Ihan satavarma en ole, mutta käsittääkseni se liittyy siihen, että alle kouluikäinen on ns. ensimmäisessä kehitysvaiheessa, jolloin lapsi vasta oppii erottamaan todellista ja epätodellista. Toisekseen tuona aikana lapsen keskeinen kehitystehtävä on havainnoida ja oppia todellisesta havaintomaailmasta ja ympäristötä.Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ok. Kiitos. Olen kuullut jopa niin vahvasti sanottavan saduista montessoripedogogin suusta, että "sadut ovat jopa tuhoisia lapselle alle kouluikäisenä". Kovasti kiinnostaa, mihin tämä väite perustuu. Siis onko tutkimuksia tms.Alkuperäinen kirjoittaja Nakkisormisyndrooma:Ihan satavarma en ole, mutta käsittääkseni se liittyy siihen, että alle kouluikäinen on ns. ensimmäisessä kehitysvaiheessa, jolloin lapsi vasta oppii erottamaan todellista ja epätodellista. Toisekseen tuona aikana lapsen keskeinen kehitystehtävä on havainnoida ja oppia todellisesta havaintomaailmasta ja ympäristötä.Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ala-asteikä suunnilleen on sitten toista kehityskautta, ja sen eräs keskeinen tehtävä on mm. moraalisuus, mielikuvituksen kehittyminen ja mm. kulttuurin pesusteiden oppiminen. Tällä kaudella saduilla on suurempi funktio kasvatuksessa kuin ensimmäisellä kehityskaudella.
Montessoripedagogiikkaan kuuluu lapsen suojeleminen tietyllä tavalla vääriltä vaikutteilta. Näin ohjaillaan kehitystä. Luulen, että satujen kieltäminen on turhan vahva sana, varmaankin kyse on siitä, että satuja ei nähdä tarpeelliseksi alle kouluikäisten kehitystehtävien kannalta.
Tätäpä juuri täältä tiedustelin. aika hiljaista on...Alkuperäinen kirjoittaja wanderer:Tää kiinnostaa muakin. Totta on, että 3-4v tietää nuo yllämainitsemasi erot toden ja sadun välillä. Toisaalta eihän lapsi tiedä tuossa iässä, että mielikuvitusystävät ovat vain hänen mielikuvitustaan.
Kieltääkö montessoripedagogiikka siis kaikki sadut? Vai pelkästään niin, että ihan "satua olevat" sadut on kielletty, ja saako tarinoita, jotka voisivat periaatteessa olla totta (esim. osa Mikko Mallikas-kirjoista) lukea?
aika hurjalta tuntuu minustakin, että välteltäisiin satuja siinä uskossa, että ne on vahingollisia??Alkuperäinen kirjoittaja ap:Ok. Kiitos. Olen kuullut jopa niin vahvasti sanottavan saduista montessoripedogogin suusta, että "sadut ovat jopa tuhoisia lapselle alle kouluikäisenä". Kovasti kiinnostaa, mihin tämä väite perustuu. Siis onko tutkimuksia tms.Alkuperäinen kirjoittaja Nakkisormisyndrooma:Ihan satavarma en ole, mutta käsittääkseni se liittyy siihen, että alle kouluikäinen on ns. ensimmäisessä kehitysvaiheessa, jolloin lapsi vasta oppii erottamaan todellista ja epätodellista. Toisekseen tuona aikana lapsen keskeinen kehitystehtävä on havainnoida ja oppia todellisesta havaintomaailmasta ja ympäristötä.Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ala-asteikä suunnilleen on sitten toista kehityskautta, ja sen eräs keskeinen tehtävä on mm. moraalisuus, mielikuvituksen kehittyminen ja mm. kulttuurin pesusteiden oppiminen. Tällä kaudella saduilla on suurempi funktio kasvatuksessa kuin ensimmäisellä kehityskaudella.
Montessoripedagogiikkaan kuuluu lapsen suojeleminen tietyllä tavalla vääriltä vaikutteilta. Näin ohjaillaan kehitystä. Luulen, että satujen kieltäminen on turhan vahva sana, varmaankin kyse on siitä, että satuja ei nähdä tarpeelliseksi alle kouluikäisten kehitystehtävien kannalta.
Omasta mielestäni mielikuvitusta on hyvä ruokkia ja sadut ovat hyvä keino tähän. Samoin on olemassa useitakin tutkimuksia satujen ja lukemisen yhteydestä kielenoppimiseen.
Ja vielä: eikös satujen välttäminen aliarvioi lasta? Kyllä jo kolme-neljävuotias (omien kokemuksieni mukaan) erottaa, että joku on "vain satua" eikä siis totta. Isin auto ei puhu vaikka Cars-kirjan auto puhuu tai lemmikkikani ei mene kouluun vaikka Pupu Tupuna meneekin.
