Miniä ja poika hoitaa

Miten sais pienen lapsenlapsen hoitoon, kun tekis niin mieli hoitaa. Ei ole pyydetty lapsenvahdiksi. Aina lapsi otetaan kaupungille ja kyläileen mukaan, ei tuoda hoitoon..

 

Tänäpäivänä perheetarvostavat yhteistä aikaa, ja minusta on hienoa että lapset otetaan mukaan sinne mihin itsekin mennään.

Kuule mummu1, kyllä se aika tulee että lapset tulevat hoitoon luoksesi, jaksa nyt vaan odottaa!

 

Oletko tarjoutunut hoitajaksi? Kerro vahmemille, että olet käytettävissä vaikka kauppareissun ajan tms. , jos he haluavat asioida rauhassa. Minä en yleensä kehtaa kovin usein pyytää lapsenlikaksi, kun tuntuu, että aina vaivaan samalla asialla.

 

Hmmm, minusta lapsenhoidon täytyy lähteä siitä tarpeesta, että lapselle tarvitaan hoitopaikka - ei niin päin, että mummut ja vaarit haluavat vauvan hoitoon ja siksi lapsi viedään hoitoon. Eiköhän aloittajankin luona poika&miniä vieraile lapsineen, kyllähän sen vauvan kanssa silloin saa serurustella?

Itsellä tässä siis ehkä se "nostaa karvoja pystyyn", että mummu "itsekkäästi" haluaa hoitaa vauvaa yksin, eli vanhempien läsnäolo ei kiinnosta, vauvan ainoastaan. Itsellä nimittäin miniänä anoppini kanssa hieman sama tunne, että anoppi kyllä mielellään näkee lastamme, muttei minusta niin väliä :/

 

\

Hmmm, minusta lapsenhoidon täytyy lähteä siitä tarpeesta, että lapselle tarvitaan hoitopaikka - ei niin päin, että mummut ja vaarit haluavat vauvan hoitoon ja siksi lapsi viedään hoitoon. Eiköhän aloittajankin luona poika&miniä vieraile lapsineen, kyllähän sen vauvan kanssa silloin saa serurustella?

Hetkinen, ovatko mummut ja vaarit tarkoitetut vain hoitopaikan vastineeksi? Uskon, että isovanhemmat haluavat hoitaa lapsenlapsiaan, koska kokevat että heillä on myös paljon annettavaa, he haluavat jakaa sisällään olevaa rakkautta ja elämänkokemusta. Jos rakastaa jotakuta, haluaa myös olla hänen lähellään - kiusallista!

Itse saan hoitaa lapsenlastani lähes joka ilta, sillä haen hänet päiväkodista mummulaan jatkohoitoon. Olen lapsen kanssa mielelläni, mutta kun äiti illalla käy vain sieppasemassa hänet mukaansa, tunnen itseni todella vain hoitokoneeksi. Eivät vanhemmat minusta välitä, ja minäkin opin vähitellen olemaan välinpitämätön ja etäinen heidän suhteensa.

Ydinperhe on pyhä ja koskematon, ainakin nykyisin, ainakin Suomessa.

 

\

\

Hmmm, minusta lapsenhoidon täytyy lähteä siitä tarpeesta, että lapselle tarvitaan hoitopaikka - ei niin päin, että mummut ja vaarit haluavat vauvan hoitoon ja siksi lapsi viedään hoitoon. Eiköhän aloittajankin luona poika&miniä vieraile lapsineen, kyllähän sen vauvan kanssa silloin saa serurustella?

Hetkinen, ovatko mummut ja vaarit tarkoitetut vain hoitopaikan vastineeksi? Uskon, että isovanhemmat haluavat hoitaa lapsenlapsiaan, koska kokevat että heillä on myös paljon annettavaa, he haluavat jakaa sisällään olevaa rakkautta ja elämänkokemusta. Jos rakastaa jotakuta, haluaa myös olla hänen lähellään - kiusallista!.

