Mun koira?

Heippulis vaan kaikki koiralliset ja koirattomat koiraihmiset, tässä olisi omaan koiranhankintaan kinkkinen kysymys!

Mikä olis just mulle sopiva koirarotu?

kriteereitä:

1.turkin hoidon tulisi olla mahdollisimman helppoa, mielellään lyhytkarvainen

2.ei vaatisi järjettömästi liikuntaa,mutta pysyisi kuitenkin vauhdissa mukana

3.olisi kiltti,suht helposti koulutettava,ja ihmisrakas

3.tarpeeksi pieni mukaan otettavaksi pienehköön autoon

4.ei olisi agressiivinen


Mahtaako olla liian tiukat kriteerit?

Vaihtoehtoina on mm. lk mäyräkoira, kääpiö pinseri.....??????

Eli ehdotuksia?

kiitos kaunis!

 

Et kerro tarkemmin tuota agressiivisuutta, ainakin mun tietojeni mukaan esim. mäyrikset ja pinserit ovat reviiritietoisia eli ei välttämättä kaikkien toisten koirien kaveri! mulle tuli myös mieleen snautseri tai kääpiösnautseri molemmat tarvitsevat päättäväisen omistajan, helppo turkki (trimmattava)! ja sitten yksi vaihtoehto jackrusselinterrieri! ja vähän isommista roduista labradorinnoutaja!

 

hei!

agressiivisuudella tarkoitan vihaisuutta ihmisiä kohtaan tai häiritsevää vihaista käytöstä muita koiria kohtaan. Toki kotia saa puolustaa, ja pihaan saapuvista ihmisistä ja varsinkin muista koirista saa ilmoittaa, mutta ei hyökätä kimppuun. kokemusta on koirista, aiemmin ollut erittäin päättäväinen ja dominoiva cockerspanieli, yksi ongelmavyyhti lihaskimppu vauhtiveikko labradorin noutaja ja itsetietoinen maltankoira. Cockerin ja maltankoiran turkin hoitoa pidin vaativana, ja enää ei rahkeet jokäiväiseen turkin selvittelyyn riitä, vaikka muuten olivatkin loppujen lopuksi mukavia koiria, ja labradorin noutaja taas on nykyiseen asuntoon ja autoon aivan liian suuri, ja ainakin jo edesmennyt lapukkani vaati paljon liikuntaa ja aktivoimista, muuten turhautui ja rupesi oikuttelemaan.

snautserista olisin kiinnostunut tietämään lisää, samoin pinseristä ja mäyriksestä, siis omakohtaisia kokemuksia, en kirjojen ja kennelsivujen antamia yleiskuvauksia, jotka kovin harvoin kauhean tarkkaan pitävät paikkaansa.

 

Mulle tuli jotenki noista mieleen heti bullterrieri ja itellä haavena juuri semmonen.Jonotus pennusta voi kyllä venyä vuoteenkin... :'(

 

en voi kertoa roduista sen enempää, mutt kannattaa käydä koiranäyttelyissä ja olla yhteyksissä kasvattajiin ja harrastajiin!

 

Mulla ollut kaks kääpiösnautseria (joista toinen vielä vittää vanhuuden päiviään vanhemmillani). Tosi mahtavia koiria B) Hyvin koulutettavissa, aktiivinen rotu kyllä, mutta erikoista aktivointia ei tartte jos muuten saa olla perheen touhuissa paljon mukana. Ihana kaiken kaikkiaan, turkki on trimmattava. Meidän käppänät on olleet ainakin kovin kekseliäitä ja nopeasti hoksanneet että mistä millonkin on kyse Ja lasten kanssa tulleet toimeen erinomaisesti.

 

Minusta esim. tuo mäykky voisi olla ihan passeli.

Samoin mm. corgi, turkki erittäin helppohoitoinen, joskin karvanlähtöaikaan sitä irtoaa Toimelias ja helposti koulutettava rotu, mutta vaatii kuitenkin tiettyä jämäkkyyttä omistajaltaan. Suuri koira näppärän kokoisessa paketissa

Karvasta muutenkin sen verrran, että ihan lyhyt turkki on tietysti helppo siinä mielessä että ei esim. takkuunnu, eikä sitä tarvi varsinaisesti harjailla- pelkkä säämiskällä tai sualla pyyhkiminen riittää. Samoin kurakeleillä helppo pyyhkäistä puhtaaksi. mutta...sitä pientä piikkistä karvaa kyllä myös löytyy joka paikasta....ne kun vielä oikein tunkeutuvat esim. sohvan ja auton verhouksiin, mattoon jne.

