saga-72
Tuu käymään meillä,meillä on kuusi poikaa!
Tytär katselee pilven reunalta, häntä emme saanneet pitää.
Tytär katselee pilven reunalta, häntä emme saanneet pitää.
Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2006 klo 11:33 Lisa kirjoitti:Muutamia päiviä sitten televisiosta tuli ohjelmaa väitöskirjoista, joiden alue oli suomalainen häpeä. Nyt eletään vuotta 2006. Oli hätkähdyttävää kuulla, että joidenkin vanhempien suusta on päässyt lause; "Tyttö tuli, tyhjä tuli". Näin syntyy se vähättelyn ilmapiiri ja alisteinen maailmankuva.
Suomessa on EU:n isoimmat palkkaerot miesten ja naiset välillä, 20%. Yleisesti ottaen ne taisivat olla muualla Eu:n maissa muistaakseni 15% luokkaa.
Suomessa kotiäitien asema on todella heikko verrattuna esim. saksalaisiin sisariin. Avioeron myötä Suomeenkin on kehittynyt yksinhuoltajien köyhällistö. Tätä tukee myös meidän eläke käytäntö. Myös äitiydestä aiheutuvat kulut jakaantuvat epäoikeuden mukaisesti. Ne kasaantuvat naisten maksettavaksi ja se heijastuu hyvin työmarkkinoiden palkkauksessa ja työn saannissa.
Mikäli saamme sen yhden ainokaisen lapsemme toivon hänen olevan pojan, sillä poikien asema Suomessa on paljon helpompi. Hirvittää kun mietin naisten asemaa Suomessa. Me oletamme, että se on hyvä ja turvattu, mutta kaikkea muuta...
Luulen, että lapsuutesi muistot kaatuvat päällesi vaikka lapsi olisikin poika.Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2006 klo 14:26 Surettaa kirjoitti:Minulla on sekä vanhempi sisko että veli. Lapsena tunsin olevani epätoivottu. Remmiä tuli enkä tiennyt koskaan miksi. Vanhempia sisaruksia ei rankaistu. En riittänyt koskaan äidilleni, vaan aina verrattiin muihin lapsiin ja kasvatettiin kovalla kurilla. Yritin koko ajan olla parempi kaikessa, mutta mikään ei riittänyt. Hellyys oli tuntematon käsite. Olen huomannut, että puolisokseni olen hakenut miehiä, jotka osaavat puhua ja pussata.
Nykymaailmassa huomaan myös kuinka heikoilla nainen on Suomessa. Toivon omaa lasta, jota en voisi koskaan lyödä enkä kasvattaa niin kovalla kädellä vaan ymmärtämällä, puhumalla ja tukemalla. Pyrin aina sanomaan kielteisetkin asiat kauniisti enkä ikinä voisi lyödä ketään paitsi jos pakko itsepuolustukseksi. Epäilen että en jaksaisi kokea kaikkea tunteita ja tilanteita lapsuudesta tyttönä, jos tuleva lapseni olisi tyttö. Oletan ainakin, että olisi kohdattava pakolla kaikki jo unohduksiinkin painuneet vaikeat tilanteet.
Kaikissa asioissa on puoli, jota sellainen ihminen ei ymmärrä, joka ei ole samassa tilanteessa.
Niinpä paljon on tapoja...muttaAlkuperäinen kirjoittaja 23.11.2006 klo 23:21 pojan äiti kirjoitti:Tuolla odotuspuolella oli gallupia "sänkyhommien" määristä ja tuliko tyttö vai poika. Ja joku kirjoitti ihan fakta tietoa, että jos usein yhdyntöjä poika siittiöiden suhteellinen määrä pienenee ja tyttösiittiöiden määrä kasvaa. Joten pitäisi olla harvemmin, jos poikaa mielii. Me ollaan oltu harvoin ja kaksi poikaa ollaan maailmaan saatettu.
Alkuperäinen kirjoittaja 24.11.2006 klo 14:44 Surullinen kirjoitti:Luulen, että lapsuutesi muistot kaatuvat päällesi vaikka lapsi olisikin poika.