En kyllä missään kohdin noin sanonut Tarkoitin ihan yleisellä tasolla, mielestäni lasta ei tarvi hoitoon viedä, jollei hoidon tarvetta ole.

Asia täysin erikseen ovat ihan normaalit vierailut - kuten mainitsinkin - mikseivät ne "kelpaa"? Miksi se vauva täytyy väkisin viedä hoitoon, esim vanhempien lähtiessä kyläilemään muualle, kuten alkuperäinen mummu1 toivoi??

Totta kai isovanhemmat haluavat jakaa rakkauttaan jne. Ja mikseivät sitä voisi tehdäkin, vaikkei lapsi hoitoon varsinaisesti tulisikaan? Mikseivät siis vanhemmat voi olla läsnä, kun isovanhemmat sitä rakkauttaan jakavat, eikö sitä lapsenlapsen syntymän jälkeen enää niille omille lapsille riitäkään...? Miniöistä nyt puhumattakaan.

Tuohon viimeiseen siteeraamaani lauseeseen: Jos rakastaa jotakuta, niin haluaa kaiketi toimia tämän ehdoilla ja parhaaksi? ELi sille on takuulla syynsä, etteivät aloittajan poika&miniä ole lastaan yksin hoitoon tuoneet, ja mummun pitäisi se hyväksyä. Lapsi voi olla arka/ujo/mistä minä tiedän, jonka vuoksi he mielummin kyläilevät kokonaisena perheenä.

En nyt tiedä, tuliko näkökulmani yhtään selvemmäksi... Mutta siis, mielestäni isovanhemmat nimenomaan eivät ole yksinomaan/lainkaan hoitopaikka, vaan paikka jossa koko perhe haluaa kyläillä. (Ja tuntuu kieltämättä kurjalta, kun isovanhemmilta ei välttämättä sitä rakkautta ja huomiota enää muille riitäkään kuin lapsenlapselle, itseä sysitään syrjään...)

 

meillä vauva 11kk ja ei ole ollut hoidossa, isä tai äiti aina vauvaa hoitanut. vauva aika on niin lyhyt, että halutaan itse hoitaa vauva. ja kun imetänkin, niin helpompi ottaa vauva aina mukaan. ei ole saanut korvikkeita. ja kyläillä yms voi tehdä yhdessä vauvan kanssa. aina tietysti vauvan tarpeen huomioiden. mummit ja vaarit voi olla vauvan kanssa kun meillä käyvät tai me niillä. ja kerran tai kaksi viikossa näin tapahtuukin.

 

Aiheeseen liittyen, minua kiinnostaisi valtavasti tietää, miksi nimenomaan lapsenlapsen hoitaminen ilman lapsen vanhempia on niin ykkösjuttu useille isovanhemmille?

Meillä miehen vanhemmat eivät ole lainkaan kiinnostuneita näkemään lapsenlapsiaan (ellei me sitten mennä heille) muutoin kuin tulemalla hoitamaan tai pyytäämään meitä viemään lapset heille hoitoon. Asuvat kuitenkin 50 km:n päässä meistä ja ihan vikasuunnassa, jos ajatellaan jotain menoja, saaressa ei juuri kauheesti ole meidän menoja tai tarpeita . Käyvät kyllä meidän paikkakunnallamme 2-3 krt viikossa ja pääsevät käymään tyttäriensa luona, toinen asuu 3 km:n päässä meistä ja toinenkin reilusti alle 10 kilsan päässä. Miksi ei voisi tulla joskus moikkaamaan meitäkin (lue lapsenlapsia)? Pyydetty on kyllä ja mielellään otetaan vastaan. Mutta ei niin ei. Tulevat kyllä mielellään jos pyydämme hoitamaan tai tarvitsemme jotain apua esim. remontissa.