Mutta irtokarvathan nyt ovat pikkujuttu

 

http://www.kumikana.org/tottavaitarua/tottavaitarua.php

 

Aika huono kriteeri ettei koira saa olla agressiivinen.koska järkijään kaikista koirista saa vihaisen myös ihmisiä kohtaan jos sitä ei osaa kouluttaa oikein.Ihan sakemanneista saa ihmisiä kohti hyökkääviä koiria jos hihnan päässä on vikaa.Jos haaveilet koiraa kannattaa ensin tosiaan myös opetella olemaan ja opettamaan koiraa.
Helpoimpia koiria jotka ns antavat ihmisille johtajuus ongelmat anteeksi helpoiten on esim.kultiskka,labbis(tosin näitäkin olen joutunut jo monet kouluttamaan kun on ollut vihaisia lähinnä muille koirille),leonberginkoira,pienet seurakoirat,nöffi ym.isot seurakoirat.

 

whippet =)

 

olen tuntenut muutaman corgin ja ne on olleet vihaisia, suorastaan agressiivisia!

 

mäyräkoira on kiva mutta pitää näyttää kaapinpaikka jo pentuna (niin kuin muillekin tietty) kotona mukavia mutta metällä luontoo löyty

 

Joo mäyräkoira on jääräkoira. eli metsästyskoira on metsästyskoira ja vaatii kyllä rankemmat otteet kuin seurakoiraksi jalostettu otus..

en suosittelisi ekaksi koiraksi kyllä kenellekään! on meinaan tosi jääriä.. helposti äkäisiä ja vanhemmiten moni mäykky tulee äkäiseksi vaikka olisi ollut leppoisia aiemmin.

vaatii jo pennusta todella napakan koulutuksen jotta pysyy laumassa paikallaan.

ja vaikka onkin pieni vaatii kyllä reilummalti liikuntaa. ja kun on metsästyskoira niin sitä viettiäkin pitäisi antaa toteuttaa.

paras neuvo koiran hankintaan on miettiä mihin tarkoitukseen koiran haluaa ja siltä pohjalta lähteä hakemaan siihen tarkoitukseen "suunniteltua koiraa"

esimerkiksi kennel liitosta saa muistaakseni jonkinlaista apua koiran hankintaan että tulee oikea rotu oikeaan tarkoitukseen..
koiraa kun ei oikein kannata hankkia periaatteella tuo sopii ulkonäöltä meidän sisustukseen.. vaan se tulisi hankkia tarkoituksen mukaan.. =)

 

\

hei!

agressiivisuudella tarkoitan vihaisuutta ihmisiä kohtaan tai häiritsevää vihaista käytöstä muita koiria kohtaan. Toki kotia saa puolustaa, ja pihaan saapuvista ihmisistä ja varsinkin muista koirista saa ilmoittaa, mutta ei hyökätä kimppuun. kokemusta on koirista, aiemmin ollut erittäin päättäväinen ja dominoiva cockerspanieli, yksi ongelmavyyhti lihaskimppu vauhtiveikko labradorin noutaja ja itsetietoinen maltankoira. Cockerin ja maltankoiran turkin hoitoa pidin vaativana, ja enää ei rahkeet jokäiväiseen turkin selvittelyyn riitä, vaikka muuten olivatkin loppujen lopuksi mukavia koiria, ja labradorin noutaja taas on nykyiseen asuntoon ja autoon aivan liian suuri, ja ainakin jo edesmennyt lapukkani vaati paljon liikuntaa ja aktivoimista, muuten turhautui ja rupesi oikuttelemaan.

snautserista olisin kiinnostunut tietämään lisää, samoin pinseristä ja mäyriksestä, siis omakohtaisia kokemuksia, en kirjojen ja kennelsivujen antamia yleiskuvauksia, jotka kovin harvoin kauhean tarkkaan pitävät paikkaansa.

:attn: :attn: :attn:

 

meillä oli snautseri joskus ja se oli aika äkänen luonteeltaan, en suosittele ainakaan jos pieniä lapsia, eikä nyt niin kauhean helppohoitonenkaan...sitten mäyris on kans aika tarkka reviiristään ja aika vihanen sille tuulelle satuttuaan...elikkä en sitäkään jos on lapsia...vaikka sehän tosin riippuu ihan koiran luonteesta, mutta näillä roduilla jo ihan yleinen tuo agressiivisuus...mutta tuo labris ois mahtava valinta, tosi ihmis rakas,pärjää vähällä lenkillä ja karva helppohoitosta...ainiin ja onhan dalmatialainenkin aika hyvä valinta...

 

\

meillä oli snautseri joskus ja se oli aika äkänen luonteeltaan, en suosittele ainakaan jos pieniä lapsia, eikä nyt niin kauhean helppohoitonenkaan...sitten mäyris on kans aika tarkka reviiristään ja aika vihanen sille tuulelle satuttuaan...elikkä en sitäkään jos on lapsia...vaikka sehän tosin riippuu ihan koiran luonteesta, mutta näillä roduilla jo ihan yleinen tuo agressiivisuus...mutta tuo labris ois mahtava valinta, tosi ihmis rakas,pärjää vähällä lenkillä ja karva helppohoitosta...ainiin ja onhan dalmatialainenkin aika hyvä valinta...

