Miten kotiäidillä on aikaa

  • Viestiketjun aloittaja Vähän porvoosta mutta silti pohtien
  • Ensimmäinen viesti
Vähän porvoosta mutta silti pohtien
hoitaa lapsia?

Kun tätä palstaa lukee, niin kotiäiti tekee kaiken ruuan itse (ei eineksiä), siivoaa kodin päivittäin (pölyt, imuroi, tamppaa matot, pesee lattiat, vessat, jne), pyykkää 2-3koneellista likaisia vaatteita, käy kaupassa ja kirjoittelee täällä kaksplussalla

Missä vaiheessa lasten kanssa ollaan? Leikkivätkö vanhemmat enää lasten kanssa? Vai riittääkö että ne on omissa oloissaan? Jotenkin tuntuu että päiväkodissakin lasten perään katsotaan enemmän...

Onko kotiäiti sittenkin parannettu nimitys kotiapulaiselle?
 
kotiäiti tääkin
Joo ja tuon kaiken luettelemasi ja vielä monen muunkin asian lisäksi tämä ihmellinen ja taitava kotiäiti vielä leikkii niiden lastensa kanssa, leikin lisäksi maalaa, askartelee, ulkoilee ja rakentaa majoja. Vaikka mitä vielä muutakin. Oikeasti. Kotiäidin lapset ovat onnellisia.
 
meillä ei kyllä paljoa siivota etenkää ny ku remontti menossa,mutta kaikkea muuta ehtii tekee ku ottaa ne lapset siihen mukaan ja tekee yhdessä.Hieman hitaammaksi se menee mutta liekö sillä väliä kun ei ole kiire mihinkää.Sitten jos useampi lapsi saattavat leikkiä yhdessä.usein teen kotitöistä sellaisia leikinomaisia lapsille.Poika keraa legoja lattialta niin kun tykkää traktori jutuista yms.Niin pahvista ns.etukauha ja sillä kerää si ja sitten pojalla on oma imuri ja se on pojalle ns.puimuri.Noh sitten hän haluaa pyyhkiä lattiaa niin pojalle on oma sellainen liina ja se laitetaan sillai että tulee ns.lana ja si niinku lanataan yms....
 
vieras
meillä ei aina ole siistiä ja täydellistä ,mutta lapseni ovat saaneet myös minun seuraani kun haluuaavat.kerran viikossa sanon että nyt isi leikkii ja äiti siivoo ,se on tylsää mutta tehtävä.unohdit ap mainita noitten lisäksi pitää tietty olla lapsilla harrastuksetkin viimesen päälle.heh .terv ei täydellinen mutta onnellinen äiti.mä tankkaan leikkihetkillä nyt ,palaan sit taas työelämän tylsyteenja kyllä olen ylpeä työstäni kotona
 
mä en kyllä hirveesti leiki sisätiloissa lasteni kanssa jos mennää ulos niin siellä saatan osallistua johonki liekkeihin,mut muuten näin sisällä osallistuvat jonkuverran touhuumiseen,leikkivät keskenään tai sit mä keksin niille jotain tekemistä..kuten askarteluu tai majan rakentelua jne..
 
Miksi koti pitää puunata lattiasta kattoon joka päivä?
Miksi pyykkiä pitää pestä joka päivä?(ja kone kyllä pesee ne ilman minuakin,en vahdi vieressä?
Miksi joka päivä pitää tehdä ruoka alusta loppuun?Eikö koskaan jää edelliseltä päivältä vaikka jotain?
Miksi kaupassa pitää käydä joka päivä?(en minä käy)
 
yh
Ei kotiäiti mikään touhotäti ole. Tosin mulla ei kotiäitivuosina ollut telkkaa eikä tietokonetta. Joten aika meni lasten kanssa. Olivat mukana kaikessa, ruoanlaitossa ja roskien viennissä jne. Ei mitään leikitystä erikseen, arjen juttuja vaan.
 
vieras
Jostain syystä mulla ainakin on paremmin käyttäytyviä lapsia kuin monella muulla, että ilmeisesti lapsia on ehditty kasvattaakin siinä sivussa. Kaksi on mennyt jo kouluun ja pelkkiä kehuja on tullut opettajilta siitä että lapset ovat niin avuliaita ja ottavat muutkin huomioon. Ylpeä olen kyllä saavutuksistani kotiäitinä, mulla on todella onnellisia lapsia.
 
Meidän typykkä vetelee vielä monen tunnin päikkäreitä kahteen kertaan päivässä, sinä aikana kerkee siivota, touhuta ja tietty palstailla! :) Ruoan teen silloin kun mies tulee kotiin, ajoittain teen seuraavan päivän ruoan valmiiksi jo edellisiltana.. Mut tietty mulla on vielä niin pieni lapsi ja vain yksi, että kai tää näin sujuu helpostikin! :D En sit tiiä isommista perheistä..
 
Siis mä teen ruoat ite, siivoan (=siistin paikkoja), pesen pyykkiä ja käyn kaupassa. Kaiken lisäksi ehdin vielä lasten kanssakin leikkiä ja ulkoilla. Ei tuo musta mitään suuria vaadi, esim. pesukone kyllä pesee ihan itekseen eikä tarvi vieressä vahtia. En koe olevani mikään ihme-äiti, vaatii vaan vähän miettimistä etukäteen.
 