Toisaalta saa sitten lukea, että isovanhempia pidetään hoitoautomaatteina eikä muuten olla kiinnostuneita. Hankalaa...

 

\

\

Hmmm, minusta lapsenhoidon täytyy lähteä siitä tarpeesta, että lapselle tarvitaan hoitopaikka - ei niin päin, että mummut ja vaarit haluavat vauvan hoitoon ja siksi lapsi viedään hoitoon. Eiköhän aloittajankin luona poika&miniä vieraile lapsineen, kyllähän sen vauvan kanssa silloin saa serurustella?

Hetkinen, ovatko mummut ja vaarit tarkoitetut vain hoitopaikan vastineeksi? Uskon, että isovanhemmat haluavat hoitaa lapsenlapsiaan, koska kokevat että heillä on myös paljon annettavaa, he haluavat jakaa sisällään olevaa rakkautta ja elämänkokemusta. Jos rakastaa jotakuta, haluaa myös olla hänen lähellään - kiusallista!

Itse saan hoitaa lapsenlastani lähes joka ilta, sillä haen hänet päiväkodista mummulaan jatkohoitoon. Olen lapsen kanssa mielelläni, mutta kun äiti illalla käy vain sieppasemassa hänet mukaansa, tunnen itseni todella vain hoitokoneeksi. Eivät vanhemmat minusta välitä, ja minäkin opin vähitellen olemaan välinpitämätön ja etäinen heidän suhteensa.

Ydinperhe on pyhä ja koskematon, ainakin nykyisin, ainakin Suomessa.

Miten haluaisit miniäsi huomioivan sinua noissa tilanteissa?

 

\

Aiheeseen liittyen, minua kiinnostaisi valtavasti tietää, miksi nimenomaan lapsenlapsen hoitaminen ilman lapsen vanhempia on niin ykkösjuttu useille isovanhemmille?
--------
Toisaalta saa sitten lukea, että isovanhempia pidetään hoitoautomaatteina eikä muuten olla kiinnostuneita. Hankalaa...

Jos yrittäisin kuvitella.... Olisko nyt kuitenkin niin, että hoitaminen ei ole se juttu, vaan pitkäaikaisempi ja syvempi tutustuminen lapsenlapsiin, halu antaa heidän kokea erilaisia asioita kuin kotiympäristössään. Riippuu tietysti lapsen iästä, leikki-ikäisistä riittää hoidettavaa monille, mutta vauvoille vanhempien seura on tärkeintä.

Varmaan isovanhemmat ovat myös varautuneempia miniän kodissa kuin tyttäriensä. Tälläkin palstalla on käynyt selväksi, että anoppi ei koskaan vastaa äitiä, joten on se varmaan usein toisinkin päin. Varovaisuutta, hienotunteisuutta, epävarmuutta... Kun tarjoutuu hoitamaan, voi kuvitella olevansa myös hyödyksi. Se on tavallaan kiertoilmaus halulle tutustua lapsiin paremmin vaivaamatta vanhempia.

Tilapäinen lomailun tapainen hoitaminen on ihan eri juttu kuin päivittäinen perushuolto, joka pitäisi kuulua vanhemmille. Lehdistä ym. olen lukenut, että mummot pysyköön lestissään, kuorikoot vain kermat päältä. Meillä se menee toisin päin.

 

\

\

\

Hmmm, minusta lapsenhoidon täytyy lähteä siitä tarpeesta, että lapselle tarvitaan hoitopaikka - ei niin päin, että mummut ja vaarit haluavat vauvan hoitoon ja siksi lapsi viedään hoitoon. Eiköhän aloittajankin luona poika&miniä vieraile lapsineen, kyllähän sen vauvan kanssa silloin saa serurustella?

Hetkinen, ovatko mummut ja vaarit tarkoitetut vain hoitopaikan vastineeksi? Uskon, että isovanhemmat haluavat hoitaa lapsenlapsiaan, koska kokevat että heillä on myös paljon annettavaa, he haluavat jakaa sisällään olevaa rakkautta ja elämänkokemusta. Jos rakastaa jotakuta, haluaa myös olla hänen lähellään - kiusallista!

