutta koen silti, että pitämällä huolta itsestäni, voin paremmin, eikä mun tarvi kadehtia ketään. Se vaan nyt on niin, että lapsilla pätevät äidit on vähän säälittäviä ja monesti niillä ei elämässä ookaan mitään muita saavutuksia millä päteä.