Tuota, alkuperäinenhän tais etsiä suht pienikokoista rotua Ja kyllä dalmis ainakin tarvitsee paljon liikuntaa, samoin ainakin käyttöpuolen lapukat (luulisin, että näyttelylinjaisetkaan ei ihan pienellä pissilenkillä tule toimeen).

Toisekseen mikään rotu ei ole automaattisesti vihainen, mutta kasvatuksella mistä tahansa rodusta sellaisen saa.

 

Hei !

Onpas mutkikasta.. Olen tosiaan kasvattajiltakin jo kysellyt.. Mäyräkoiran kasvattaja ei lapsiperheeseen pitkäselkäistä mäykkyä suositellut, ihan jo siksikin, että lapsi saattaisi nostelemalla vahingoittaa koiran selkää. Sen sijaan suositteli shelttiä, jolla on kuulemma pitkäturkkiseksi koiraksi yllättävän helppo turkki. Onko totta?

Pitkäaikaisena haaveenani on myös ollut staffi, mutta sitä en uskalla hankkia vielä, kun lapset ovat pieniä, vaatiihan sen koulutus melkoista paneutumista.

Olemme muuttamassa kuuden vuoden sisällä ok taloon, olisiko syytä lykätä koirahaaveita vielä niin kauas...

 

Minäkin olen myös katsellut noita koirarotuja, että mikä olisi sopiva hauva meille...
Tykästyin staffiin.
Se on ihmisrakas, lempeä, pusukone joka tykkää touhuta koko perheen kanssa, pää asia on että hän saa olla laumaansa lähellä.
Liikuntaa se kyllä jonkin verran tarvitsee, mutta ei nyt mitään älyttömiä.
Taidamme ottaa sellaisen puol vuotiaan bullmastiffi pennun seuraksi.
Siinähän se samassa menee kaksi kuin yksikin.....(Toivottavasti)

 

Oi, enpäs huomannut katsoa toista sivua ennen kuin vastasin.
Huomasin että olitkin staffia jo miettinyt....

 

\

Minäkin olen myös katsellut noita koirarotuja, että mikä olisi sopiva hauva meille...
Tykästyin staffiin.
Se on ihmisrakas, lempeä, pusukone joka tykkää touhuta koko perheen kanssa, pää asia on että hän saa olla laumaansa lähellä.
Liikuntaa se kyllä jonkin verran tarvitsee, mutta ei nyt mitään älyttömiä.
Taidamme ottaa sellaisen puol vuotiaan bullmastiffi pennun seuraksi.
Siinähän se samassa menee kaksi kuin yksikin.....(Toivottavasti)

Siis sulla on jo ½-vuotias bullinpentu, älä hyvä ihminen ota vielä toista pentua, kannattaa antaa edellisen kasvaa ainakin 3-vuotiaaksi ennenkun toisen otat! saat melkein aikuiseksi tuon bullin! Ja staffi on määrätietoisen ihmisen koira, eli ei mikään sylihauva!

 

No ihan ehdottomasti ranskanbulldoggi! :attn: Istuu kriteereihin täydellisesti. Ei missään nimessä aggressiivinen, turkki helppo hoitoinen, jaksaa liikkua, mutta ei saa kohtausta jos ei lenkille pääsekään!

 

Heips taas

Mä tykkäsin kyllä ranskiksista nuorempana, mutta olen sittemmin tavannut pari agressiivista yksilöä, enkä tiedä uskallanko sellaista ottaa.. Täytyypä kysellä kasvattajilta..

 

staffi?? Naapurilla on sellainen, ihan valloittava tapaus muuten, mutta taivas mikä kuolaaja! En ikipäivinä haluaisi moista kuolaleukaa itselleni!

 

en kyl suosittelis sulle mäykkyy tai pinseriä tai terrii noitten kriteerien perusteella jotka annat.

 

\

\

Minäkin olen myös katsellut noita koirarotuja, että mikä olisi sopiva hauva meille...
Tykästyin staffiin.
Se on ihmisrakas, lempeä, pusukone joka tykkää touhuta koko perheen kanssa, pää asia on että hän saa olla laumaansa lähellä.
Liikuntaa se kyllä jonkin verran tarvitsee, mutta ei nyt mitään älyttömiä.
Taidamme ottaa sellaisen puol vuotiaan bullmastiffi pennun seuraksi.
Siinähän se samassa menee kaksi kuin yksikin.....(Toivottavasti)

Siis sulla on jo ½-vuotias bullinpentu, älä hyvä ihminen ota vielä toista pentua, kannattaa antaa edellisen kasvaa ainakin 3-vuotiaaksi ennenkun toisen otat! saat melkein aikuiseksi tuon bullin! Ja staffi on määrätietoisen ihmisen koira, eli ei mikään sylihauva!

Joo samaa mieltä ainakin jos samaa sukupuolta niin hyvä ainakin jos olisi vähintään kaksi vuotta koirilla ikäeroa