Itse saan hoitaa lapsenlastani lähes joka ilta, sillä haen hänet päiväkodista mummulaan jatkohoitoon. Olen lapsen kanssa mielelläni, mutta kun äiti illalla käy vain sieppasemassa hänet mukaansa, tunnen itseni todella vain hoitokoneeksi. Eivät vanhemmat minusta välitä, ja minäkin opin vähitellen olemaan välinpitämätön ja etäinen heidän suhteensa.

Ydinperhe on pyhä ja koskematon, ainakin nykyisin, ainakin Suomessa.

Miten haluaisit miniäsi huomioivan sinua noissa tilanteissa?

Ymmärrän nämä sieppaukset hyvin, jos on myöhä ja jos edes silloin tällöin keskustellaan, tai tavataan esim. viikonloppuna kyläilymielessä, päivitetään kuulumiset puolin ja toisin.
Ehkä kyse on ilmapiiristä, asenteesta yleensä. Minä olen surullinen siitä, että äitiä ei tunnu kiinnostavan oman lapsensa vointi tai kokemukset, puhumattakaan minun mielipiteeni jostain ongelmasta. Joskus on välitettävä päiväkodin terveisiä, silloin on oltava nopea, ja tulee sanottua liian suoraan.

Toivoisin äidiltä enemmän kiinnostusta lapsen asioihin, oman mielipiteensä ja omien toiveidensa ilmaisemista - ja edes jotain kommenttia ehdotuksistani. Ei siinä monta lausetta joka ilta kaivata, mutta edes joskus, aikaa kyllä olisi molemmilla.

Ehkä teillä ei ole tällaista ongelmaa (meidän hoidettava on lievästi erityislapsi), ehkä pystytte helpommin kommunikoimaan, ilmeetkin riittää. Kysy lapsen hoitajalta - tai tiedän kyllä ettei tuohon yksoikoista vastausta ole helppo antaa.

 

\

meillä vauva 11kk ja ei ole ollut hoidossa, isä tai äiti aina vauvaa hoitanut. vauva aika on niin lyhyt, että halutaan itse hoitaa vauva. ja kun imetänkin, niin helpompi ottaa vauva aina mukaan. ei ole saanut korvikkeita. ja kyläillä yms voi tehdä yhdessä vauvan kanssa. aina tietysti vauvan tarpeen huomioiden. mummit ja vaarit voi olla vauvan kanssa kun meillä käyvät tai me niillä. ja kerran tai kaksi viikossa näin tapahtuukin.

Näin myös meillä. Me itse haluamme nauttia tästä vauva-ajasta ja meillä ei ole ollut tarvetta viedä lastamme (7kk) hoitoon. Lasta emme vie hoitoon vain siksi että mummo niin haluaa. Jo silloin kun vauva oli todella pieni oli keskustelua, että "ei ne raaski tuoda sitä hoitoon", vauva oli oikeasti muutaman viikon. Ja asia on todellakin näin, me emme raaski viedä hoitoon. Nautimme joka hetkestä vauvamme kanssa.

Me pidämme matkustelusta ja kyläilystä ja ainakaan vielä ei ole tullut tilannetta, että vauvalle pitäisi siksi aikaa hoitaja löytyä. Sitten kun lapsi osaa itse kertoa oman mielipiteensä ja toiveensa, niin asiaa voidaan harkita paremmin.

Tuntuu, että nykypäivänä vauvan hoitoon vieminen mummoille olisi velvollisuus.