Ja miten ihmeessä satuja ja fantasiaa voi oikeasti välttää? Eihän lapsi voi laulaa mitään lastenlauluja, koska useat ovat "satuja" tai katsoa edes Pikku Kakkosta!
Joo, talvisota ja jatkosota ovatkin meidän lapsille aivan oikeaa kerrottavaa vaarin elämästä...... Varmaan ei ahdista yhtään.... Mummo ei päässyt kouluun neljättä luokkaa korkeammalle, koska hänen isänsä ei päästänyt - ah, miten riemukasta tietoa lapselle....Alkuperäinen kirjoittaja Khimaira:Satuihin kommentoisin sen verran , että ei niistä välttämättä mitään hyötyäkään ole.
Esim. mitä hyötyä on lapselle tulitikkutyttö- sadusta? Ahdistava ja ikävä tarina :|
Lapselle voi lukea plajon muutakin, hyödyllisempää ja voi myös kertoa tarinoita omasta päästään. Esim. mä olen kertonut paljon mummon ja ukin kertomia tarinoita heidän nuoruudestaan ja elämästään.
haloo vaan.Alkuperäinen kirjoittaja Haloo!:Kotityöt eivät kuulu alle kouluikäisille! Sadut kuuluvat. Kun lapsi kasvaa kouluikäiseksi, hänen ei todellakaan tarvitse pelleillä enää pupu tupunoilla sun muilla, koska ne kuuluvat lapsen maailmaan! Lapsi ei ole robotti, joka pistetään väenväkisin raatamaan kuin kehitysmaissa. Leikki on lapsen työ ja se tarkoittaa vapaata leikkiä, ei mitään must-do -tosielämän tositehtäviä.
Ei kyllä ahdista yhtään sota- ajasta puhuminen, kun kertoo oikealla tavalla eikä kauhistellen tai värittäen omilla mielikuvilla. Kyllä mummoni ja ukkini nuoruudessa oli paljon muutakin kuin sota- aika tai kurja nuoruus.Alkuperäinen kirjoittaja Haloo!:Joo, talvisota ja jatkosota ovatkin meidän lapsille aivan oikeaa kerrottavaa vaarin elämästä...... Varmaan ei ahdista yhtään.... Mummo ei päässyt kouluun neljättä luokkaa korkeammalle, koska hänen isänsä ei päästänyt - ah, miten riemukasta tietoa lapselle....Alkuperäinen kirjoittaja Khimaira:Satuihin kommentoisin sen verran , että ei niistä välttämättä mitään hyötyäkään ole.
Esim. mitä hyötyä on lapselle tulitikkutyttö- sadusta? Ahdistava ja ikävä tarina :|
Lapselle voi lukea plajon muutakin, hyödyllisempää ja voi myös kertoa tarinoita omasta päästään. Esim. mä olen kertonut paljon mummon ja ukin kertomia tarinoita heidän nuoruudestaan ja elämästään.
Koska satujen lukeminen voi avata lapsen pään kaikelle muulle taikauskolle ja uskonnolle.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Ei ole minun juttu. Satumaailma kuuluu lapsuuteen ja ruokkii mielikuvitusta, miksi idättää joka käänteessä vaan tietoa, tietoa... Maailma on niin kovin suorituskeskeinen muutenkin nykyään, lapset (ja aikuiset) tarvitsevat myös ihania satuja ja tarinoita, joissa voi tapahtua mitä vain.
Minulle suurin yllätys vieraillessani Montessori-päiväkodissa oli vapaan leikin puute. Tehtävät tietysti ovat leikkiä, mutta kun kyse alle 3-vuotiaista, ei ei. Lapsen pitää saada myös olla lapsi, antaa mielikuvituksen juosta ja telmiä muiden lasten kanssa vapaasti.
Miten niin kotityöt eivät kuulu alle kouluikäiselle? Kaikki minun tuntemat, sekä omat että muiden lapset osallistuvat innoissaan mm. kokkaamiseen ja siivoamiseen. Ja ovat oikein ylpeitä, kun hommat onnistuvat ja vaikkapa syödään juurikin niitä lapsien paistamia lettuja yhdessä iltapalaksi.Alkuperäinen kirjoittaja Haloo!:Kotityöt eivät kuulu alle kouluikäisille! Sadut kuuluvat. Kun lapsi kasvaa kouluikäiseksi, hänen ei todellakaan tarvitse pelleillä enää pupu tupunoilla sun muilla, koska ne kuuluvat lapsen maailmaan! Lapsi ei ole robotti, joka pistetään väenväkisin raatamaan kuin kehitysmaissa. Leikki on lapsen työ ja se tarkoittaa vapaata leikkiä, ei mitään must-do -tosielämän tositehtäviä.
Kaupallinen yhteistyö: Storytel