En siis halua kuulostaa tylyltä, enkä äitiäni loukata, mutta ongelma on äitini tajuton hössöttäminen, siis oikeasti ihan överiksi menevä hössötys. Äitini saa ipanat (2- ja 4-vuotiaat) riehaantumaan ihan älyttömästi säheltämällä ja hössöttämällä heidän kanssaan. Kotioloissahan tämä vielä menee (tosin sisällä ei saa juosta ja ei noita saa pidettyä aloillaan kun mummo on kylässä), mutta kodin ulkopuolella tilanne on ihan mahdoton... Kaikki sukujuhlat, joissa äitini on myös kutsuttuna on painajaisia, kun mummo riehuuttaa pojat niissäkin, ne juhlat, joissa mummoa ei ole sujuvat oikein hienosti ja ovat rentouttavia meille vanhemmillekin.
Ongelma on myös se, että äidilläni ei ole ajokorttia, joten tykkäisi kulkea meidän mukana kauppakeskuksiin yms, mutta minä en häntä haluaisi mukaan, koska tilanne poikien kanssa menee katastrofiksi. Viimeviikolla hän oli meidän kanssa agrimarketissa kesäkukkaostoksilla ja taas sai pojat villeiksi kuin mitkä, hyvä että kyseinen taimiosasto on vielä pystyssä. Minä en loppujen lopuksi ostanut mitään, kun en voinut mitään kantaa, kun piti ipanat paimentaa. Eilen sitten menin uudelleen ostoksille poikien kanssa, niin jo taas sujui kaikki hienosti.
Olen asiasta äidilleni maininnut, mutta mitään tulosta ei ole näkynyt, ihmettelee vaan kun lapsemme on niin villejä. Olen myös sanonut, että ne on rauhallisia, kun sinä et ole läsnä, mutta tätä äitini ei ilmeisesti usko, vaikka anoppi vahvisti minua vieressä. Mummo siis todella näyttää lapsille erilaisia hyppyjä ja pomppuja kauppakeskuksissa ja opettaa kiljahduksia, jotka pojat toistaa potenssiin 10. Lopputulos on se, että pojat juoksee ja huutaa ja mummo seisoo neuvottomana ja minä metsästän jälkikasvuni ja rauhotan heidät (yleensä rauhottaminen jää yritykseksi, jos mummo on vielä läsnä). Pari kertaa olen pimahtanut äidilleni kunnolla ja uhannut köyttää hänet valjailla rattaisiin... :ashamed:
Ikeaan olen menossa ensi viikolla, mutta ilmoitin jo äidilleni, että hän ei pääse mukaan, koska ei osaa käyttäytyä. En vaan jaksa kolmea lasta, joista yhteen minulla ei ole mitään auktoriteettiä... Äitini on aina ollut hösö, mutta silloin kun minä ja sisarukseni oltiin pieniä, niin ei hän noin paha ollut.
Ongelma on myös se, että äidilläni ei ole ajokorttia, joten tykkäisi kulkea meidän mukana kauppakeskuksiin yms, mutta minä en häntä haluaisi mukaan, koska tilanne poikien kanssa menee katastrofiksi. Viimeviikolla hän oli meidän kanssa agrimarketissa kesäkukkaostoksilla ja taas sai pojat villeiksi kuin mitkä, hyvä että kyseinen taimiosasto on vielä pystyssä. Minä en loppujen lopuksi ostanut mitään, kun en voinut mitään kantaa, kun piti ipanat paimentaa. Eilen sitten menin uudelleen ostoksille poikien kanssa, niin jo taas sujui kaikki hienosti.
Olen asiasta äidilleni maininnut, mutta mitään tulosta ei ole näkynyt, ihmettelee vaan kun lapsemme on niin villejä. Olen myös sanonut, että ne on rauhallisia, kun sinä et ole läsnä, mutta tätä äitini ei ilmeisesti usko, vaikka anoppi vahvisti minua vieressä. Mummo siis todella näyttää lapsille erilaisia hyppyjä ja pomppuja kauppakeskuksissa ja opettaa kiljahduksia, jotka pojat toistaa potenssiin 10. Lopputulos on se, että pojat juoksee ja huutaa ja mummo seisoo neuvottomana ja minä metsästän jälkikasvuni ja rauhotan heidät (yleensä rauhottaminen jää yritykseksi, jos mummo on vielä läsnä). Pari kertaa olen pimahtanut äidilleni kunnolla ja uhannut köyttää hänet valjailla rattaisiin... :ashamed:
Ikeaan olen menossa ensi viikolla, mutta ilmoitin jo äidilleni, että hän ei pääse mukaan, koska ei osaa käyttäytyä. En vaan jaksa kolmea lasta, joista yhteen minulla ei ole mitään auktoriteettiä... Äitini on aina ollut hösö, mutta silloin kun minä ja sisarukseni oltiin pieniä, niin ei hän noin paha ollut.