 

Kannanpa minäkin korteni kekoon tässä keskustelussa... Sitä en todellakaan ymmärrä miksi niistä lastenlapsista ei voi nauttia silloin kun heidän vanhemmat ovat läsnä. Miksi ne lapset täytyy saada hoitoon, vaikkei hoidon tarvetta olisikaan? Mikä siinä on niin salaista, että vanhemmat eivät saisi olla läsnä kun isovanhemmat ja lapsenlapset tutustuvat toisiinsa? Vai johtuuko se siitä, että silloin joutuu huomioimaan vanhempien toiveet ja tavat, eikä saa tehdä asioita omalla tavalllaan?

 

\

\

\

\

Hmmm, minusta lapsenhoidon täytyy lähteä siitä tarpeesta, että lapselle tarvitaan hoitopaikka - ei niin päin, että mummut ja vaarit haluavat vauvan hoitoon ja siksi lapsi viedään hoitoon. Eiköhän aloittajankin luona poika&miniä vieraile lapsineen, kyllähän sen vauvan kanssa silloin saa serurustella?

Hetkinen, ovatko mummut ja vaarit tarkoitetut vain hoitopaikan vastineeksi? Uskon, että isovanhemmat haluavat hoitaa lapsenlapsiaan, koska kokevat että heillä on myös paljon annettavaa, he haluavat jakaa sisällään olevaa rakkautta ja elämänkokemusta. Jos rakastaa jotakuta, haluaa myös olla hänen lähellään - kiusallista!

Itse saan hoitaa lapsenlastani lähes joka ilta, sillä haen hänet päiväkodista mummulaan jatkohoitoon. Olen lapsen kanssa mielelläni, mutta kun äiti illalla käy vain sieppasemassa hänet mukaansa, tunnen itseni todella vain hoitokoneeksi. Eivät vanhemmat minusta välitä, ja minäkin opin vähitellen olemaan välinpitämätön ja etäinen heidän suhteensa.

Ydinperhe on pyhä ja koskematon, ainakin nykyisin, ainakin Suomessa.

Miten haluaisit miniäsi huomioivan sinua noissa tilanteissa?

Ymmärrän nämä sieppaukset hyvin, jos on myöhä ja jos edes silloin tällöin keskustellaan, tai tavataan esim. viikonloppuna kyläilymielessä, päivitetään kuulumiset puolin ja toisin.
Ehkä kyse on ilmapiiristä, asenteesta yleensä. Minä olen surullinen siitä, että äitiä ei tunnu kiinnostavan oman lapsensa vointi tai kokemukset, puhumattakaan minun mielipiteeni jostain ongelmasta. Joskus on välitettävä päiväkodin terveisiä, silloin on oltava nopea, ja tulee sanottua liian suoraan.

Toivoisin äidiltä enemmän kiinnostusta lapsen asioihin, oman mielipiteensä ja omien toiveidensa ilmaisemista - ja edes jotain kommenttia ehdotuksistani. Ei siinä monta lausetta joka ilta kaivata, mutta edes joskus, aikaa kyllä olisi molemmilla.

Ehkä teillä ei ole tällaista ongelmaa (meidän hoidettava on lievästi erityislapsi), ehkä pystytte helpommin kommunikoimaan, ilmeetkin riittää. Kysy lapsen hoitajalta - tai tiedän kyllä ettei tuohon yksoikoista vastausta ole helppo antaa.

Harmillinen tilanne. Kyllä minä ainakin kyselen mummilta kuulumiset ennen ennenkö lähden lapsen kanssa kotiin ja juttelen muutenkin hetken siinä oven raossa ja välillä ihan sisälläkin =)

En kuitenkaan kauaa halua viipyä, koska mummi on yleensä silloin jo useamman tunnin touhunnut pikkuisen kanssa ja ajattelen, että hän haluaa jo oman rauhan. Niin ihana kun tuo poika onkin, niin vilkkaana lapsena hän pitää mummin taatusti vauhdissa.

Välillä kyllä harmittaa, kun ihan aidosti unohdan kiittää... hyvät yöt kyllä toivotan aina ja yritän osoittaa kiitollisuuteni.