Mä en siivoo joka päivä. Imuroin kolme kertaa viikossa ja esikoinen kerää joka päivä innokkaasti lelunsa. Ihan siistiä meillä on aina. =)
Kaupassa käyn lasten kanssa ja samalla reissulla käydään leikkipuistossa.
Mies hoitaa pyykinpesun.
Joka päivä laitan ruoan ite, ei eineksiä, mutta mä pystyn tekemään monta muutakin asiaa siinä samalla kun laitan ruokaa.
Leikin joka päivä lasten kanssa ja askarrellaan, lauletaan, luetaan, sun muuta kivaa.
Mun mielestä on ihan organisointitaidoista kyse näissäkin jutuissa. En mitenkään pidä itseäni superäitinä. :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kylkiluu:
Mä kerkeen lukeen kirjojakin! Aika supermutsi :xmas:
Ja mä teen vielä käsitöitäkin :saint:

Ai niin, mut mä en kyllä puunaa ja kiillota ja tamppaa joka päivä :snotty: :ashamed:

Aika vähän me lasten kanssa loppujen lopuksi leikkimällä leikitään, luetaan päivittäin yhdessä, joskus leikitään legoilla, pelataan lautapelejä, jutellaan, ollaan ulkona jossa tulee joko leikittyä tai liikuttua, tehdään jotain yhdessä, piirrellään. Lapsia kun on useampi, niin he kuitenkin aika paljon leikkivät keskenäänkin. Minusta jotenkin tuntuu, että useimmiten lapsilla on jo niin paljon puuhaa, että eivät oikein kaipaa minua leikittämään tai leikkimään.

Mutta kyllä mä just täällä yks päivä leikin prinsessaa tyttöni kanssa, meillä oli molemmilla prinsessavaatteet kun kiskoin hääpuvun päälleni :saint: (jonka tietenkin olen ahkerilla kätösilläni ihan itse ommellut :saint: )

Niin joo, ja kaupassakäynti ajoitetaan siihen, kun mies on kotona tai nakitetaan koko kauppareissu miehelle.

 
helposti.... ei mul mene ainakaan koti hommiin kuin joku 2h päivässä.... päivää on viel pitkästi jäljellä ja siin kerkiää ulkoillakkin pari kertaa..... ja mitä pahaa siin on jos kaikki ei haluu käyttää eineksii? meil syödään 5x päivässä normaali koti ruokaa enkä ole viel tähän päivään mennessä törmänny ajan puutteeseen sen laitossa... kaikessa on kyse siittä kuinka rytmität päiväsi.... ja lapsi perheessähän lapsi sen määrää, kun on selvät rytmit niin on helppo rutiinilla suorittaa päivän askareet sekä "työt".
 
Hanna
Aika pienetkin lapset voi ottaa kotitöihin mukaan; mun 1,5v poika tykkää ripustaa pyykkiä, ratsastaa imurilla ja pyyhkiä pölyjä, ja se on hänelle kyllä leikkiä:) Ehditään toki leikkiä muutenkin. Puistossa käydään leikkimässä pari tuntia joka päivä. Kun laitan ruokaa, poika leikkii vieressä kattiloilla. Illalla sitten isi leikkii enemmän autoleikkejä ja painimisleikkejä;) ja itse saan viikata pyykkiä tai tehdä jotain muuta missä poika ei oikein voi avuksi olla... Meillä on myös pienempi lapsi, puolivuotias, eli kohta on hänestäkin esikoiselle seuraa.

Niin, ja tällä hetkellä lapsi nukkuu kipeänä toisessa huoneessa, koti on siivottu ja pyykit pesty, pikkuinen syötetty ja hän istuskelee tässä sylissä ja leikkii mun hiuksilla. Päiväkahvien aika:)
 
Mä ainakin nautin kotiäitiydestä tekemällä just vain sen verran kuin mua huvittaa. Pyykkikone/tiskikone laulaa päivittäin, lelut kerätään iltaisin paikoilleen, sängyt pedataan joka aamu ja ruoan pyrin valmistamaan kerran päivässä, pari kertaa viikossa lämmitetään edellisen päivän ruokia, syödään eineksiä tai käydään ravintolassa.

Lapset on vielä pieniä joten kotitöitä ei heidän tarvitse tehdä vielä leikin varjollakaan. Leipomiseen saa taapero osallistua, mutta yleensä leikkii pitkiä pätkiä itsekseen eikä niitä saa mennä häiristsemään. Molemmat lapset käyvät potalla, isompi omatoimisesti, pienempi tuettuna, tästä olen henk. koht. ylpeä. Siivoan kunnolla kerran viikossa ja pari kertaa viikossa pikainen imurointi vain, hyvin riittää meillä.

Esikoinen on päiväkodissa pari pvää viikossa puolen päivää, silloin teen vauvan kanssa juttuja, jotka ei olisi niin kivoja esikoiselle kuten shoppailen, kutsun naapurin aamukahville kun ei tarvitse lähteä leikkipuistoon tai pihalle.

Olen itseasiassa todella tyytyväinen, että esikoinen on päiväkodissa. Joku aika sitten olin häntä yli puoli vuotta vanhemman lapsen syntymäpäivillä jossa paljon samanikäisiä lapsia. Täytyy sanoa, että 3 vuotta kotona olleet lapset käyttäytyivät ja puhuivat ja sotkivat huomattavasti enemmän kuin omani. Ruokapöydässä pyörittiin tuolilla ja kiljuttiin ja kakkua lenteli lattioille ja mukit kaatuilivat. Kyllä huomasi, kuka on päiväkodissa. Aiemmin ehkä podin syyllisyyttä, että lapseni on ne parit pvät tarhassa, nyt olen onnellinen, että näin on saanut tapahtua. Ei liittynyt täysin aiheeseen, mutta... :ashamed: