Miksi naisia pitäisi arvostaa?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Jumala ja suojelusenkelit pyydän: ’poistakaa kaikki demonit näistä ihmisistä ja täyttäkää heidät puhtaimmalla korkeimmalla jumalallisella rauhalla, rakkaudella ja valolla’
Kiitos kiitos kiitos

Jumalan siunausta kaikille!


Rakkaus on meissä. Aamen.
 
vierailija
Arvostaminen on antaa toiselle merkitys, arvo. Ketään ei tarvitse arvostaa vain siksi, että on olemassa. -arvostus täytyy ansaita- Tosin monelle asialle/ihmiselle annetaan arvo, vaikka tämä ei olisi ehtinyt tehdä mitään, vrt. vauvat.
Naisia ei tarvitse siis arvostaa naisina sen enempää kuin miehiä miehinä. Tällainen ajattelu tulee varmaankin ajalta, jolloin naisten asema oli fyysisesti jne heikompi kuin miesten. Silloin naisten elämänlaatu parani, jos tätä arvostettiin. Ei esim. huvikseen kukaan hakannut.
Nykyisin arvostaminen on yksilökeskeisempää, eli arvostetaan meriittejä. Yhä vähenevissä määrin arvostetaan ketään olemassaolon perusteella, eli siksi että jumala on senkin otuksen luonut.
Vanhusten automaattinen arvostus on varmaan tullut hierarkiasta, eli vanhoja ihmisiä on kunnioitettu iän myötä, koska se on ollut silloin loogisin johtamisen muoto. Nykyisin vanhuksia ei tarvitse samalla tavalla arvostaa ts. totella, uskoa..
 
AivanSama
En oikeasti tiedä.
Vaikea kysymys. Miksi ketään pitäisi arvostaa, sukupuolensa, ikänsä, seksuaalisen suuntaumisensa tai minkään ominaisuutens vuoksi.

Uskon, että jokaiselle ihmiselle pitää antaa tilaa ja vapaus elää omanlaistaan elämää (lakien puitteissa), mutta minusta tuntuu hassulle ajatus siitä, ettäkö minun pitäisi oletusarvoisesti arvostaa yhtään ketään.
 
vierailija
Vaikea kysymys. Miksi ketään pitäisi arvostaa, sukupuolensa, ikänsä, seksuaalisen suuntaumisensa tai minkään ominaisuutens vuoksi.

Uskon, että jokaiselle ihmiselle pitää antaa tilaa ja vapaus elää omanlaistaan elämää (lakien puitteissa), mutta minusta tuntuu hassulle ajatus siitä, ettäkö minun pitäisi oletusarvoisesti arvostaa yhtään ketään.
Ymmärrän toki pointtisi, mutta eikö ajatukseen silloin liity, että arvostaa toisia, vain jos hyötyy heistä jotenkin?
Voisin kuvitella, että ajatus, jos se on niin, laskee arvoa muiden silmissä. Eli "tuo arvostaa vain niitä, jotka ovat hyödyksi".
Voi hyvin ajatella, että tämä olisi hyödyksi sosiaalisessa yhteiskunnassa. Mutta olisiko silloin työttömillä tai vaikka kodittomilla pienempi arvo, kuin työssäkäyvällä tai sellaisella, jolla on asunto? Jos huono tilanne johtuisi vaikka sairaudesta, silloin terveet olisivat automaattisesti arvokkaampia.
 
AivanSama
Ymmärrän toki pointtisi, mutta eikö ajatukseen silloin liity, että arvostaa toisia, vain jos hyötyy heistä jotenkin?
Voisin kuvitella, että ajatus, jos se on niin, laskee arvoa muiden silmissä. Eli "tuo arvostaa vain niitä, jotka ovat hyödyksi".
Voi hyvin ajatella, että tämä olisi hyödyksi sosiaalisessa yhteiskunnassa. Mutta olisiko silloin työttömillä tai vaikka kodittomilla pienempi arvo, kuin työssäkäyvällä tai sellaisella, jolla on asunto? Jos huono tilanne johtuisi vaikka sairaudesta, silloin terveet olisivat automaattisesti arvokkaampia.
En mielestäni kertonut arvostavani ihmisiä, joista minulle on hyötyä. Tämä oli vähän niinkuin oma päättelysi, joka ei liittynyt oikeastaan mitenkään siihen, mitä sanoin.

En siis arvosta ihmistä hänen sukupuolensa, sosiaalisen asemansa tai edes hyödyttävyytensä suhteen. Se, että arvostan jotakuta ihmistä vaatii sen, että minun pitää tuntea hänet varsin hyvin, jotta voin arvostaa häntä. Siksi kummastelen ajatusta siitä, että jotakuta arvostettaisiin vain vaikkapa hänen ikänsä vuoksi. En oikein ymmärrä sellaista.

Ihmiset, joita en tunne, eivät ole arvottomia, eikä heidän arvonsa voi laskeakkaan, koska en ole koskaan voinut sitä edes määritellä.
 
vierailija
En mielestäni kertonut arvostavani ihmisiä, joista minulle on hyötyä. Tämä oli vähän niinkuin oma päättelysi, joka ei liittynyt oikeastaan mitenkään siihen, mitä sanoin.

En siis arvosta ihmistä hänen sukupuolensa, sosiaalisen asemansa tai edes hyödyttävyytensä suhteen. Se, että arvostan jotakuta ihmistä vaatii sen, että minun pitää tuntea hänet varsin hyvin, jotta voin arvostaa häntä. Siksi kummastelen ajatusta siitä, että jotakuta arvostettaisiin vain vaikkapa hänen ikänsä vuoksi. En oikein ymmärrä sellaista.

Ihmiset, joita en tunne, eivät ole arvottomia, eikä heidän arvonsa voi laskeakkaan, koska en ole koskaan voinut sitä edes määritellä.
Kirjoitin kokoajan passiivissa, eli en ajatellut, että sinä ajattelisit hyötyperusteisesti. Koska sanoit, ettet ymmärrä, miksi oletusarvollisesti pitäisi arvostaa, niin mietin sitten, että mikä se syy voisi olla. En tullut heti ajatelleeksi oikeaa syytäsi, että sinun pitää tuntea heidät, jotta voit heitä arvostaa enemmän.
 
vierailija
Mitä on jonkun arvostaminen???
Saako toisesta jonkun hinnan? Vähän niin kuin, että käyttää autoa säännöllisesti merkkihuollossa jotta jälleenmyyntiarvo pysyisi mahdollisimman hyvänä?