 

heitänpä minäkin yhden kommentin..Jos tilanne on sellainen että pienen lapsen äiti käy töissä, pääsee aika myöhään töistä ja iltahämärissä väsyneenä hakee lapsen mummolta hoidosta. Hän on varmasti väsynyt, nälissään, kotona odottaa joukko tehtäviä asioita, mielessä jo seuraavan aamun aikainen nousukin ja kenties jotain työasioitakin. Lasta on ollut ikävä, tekee mieli nopeasti kotiin jotta saisi hieman lastaan pitää hyvänä ennen iltatoimia ja nukkumaanmenoa.

Miksi, siis miksi ihmeessä pitäisi ylimäääräinen puolituntinen kuluttaa aikaa siellä mummolan eteisessä?? Eikö mummon kanssa voitaisi istua vaikka viikonloppuna puolilta päivin pöydän ääreen rauhassa keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä? Ja arkena kiiruhtaa hyvällä omallatunnolla lapsen kanssa kotiin?Ymmärrystä tätä äitiä kohtaan tunnen minä!

 

Eipä meilläkään ole ollut tarvetta viedä poikaa hoitoon, hän on hieman yli 1-vuotias. Emmekä aio tehdä niin vain sen tähden, että isovanhemmat niin haluavat. Jotenkin raivostuttavaa tuollainen "lapsi viihdekeskuksena" ajattelu, jota höystetään vielä "niin, eikö täällä isovanhemmilla olekin kivempaa?"-kommenteilla. Muutenkin ainoastaan lapsen fyysinen puoli koetaan kiinnostavaksi, kun pojan luonteesta keskustellaan, niin eipä mielenkiinto herää.

Joku osui naulankantaan kirjoittaessaan, että outoa, kun lapseen ei voi muka tutustua vanhempien ollessa läsnä. Siinä auttamatta tuntee itsensä turhaksi ja ylimääräiseksi, kun isovanhemmat yrittävät jatkuvasti työntää pois.

 

ehkä kokevat sinut hoitajana epäluotettavaksi.

En koskaan antaisi omia lapsiani anopille hoitoon ellei ole pako (ja niin pakko ei tule)


Anoppi ei kykene noudattamaan alkeellisempiakaan ohjeita.
Hänen mielestään on outoa jos viikon vanhalle ei anneta tissin lisäksi muuta. Säännöt mitä ne ovat???. Kyllä 6 kk voi syödä karkkia, totta kai voit viedä sählymailat kotiin ja pelata niillä sisällä.

Anopin mielestä ruuan voi korvata pullalla, keksillä ja jätskillä,
joka päivä ei ole mitään syytä ulkoilla, koska pukeminen on hankalaa.

Lapselle annetaan katteettomia lupauksia joita lapsi ei ymmärrä.
lapset vielä niin pieniä etteivät ymmärrä mitä tarkoittaa ensi kerralla, vaan elävät tässä ja nyt.

Meillä on ainakin anoppila/mummula) käynnit vähentyneet selkeästi ja johtuu vain anopin omasta käytöksestä, mielestään on loisto mummu ja miniä on vain hirviö joka pitää tiukkaa kuria lapsille (normaalit rutiinit, ruoka-ajat, nukkuma-ajat)

 

Itse saan hoitaa lapsenlastani lähes joka ilta, sillä haen hänet päiväkodista mummulaan jatkohoitoon. Olen lapsen kanssa mielelläni, mutta kun äiti illalla käy vain sieppasemassa hänet mukaansa, tunnen itseni todella vain hoitokoneeksi. Eivät vanhemmat minusta välitä, ja minäkin opin vähitellen olemaan välinpitämätön ja etäinen heidän suhteensa.

