Minä olin joitain vuosia sitten usein helluntailaistilaisuuksissa ja vietin vapaa-aikaa uskovaisporukassa yleensä rukoillen ja muuten hihhuloiden. En voi väittää että olisin tuolloin edes uskonut täysillä Jumalaan, koska sellainen pieni epäilys oli aina siitä, onko kaikki vaan teatteria ja itselleen uskottelua. Silti pari kertaa sattui outoja juttuja joissa ei ole mitään itsesuggestiota, vaan ne ovat totta. Tulin kerran yöllä kolmen aikaan uskovaiskaverin kyydillä kotiin, meillä oli ollut rukoilu ja hihhulipitoinen ilta. Kun auto tuli kotipihaan, huomasin että huoneeni ikkunassa on valo. Pidin sitä kummallisena, sillä olen lähes pakkomielteinen valojen sammuttelija, eli en jätä niitä palamaan kun poistun pitemmäksi aikaa. Sanoin kaverille hyvät yöt ja menin sisälle ja pilkkopimeässä kiipesin yläkertaan huoneeseeni, avasin oven ja huone oli pimeä. Silloin ihmetytti. (ei ole mahdollista että joku perheenjäsen olisi ollut huoneessa, ja luikkinut pois kun huomasi tuloni)
Toinen samantyyppinen tapaus sattui samassa huoneessa, oli taas yö ja kukuin valveilla. Avasin oven mennäkseni käymään vessassa, joka on huoneeni vieressä, kun kuulin portaiden alapäästä naisen äänen sanovan "nyt nukkumaan!" oli pimeää, katsoin alas mutten nähnyt ketään, vastasin vain että joo joo. Aamulla kysyin äidiltäni olinko muka jotenkin metelöinyt, että hänen täytyi herätä ja tulla käskemään minua nukkumaan, jolloin hän sanoi, ettei ole käynyt sanomassa mitään, vaan nukkunut koko yön. (äitini unissakäelyselitys ei kelpaa, koska hän ei ole koskaan sellaista harrastanut eikä harrasta edelleenkään)
Etiäisiä olen myös kokenut aika monia, viimeksi vahvana silloin, kun sulhaseni oli palaamassa vaihto-oppilasreissustaan. Paria viikkoa ennen hänen tuloaan alkoi makuuhuoneen ovi avautua öisin itsellään (kahva loksahti auki, joskus heräsin siihen) oven aukeaminen loppui, kun hän tuli kotiin.
Nyt kaipaisinkin oikeastaan jotain vastaloitsua, kun viime viikolla sattui yksi tapaus, jossa luulin lyhykäisyydessään "jotakuta" ovella ollutta sulhaseksi, ja sanoin että "tule vain", ja kävi ilmi, että ei sulhanen ollutkaan oveen kolkuttaja. Eli asun hänen kanssaan kahdestaan ja yhtenä iltana vielä puolenyön maissa menin suihkuun. Olin juuri menossa, kun jäin eteiseen kuulostelemaan miesten ääniä rapusta. Vettä päästettiin, ja kuulin sanat "olitko sinäkin asunnossa kun se tapahtui?" ja sitten äänet lakkasivat ja ovi suljettiin. Oli sunnuntai-ilta melkein kello 23, joten ihmettelin vähän, mistä on kyse. Oletin, että jonkinlainen vesivahinko ehkä, jos tällaiseen aikaan on pyydetty huoltomies/vastaava paikalle. Emmin hetken suihkuun menoa, koska kävi mielessä, että jos kaikki asunnot tullaan tarkistamaan tmv. Ei kuitenkaan kuulostanut siltä, että seuraavaa ovikelloa olisi soitettu joten päätin vain mennä pesulle kuten oli tarkoitus. Jätin oven laittamatta lukkoon, siltä varalta että toisen asukkaan pitäisi päästä pissalle. Olin suihkuverhon takana peseytymässä kun ovi avattiin, mutta mitään muuta ei kuulunutkaan. Sanoin sitten "tule vaan!" koska oletin, että sulhaseni tajusi liian myöhään että siellä onkin joku, ja meinasi lähteä pois. Mitään ei vastattu, ja ovi meni kiinni. Jäin ihmettelemään, mutta peseydyin normaalisti ja kun tulin pois, menin vielä kysymään mieheltä, että miksi et tullutkaan sisään, kyllä sinä olisit vessassa voinut käydä. Hän sanoi ettei ole poistunut huoneesta, mutta ihmetteli kyllä mitä huutelin suihkussa. Sellaista. Eli ihan vähän arveluttaa, kenet kutsuin peremmälle, ja miten sen kutsun voi perua...
Sanokaa vain höyrähtäneeksi, jos haluatte