Jos ja kun tulet raskaaksi, teetkö istukkabiopsian sukupuolen selvittelyn takia - teetko abortin jos lapsi on tyttö?
Syntymätön ja sittemmin syntyvä lapsi on täysin syytön sinun lapsuuteesi kokemuksiin. Kierre on katkaistava, se on hyvä ajatus, mutta vaikea. Voin vakuuttaa, että se on todella vaikea, eikä siihen välttämättä yksin ja itse pysty!
Haluat pojan, et tyttöä, koska tyttölapsessa joutuisit kohtaamaan itsesi hyläyttynä ja rakkudettomana tyttölapsena ja joutuisit kohtaamaan oman kipukohtasi. Pojan kanssa niin ei käy?? En usko tähän.
Toivottavasti käyt terapiassa. Ennen kun alat lasta suunnitella.
Veronmaksajien määrä on lisääntynyt vuosien varrella, samoin verotus on kiristynyt. Älä ole huolissasi, verotusta voidaan kyllä vielä kiristää entisestään. Off topic, häh?Alkuperäinen kirjoittaja 26.11.2006 klo 00:24 Lisa kirjoitti:Osuit ytimeen vieras.
Meillä tarvitaan veronmaksajia. Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja verotulot pitäisivät riittää niin moneen asiaan.
Täällä kaivattaisi enemmän suvaitsevaisuutta, erilaisuus on rikkaus.
Kapeakatseiset asenteet syövät pohjaa hyvinvoinnilta.
Selittelyistäsi huolimatta en ole koskaan tavannut yhtä kylmää naista nettikeskusteluissa. Kirjoituksistasi sain sellaisen mielikuvan hyvin äkkiä. Kyllähän hoitureissakin on seassa niitä, joiden ei olisi koskaan pitänyt alalle lähteä, vaikka suurin osa ihania ihmisiä.Alkuperäinen kirjoittaja 27.11.2006 klo 15:30 Surullinen kirjoitti:Hymiöissä ei ole sellasta hölmistynyttä hymiötä, sellasta joka silmät selällään katsoisi. Sellainen pitäisi nyt olla.
Ole hyvä, prittaa tämä sananvainto ja talleta laatikkoosi, lue muutaman vuoden päästä.
Väitän, että kuulostaa eriltä sitten.
"Kylmyys huokuu minusta ja varmasti se on minulle sanottukin" Ei ole todellakaan sanottu, kun ei ole tarvetta. Se olisi valetta.
Et ole lapseni. Onneksi en ole äitisi, en ole vastuussa sinusta.
En ole käskenyt sinua hakemaan lääkkeitä ja turruttaa itseäsi.
En epäillyt sitä, ettetkö olisi normaali enkä siis väittänyt sinua epänormaaliksi.
Kerroit itse tarinasi, sinulla on ollut kipeä lapsuus, olet rakkautta ja hyväksyntää vaille jäänyt ja siten tavallaan hylätty lapsi, jolla on kipukohta tässä: et halua tyttöä, koska olet itse tyttölapsi, jota ei rakastettu.
Tosiasoiden ääneen sanominen voi vaikuttaa kylmältä, minä en sinusta muuta tiedä kuin sen, mitä itse kerroit ja oman koulutukseni ja tietämykseni pohjalta tein pika-analyysin, jota sinä et kestä, koska tämä asia on sinulle kipeä.
Sinusta tämä on kylmää tekstiä. Miten se sitten pitäisi sanoa, kun en äänensävyä tähän mukaan saa?
Keskusteluterapia on eri asia kuin joku rankka psyykelääkitys, niitä kun ei määrätä vain siksi, että on kokenut tulleensa hylätyksi lapsena, ellei sitten ala reagoimaan niin että se haittaa tavallista elämää, näinkin kun saattaa käydä, ja vasta pitkän ajan kuluttua selviää syy ja sitä ennen lääkitään oiretta.
Sairas lapsiko ei sitten ole?Alkuperäinen kirjoittaja 08.12.2006 klo 22:47 äippä kirjoitti:i]Jokainen terve lapsi on lahja.[/i]