Ydinperhe on pyhä ja koskematon, ainakin nykyisin, ainakin Suomessa.
[/quote]

Niin, muistatkos itse kysäistä kiireiseltä äidiltä miten hänen päivänsä on mennyt, onko töissä kovasti kiirusta yms..? Sillä ehkäpä jos sinä tekisit aloitteen kysymällä äidistä itsestään ja sitten hieman johdatellen lapsen asioihin... Koska voihan äidistä tuntua siltä että hänelle "marmatetaan" asioista, vaikka hän kaiken kiireensä keskellä yrittää parhaansa ja silloin olisi kiva jos joku kysyisi omiakin kuulumisia... Tosin siis kun en tiedä oikeaa tilannetta niin sen kummempaa neuvoa en osaa antaa..

Tsemppiä ja toivottavasti tilanne selviää ja aletaan vaihtaa kuulumiset paremmin jatkossa

 

\

\

Itse saan hoitaa lapsenlastani lähes joka ilta, sillä haen hänet päiväkodista mummulaan jatkohoitoon. Olen lapsen kanssa mielelläni, mutta kun äiti illalla käy vain sieppasemassa hänet mukaansa, tunnen itseni todella vain hoitokoneeksi. Eivät vanhemmat minusta välitä, ja minäkin opin vähitellen olemaan välinpitämätön ja etäinen heidän suhteensa.
Ydinperhe on pyhä ja koskematon, ainakin nykyisin, ainakin Suomessa.

Niin, muistatkos itse kysäistä kiireiseltä äidiltä miten hänen päivänsä on mennyt, onko töissä kovasti kiirusta yms..? Sillä ehkäpä jos sinä tekisit aloitteen kysymällä äidistä itsestään ja sitten hieman johdatellen lapsen asioihin... Koska voihan äidistä tuntua siltä että hänelle "marmatetaan" asioista, vaikka hän kaiken kiireensä keskellä yrittää parhaansa ja silloin olisi kiva jos joku kysyisi omiakin kuulumisia... Tosin siis kun en tiedä oikeaa tilannetta niin sen kummempaa neuvoa en osaa antaa..

Tsemppiä ja toivottavasti tilanne selviää ja aletaan vaihtaa kuulumiset paremmin jatkossa

Kiitos neuvoista, mutta meidän tilanne on ollut hieman erityistyyppinen kommunikaatio-ongelma. Äidin asioita ei ole auttanut "udella", ja kiirekään ei johdu paljosta työstä. Yhteinen linja on kuitenkin jo löytymässä pikkuhiljaa, ja minä "marmatan" enintään yhden tärkeimmän asian päivässä enkä kysele mitään henkilökohtaista. Kyllä me puheväleissä olemme, kunhan osaan ja jaksan oikealla tavalla tehdä aloitteita.

 

Täällä kans yksi joka ei ymmärrä miksi mummojen pitäisi saada vauva melkein suoraan synnytyksestä yökylään. Meilläkin sitä nurinaa on saanut kuulla heti synnytyksen jälkeen.

Miksi pieni vauva pitäisi erottaa äidistään ja mummon viihteeksi viedä yökylään? Ja muutenki en tajua miksi sitä vauvaa pitäisi päästä YKSIN hoitamaan jonnekin mummolaan. Jos mummo käy 3-4 kertaaa viikossa meillä hoitamassa ja leikkimässä niin eikö se jo riitä?

Joka kerta saa kuulla kuinka mummo ruikuttaa vauvaa mukaansa. Eikö se jo tajua että en anna. Ja sitten vielä kehutaan mitä kaikkea tullaan salassa tekemään, kuten syömään tosi paljon karkkia...Juu, ei siinä mitään mutta kun olin just sanonut ettei saisi syödä paljoa nameja kun on suuri riski saada diabetes.(syntyi diabeteekon lapseksi)

Toistaiseksi olen suhtautunut ymmärtäväisesti, mutta joku päivä taidan vielä pimahtaa...

 

\

Toistaiseksi olen suhtautunut ymmärtäväisesti, mutta joku päivä taidan vielä pimahtaa...

