moro taas!

Niinku tuolla jossain alempana olen kertonut että pojalla on syömisvaikeuksia tarhassa.Ja olen huomannut että varsinkin johtajan kanssa ja muidenkin.
Kiertävä erityistarhaopettaja oli tehny pojalle testin erilaisista hajuista.Niin hän sano että poika on herkkä hajuille.Hän sano että voihan olla että tämä on yksi syy pojan syömättämyyteen.Ei oo varmaankaan kiva syödä jos ruoka haisee pahalle.
Ja ´kun hän otti asian puheeksi niin tuli mieleen että kotona poika herkästi laittaa korville kädet jos esim radio on kovalla.
Täytyy ottaa asia puheeksi myös osastojaksolla sairaalassa.

 

ei meidän veetikää syö tarhassa,tai syö aamupuuron ja välipalan mutta ruokaa menee vaan lusikallinen (kun on sen verran pakko maistaa). ja sen lusikan jälkeen yökkii

 

\

ei meidän veetikää syö tarhassa,tai syö aamupuuron ja välipalan mutta ruokaa menee vaan lusikallinen (kun on sen verran pakko maistaa). ja sen lusikan jälkeen yökkii

No kiva kuulla että muualla samanlaista!Meillä ei puuro mene lainkaan.Lihakastike,yök.Leipä kyllä kelpais

 

:hug: oon sitä mieltä että nykypäivänä turhan helposti diagnosoidaan lapsia... kaikkien pitäisi olla saman laisia ja käyttäytyä samalla tavalla.. jos ei syö ruokaa niin ammatti-ihmisten näkökulmasta on jotain vialla, tai sitten kotona ei ole kaikki ahyvin olen hoitanut lievästi autistista poikaa joka oli maailman suloisin..ainoa ongelma oli että ruokaa syödessä piti kiinni nenästä ja musiikkia tai telkkaria kuullessa laittoi kädet korville ja alkoi raivoisasti itkeä... joillakin lapsilla vaan on niin herkkä hajuaisti tai herkät korvat ja se meteli voi oikeasti sattua.....
me ihmiset ollaan niin hurjan erinlaisia...toivottavastii asia selviää ja kyllä se ruoka jossain vaiheessa alkaa maistua...

 

Niin jatkan vielä sen verran että musta tuntuu että tarhassa on tehny tästä ruoka-asiasta vähän liian iso juttu.Ja varsinkin kun poika dysfasia lapsi.>>Toinen meidän pojista joka on samassa tarhassa,syö kans välillä huonosti siellä,muttei siitä mitään puhuta.
Kyllä kotonakin välillä pojan ruokailu on vähän sitä sun tätä,muttei me siihen niin kauheesti puututa,ja kyllä poika sit syö.Saattaa hän välilllä huutaa pöydässä,mutta ohi se menee.

 

saatan kuullostaa kauhealta, mutta olen itse päiväkodissa ollut töissä viim 4 vuotta, niin avustajana kuin ryhmässä... tarhassa oli eräs täti joka istutti tyttöä yli tunnin pöydässä kun muut oli mennyt jo nukkumaan päiväunia.. tyttö huusi muttei päässyt pois ja tämä vain siksi ettei suostunut maistamaan kurkkua.. tämä nainen oli lastentarhan opettaja ja minä vain hoitaja joten paha on siihen sanomaan mitään mennä.. kun sitten vanhemmat tulivat hakemaan, samainen täti sanoi päivän menneen oikein mukavasti eikä sanallakaan maininnut tuosta välikohtauksesta.. siitä päivästä lähtien en oletytön kurkkua nähnyt syövän vaikka sitten oltaisiin keinoin jos toistekkin yritetty...

mielestäni kuuluu antaa maistaa ja vähän painostaa, mutta ei siitä numeroa voi tehdä. en itsekkään yksinkertaisesti söisi tiettyjä asioita.. miksi sitten lapselta vaaditaan niin kovasti..

turhaan yleistämättä, mutta tiedän että joissain tarhoissa katsotaan erityislasta erinlaisin silmin.. olkoon "vamma" sitten adhd, kehityshäiriö tai dysfasia, ote on ryhmässä erinlainen, ellei ole asialle omistautunutta henkilöä.. mielestäni tarhassa pitäisi tietää että juuri dysfasian oireisiin kuuluu nuo haju maku ja kuulo herkkyydet.

jotka eivät ole lapsen itsensä keksimiä keinoja luistaa asioista vaan ihan oikeasti ne sattuvat ja tuntuvat pahalta..

olen eräänkerran joutunut juuri samanlaisessa tilanteessa sanomaan toiselle aikuiselle että asia tuossa pakottamisessa olisi sama kuin laitettaisiin pilaantunutta viiliä lautaselle ja pakotettaisiin maistamaan,

koskaan emme tiedä mitä pienen lapsen päässä liikkuu, ennenkuin hän siitä kasvaa ja pystyy itse kertomaan.

mielestäni ei lapsen elämää hetkauta jos sitten välillä ruoka ei voisi kiinnostaa, parempi että jotain edes syö.
mutta se hetkauttaa jos pakotetaan... siitä voi jäädä elinikäiset arvet.
vielä 24 vuotiaana muistan itse kuinka istuin pöydässä viilikippo nenän edessä.
muut oli päässyt leikkimään ja minä vasta kun olin syönyt... se johti siihen että vielä tänäpäivänäkään en pysty edes viiliä haistamaan!!!

ja tämä tietysti oli vain minun mielipiteeni, mutta tässä tarina joka on tosi ja miten pienistä asioista nykypäivänä yritetään suuria vääntää...

kyllä lapsesi varmasti syö, jos ei kaikkea niin jotain tsemppiä!!! :wave:

 

me ollaan tarhan kans sovittu ett maistatetaan,jos ei syö niin sit on nälässä..ne on kans tottunu huonoihin syöjiin