Minäkin yritin suhtautua aluksi ymmärtäväisesti anoppiini, mutta lopuksi tilanne meni siihen että hermot meni anopin kanssa. Toivon, että jaksaisit vaikka tiedän miten vaikeaa se voi olla.

Kielloista huolimatta
- anoppi otti nukkuvan vauvan sängystä syliin koska hän halusi -
- antoi 9kk ikäselle lapselle suklaata
- teki 1v lapselle lapaset joissa pieniä nappeja ja irtolangan pätkiä
- jätti 10kk ikäsen lapsen yksin lattialle leikkimään pikkuautojen kanssa (sellaisten metallisten joissa piniä osia, ovat mieheni vanhoja)

Tässä vain osa asioista. Meille on parempi, että me ja anoppi elämme omaa elämäämme emmekä enää juurikaan tapaa. Minä kun olen huono äiti ja kiellän kaiken kivan.

 

Joskus se 'pimahtaminen' voi olla hyväkin vaihtoehto. Ainakin silloin jos se herättää anopin huomaamaan, että asiat eivät voi jatkua näin. Minä annoin aikoinani kaksi vaihtoehtoa: joko sanotaan hyvästi tai sitten alkaa kunnnioittamaan minua ja miestäni vanhempina. Jälkimmäisen anoppi valitsi ja kyllähän hän nyt yrittääkin. Mutta vaikeeta on!

 

\

\

Toistaiseksi olen suhtautunut ymmärtäväisesti, mutta joku päivä taidan vielä pimahtaa...

Minäkin yritin suhtautua aluksi ymmärtäväisesti anoppiini, mutta lopuksi tilanne meni siihen että hermot meni anopin kanssa. Toivon, että jaksaisit vaikka tiedän miten vaikeaa se voi olla.

Kielloista huolimatta
- anoppi otti nukkuvan vauvan sängystä syliin koska hän halusi - TÄMÄ EI MUNKAAN MIELESTÄ OLE KIVA
- antoi 9kk ikäselle lapselle suklaata TÄMÄ EI OLE HENGENVAARALLISTA
- teki 1v lapselle lapaset joissa pieniä nappeja ja irtolangan pätkiä TÄMÄN KIELTEISTÄ POINTTIA EN YMMÄRRÄ...ETKÖ ITSE PITÄNYT LAPASISTA
- jätti 10kk ikäsen lapsen yksin lattialle leikkimään pikkuautojen kanssa (sellaisten metallisten joissa piniä osia, ovat mieheni vanhoja) LÄHTIKÖ POIS VAIKKA OLI LUVANNUT KATSOA LASTA.. VAI ANTOIKO VAIN LAPSEN LEIKKIÄ AUTOILLA... TOD.NÄK. IRTOAVAT OASAT OVAT JO AIKAPÄIVÄÄ SITTEN IRRONNEET

Tässä vain osa asioista. Meille on parempi, että me ja anoppi elämme omaa elämäämme emmekä enää juurikaan tapaa. Minä kun olen huono äiti ja kiellän kaiken kivan.

 

\

kun olin just sanonut ettei saisi syödä paljoa nameja kun on suuri riski saada diabetes.(syntyi diabeteekon lapseksi)

Hei, laittaisitko linkin johonkin josta saisi lisätietoa. En ole vielä kuullutkaan tästä asiasta, taitaa olla uutta tutkimustietoa. Kiitos jo etukäteen.

 

^Diabetesta ei voi saada sokeria/karkkia syömällä Taudin syyt ovat ihan muualla: Ykköstyypin ("lapsuusiän") diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat, luultavasti autovasta-aineiden aiheuttamana, ja kakkostyypin ("aikuistyypin") diabetes johtuu haiman insuliinintuotannon riittämättömyydestä, elimistön solujen insuliiniherkkyyden vähenemisestä, ja lopulta jopa insuliinituotanno kokonaan loppumisesta.